Muistiystävällinen kunta on kaikille hyvä paikka asua

Viime viikolla kirjoitin blogissani kansallisen muistibarometrin tuloksista, jotka kertovat, että muistisairaiden palvelut ovat joiltakin osin viidessä vuodessa parantuneet, mutta paljon on vielä tehtävä, että voisimme sanoa, että Suomi on muistiystävällinen yhteiskunta.

Muistiliiton tavoite kuntavaaleissa 2021 on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät turvallista ja hyvää arkea yhdenvertaisesti osallistuen.

Talouden tiukoissa raameissakin muistiystävällistä kuntaa voidaan rakentaa viisailla valinnoilla ja päätöksillä sekä yhteistyöllä. Toisaalta on tärkeää ymmärtää, että muistisairauksien ennaltaehkäisy ja sairauden tunnistaminen ajoissa kannattavat.

Tämän päivän muistiystävälliset päätökset edistävät ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä hillitsevät muistisairauksiin liittyviä kustannusten kasvua. Aivoterveyden edistäminen pienentää myös riskiä sairastua muistisairauteen. Aivoterveellisillä elämäntavoilla voidaan myös muistisairauksien etenemistä hidastaa. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeää aivoterveyttä edistävää toimintaa.

Toiseksi Muistiliitto haluaa kuntavaaleissa muistuttaa myös siitä, että muistisairaista ja heidän läheisistään on pidettävä hyvää huolta. Kuntoutus ja päivätoiminta sekä laadukas, yksilöllinen kotihoito tukevat omatoimisuutta ja siirtävät ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Omaishoitajien jaksamista tukevat sairastuneen vuorohoito, kotiin annettavat palvelut, vapaapäivät sekä omaishoitajien terveystarkastukset.

Siinä vaiheessa kun kotihoito ei ole enää inhimillinen ja turvallinen asumismuoto, muistisairaalle tulee olla oikeus siirtyä kodinomaiseen ja turvalliseen yhteisö- tai hoivakotiin. Perhehoito on mahdollistanut monelle muistisairaalle erinomaisen yhteisökodin. Tällä hetkellä kotihoidossa on muistisairaita, joiden inhimillinen asumispaikka ei ole enää oma koti. Muistisairaille tarkoitettuja yhteisö- ja hoivakoteja on nykyisellään liian vähän ja niihin muuttoa siirretään joskus liian myöhäiseen vaiheeseen.

Muistiliitto onkin yhdessä Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kanssa laatinut Muistava-työkalut, joiden tarkoitus on helpottaa asian puheeksi ottoa tarpeeksi ajoissa sekä sairastuneen että omaisen kanssa. Lisäksi työkalujen avulla on mahdollisuus arvioida kotitilannetta ja yhteisökotiin muuttamisen tarvetta.

Kolmantena kuntavaaliteemana Muistiliitto haluaa korostaa Muistiyhdistysten roolia kuntien yhteistyökumppaneina terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukemisessa sekä palveluiden tuottamisessa.  Järjestöjen tuki on osa muistisairaan sujuvaa palvelupolkua ja kunnan palveluiden lisäresurssi. Muistiyhdistykset ja Muistiluotsi-keskukset tarjoavat avointa ja maksutonta ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea sekä vapaaehtoisten apua.

Muistiystävällisuuteen kuuluvat myös oikeat asenteet muistisairaita kohtaan. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen arvostavasti ja lämpimästi on tärkeä kansalaistaito. Jokainen voi oppia tämän tärkeän taidon esimerkiksi osallistumalla muistiyhdistysten vapaaehtoisten pitämiin muistikummituokioihin. Muistikummitoiminnasta voit lukea lisää Muistiliiton sivuilta.

Yksi muistiystävällinen teko kerrallaan rakennamme yhdessä Suomesta muistiystävällisen maan, jossa jokaisen meistä on hyvä ja turvallista elää.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja

 

MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi. Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen ollut viidettä kautta, tällä kaudella valtuuston 1. varapuheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja ja Miina Sillanpää Säätiön hallituksen jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu