Muistiystävällinen kunta on kaikille hyvä paikka asua
Viime viikolla kirjoitin blogissani kansallisen muistibarometrin tuloksista, jotka kertovat, että muistisairaiden palvelut ovat joiltakin osin viidessä vuodessa parantuneet, mutta paljon on vielä tehtävä, että voisimme sanoa, että Suomi on muistiystävällinen yhteiskunta.
Muistiliiton tavoite kuntavaaleissa 2021 on muistiystävällinen kunta, jossa muistisairautta sairastava ja hänen läheisensä elävät turvallista ja hyvää arkea yhdenvertaisesti osallistuen.
Talouden tiukoissa raameissakin muistiystävällistä kuntaa voidaan rakentaa viisailla valinnoilla ja päätöksillä sekä yhteistyöllä. Toisaalta on tärkeää ymmärtää, että muistisairauksien ennaltaehkäisy ja sairauden tunnistaminen ajoissa kannattavat.
Tämän päivän muistiystävälliset päätökset edistävät ikääntyneiden terveyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua sekä hillitsevät muistisairauksiin liittyviä kustannusten kasvua. Aivoterveyden edistäminen pienentää myös riskiä sairastua muistisairauteen. Aivoterveellisillä elämäntavoilla voidaan myös muistisairauksien etenemistä hidastaa. Esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut ovat tärkeää aivoterveyttä edistävää toimintaa.
Toiseksi Muistiliitto haluaa kuntavaaleissa muistuttaa myös siitä, että muistisairaista ja heidän läheisistään on pidettävä hyvää huolta. Kuntoutus ja päivätoiminta sekä laadukas, yksilöllinen kotihoito tukevat omatoimisuutta ja siirtävät ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Omaishoitajien jaksamista tukevat sairastuneen vuorohoito, kotiin annettavat palvelut, vapaapäivät sekä omaishoitajien terveystarkastukset.
Siinä vaiheessa kun kotihoito ei ole enää inhimillinen ja turvallinen asumismuoto, muistisairaalle tulee olla oikeus siirtyä kodinomaiseen ja turvalliseen yhteisö- tai hoivakotiin. Perhehoito on mahdollistanut monelle muistisairaalle erinomaisen yhteisökodin. Tällä hetkellä kotihoidossa on muistisairaita, joiden inhimillinen asumispaikka ei ole enää oma koti. Muistisairaille tarkoitettuja yhteisö- ja hoivakoteja on nykyisellään liian vähän ja niihin muuttoa siirretään joskus liian myöhäiseen vaiheeseen.
Muistiliitto onkin yhdessä Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) kanssa laatinut Muistava-työkalut, joiden tarkoitus on helpottaa asian puheeksi ottoa tarpeeksi ajoissa sekä sairastuneen että omaisen kanssa. Lisäksi työkalujen avulla on mahdollisuus arvioida kotitilannetta ja yhteisökotiin muuttamisen tarvetta.
Kolmantena kuntavaaliteemana Muistiliitto haluaa korostaa Muistiyhdistysten roolia kuntien yhteistyökumppaneina terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisessä, muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä tukemisessa sekä palveluiden tuottamisessa. Järjestöjen tuki on osa muistisairaan sujuvaa palvelupolkua ja kunnan palveluiden lisäresurssi. Muistiyhdistykset ja Muistiluotsi-keskukset tarjoavat avointa ja maksutonta ammattilaisten ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea sekä vapaaehtoisten apua.
Muistiystävällisuuteen kuuluvat myös oikeat asenteet muistisairaita kohtaan. Muistisairaan ihmisen kohtaaminen arvostavasti ja lämpimästi on tärkeä kansalaistaito. Jokainen voi oppia tämän tärkeän taidon esimerkiksi osallistumalla muistiyhdistysten vapaaehtoisten pitämiin muistikummituokioihin. Muistikummitoiminnasta voit lukea lisää Muistiliiton sivuilta.
Yksi muistiystävällinen teko kerrallaan rakennamme yhdessä Suomesta muistiystävällisen maan, jossa jokaisen meistä on hyvä ja turvallista elää.
-Merja Mäkisalo-Ropponen
kansanedustaja (sd)
Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja
—
Vammaissopimuksen toinen kansallinen toimintaohjelma julki – vammaisten henkilöiden oikeudet otettava huomioon kaikessa toiminnassa (Sosiaali- ja terveysministeriö tiedote 11.2.2021)
https://stm.fi/-/vammaissopimuksen-toinen-kansallinen-toimintaohjelma-julki-vammaisten-henkiloiden-oikeudet-otettava-huomioon-kaikessa-toiminnassa
”Nothing about us without us – ”Ketään ei jätetä”.
s. 35 – – ”Sosiaali- ja terveysministeriössä viimeistellään parhaillaan uutta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Uudessa suunnitelmassa vammaisten ihmisten asemaa analysoidaan muun muassa suhteessa lähisuhdeväkivaltaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan.Itsemääräämisoikeutta koskevia säännöksiä on valmisteltu pitkään. Vuonna 2014 eduskunnalle annettu hallituksen esitys raukesi hallituskauden päättyessä. Tämän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä antoi vuonna 2018 uuden ehdotuksen lainsäädännöksi, jolla oli tarkoitus vahvistaa ihmisten itsemääräämisoikeutta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Uuden lain oli tarkoitus sisältää myös säännökset tahdosta riippumattomasta psykiatrisesta hoidosta sekä tahdosta riippumattomasta päihdehoidosta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tarkoitus asettaa uusi lainsäädännön valmis-telutyöryhmä, joka jatkaa itsemääräämisoikeussäännösten valmistelua. Lisäksi on tarkoitus asettaa valmistelun seurantaryhmä. Säännöksiin on tarkoitus sisällyttää kirjaukset muun muassa tahdosta riippumattomassa hoidossa olevien sekä iäkkäi-den itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Työryhmä ottaa huomioon työskentelyssään ja uutta ehdotusta tehdessään kan-sainväliset ihmisoikeussopimukset, perustuslain asettamat vaatimukset ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia sekä päihde- ja mielenterveyslainsäädäntöä koskevat sosiaali- ja terveysministeriössä tehdyt selvitykset ja raportit sekä niihin perustuvat säädösehdotukset, samoin kuin sosiaali- ja terveysministeriölle tehdyt aloitteet. Lainsäädännön sisältöä ei ole toistaiseksi hahmoteltu tarkemmin.” – –
Lähde:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162687/STM_2021_2_J.pdf?sequence=1&isAllowed=y
—
Merja,
– koskeeko muistisairaita tai ’muistisairastumassa olevia’ myös kaikki samat oikeudet kuin vammaisiakin? Jos ei koske, miksi ei koske?
– toiseksi: Kysyin edellisessä blogissasi seuraavaa ja toivoisin Sinun myös siihen antavan vastauksesi – ja erityisesti siis uudessa sote- ja makuhallinnossa?
”Miten Sote100 tulee kohtelemaan muistisairaita?” Ks. alla oleva linkki:
https://soteuudistus.fi/-/1271139/-sote100-lakipaketti-lausuntokierrokselle-1.2.-26.2.2021
Edellä olevassa linkissä kerrotaan, että – – ”Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin.” Ja jatkaa, että ”Hyvinvointialueen toiminta käsittää hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.”- –
Mietin erityisesti sitä, kuka sote- ja makujärjestelmässä valvoo – ja kuinka ahkerasti valvoo – sitä, että esim. ikäihmisiä, vammaisia ja sairaita koskevat sijoituspäätökset ovat puolueettomien virkavastuulla toimivien sote-viranomaisten tekemiä eikä niihin vaikuta esim. ”hyvinvointialueen nk. sisäiset markkinaehtoiset voimat, esim. tytäryhteisöt, jotka kuiskuttelevat päättäjien korviin toinen toistaan paremmilla palvelusisällöillä”.
Esim. jos jyväskyläläinen vanhus tarvitsee sijoituspaikan hoitolaitoksesta tai palvelutalosta, koska hän ei yksin kotonaan enää pärjää, niin sijoitetaanko hänet Jyväskylään vai esim. Keuruulle?
Mitkä tekijät sijoituspäätökseen saavat vaikuttaa; ja voiko siihen esim. lähi- tai muut omaiset vaikuttaa? Avopuoliso, ystävä tai naapuri? Mitäpä sitten, jos lähiomaisia ei ole? Kenen etu ja päätösvalta menee silloin edelle, jos kyse on esim. muistisairaasta?
Mikä on ko. sijoituspäätösperusteiden ensijaisuussjärjestys? Sijoitettavan oma mielipide asiassa, (lähi-)omaisten toive, hyvinvointialueen ”sisäiset markkinavoimat” vai päättäjiin kohdistunut lobbaus tai erilaiset hyväveliverkostot..?
Miten taataan sijoituspäätösten puolueettomuus ja tilanteen edellyttämä ammattitaito?”
Ilmoita asiaton viesti
Hei
Ja kiitos kysymyksistä.
Eduskunnan oikeusasiamies totesi omassa raportissaan, että muistisairaat ovat myös vammaispalvelujen ja oikeuksien piirissä.
Lainaus: ”Vammaisyleissopimus sisältää laaja-alaisen vammaisuuden määrittelyn, jonka turvin voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa eri tavoin vammaisten ihmisten oikeudet ja yhdenvertaisuus. Sopimus määrittelee vammaisiksi henkilöiksi ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Esimerkiksi muistisairaat henkilöt ja psykiatriset potilaat kuuluvat siten sopimuksen soveltamisalaan.”
Valitettavasti tämä ei kuitenkaan vielä kattavasti toteudu meillä Suomessa ja tätä tuleekin selkeyttää nyt valmistelussa olevan vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä.
Aluehallintoviranomaiset ja Valvira valvovat viranomaisien tekemistä ja päätöksiä jatkossakin. Tämä on tärkeää erityisesti tulevien hyvinvointialueiden aloituksessa, jotta tehtävien siirto onnistuu ja palvelut ovat saatavilla ihmisille ilman keskeytyksiä.
Ihmisen oma tahto on aina ensisijainen asumispaikan valinnassa. Tämä ei kuitenkaan aina toteudu, joten tätäkin asiaa on syytä tulevan vammaispalvelulain uudistuksessa selkeyttää.
Hyvää kevättä.
Yt.
Merja Mäkisalo-Ropponen
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, hienoa, että viet näitä tärkeitä yhteisiä asioita eteenpäin myös muistisairaiden kohdalla 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Merja, korjaathan tilanteen, koska artikkelissasi linkittämäsi ”Muistava työkalut” -linkki ei vie mihinkään. T. Kirsi
Ilmoita asiaton viesti
Tässä toimiva linkki:
https://muistava.fi/
Ilmoita asiaton viesti