Oikeus oikeudenmukaiseen palkkaukseen varmistettava lainsäädännöllä

Viime viikon torstaina (12.1.2023) oli lähetekeskustelussa SDP:n vaasalaisen kansanedustajan Kim Bergin lakialoite rikoslain muuttamisesta, jossa ehdotetaan alipalkkauksen kriminalisointia. Tämä on ehdottomasti kannatettava aloite. Alipalkkauksen kriminalisoinnilla on laaja kansan tuki ja myös suurin osa yrittäjistä pitää kriminalisointia tarpeellisena. Alipalkkaukseen puuttumisen tunnistetaan edistävän myös reilua kilpailua ja olevan elinkeinoelämän etu. Kuten lakialoitteessa todetaan, hyväksikäytön uhreina ovat usein ulkomaalaiset työntekijät, mutta myös nuorille ja vammaisille työntekijöille jätetään maksamatta pakollisia palkanlisiä tai peruspalkkaa maksetaan liian vähän.

Kehitysvammaisten kohdalla tulee esille myös toisenlaista, vakavaa alipalkkausongelmaa. Tällä hetkellä Suomessa on yli 2 000 kehitysvammaista, jotka työskentelevät niin sanotussa avotyötoiminnassa eli sosiaalihuollon palveluissa tavallisilla työpaikoilla. Avotyöstä ei siis saa palkkaa, vaan sosiaalitoimi maksaa kehitysvammaiselle verottomana avustuksena korkeintaan 12 euroa päivässä. He eivät myöskään ole työsuhteessa, eli heillä ei ole työsuhteeseen perustuvaa turvaa ja oikeuksia. Suurin osa näistä kehitysvammaisista kuitenkin tekee ihan tavallisia työtehtäviä ihan tavallisissa työpaikoissa.

Tämä väärinkäyttö voitaisiin estää ottamalla käyttöön niin sanottu työkyvyttömyyseläkkeen lineaarinen malli, jossa kehitysvammaisen eläke pienenisi vähitellen palkkatulon kohotessa. Tällä hetkellä eläke leikkautuu kokonaan pois, jos palkkatulo on enemmän kuin 922,42 € kuukaudessa (joitain poikkeuksia lukuun ottamatta). Lineaarisen malli varmistaisi riittävän toimeentulon työ- ja elämäntilanteen vaihdellessa.

Lineaarisen mallin kolmikantainen valmistelu sisältyi nykyisen hallituksen ohjelmaan, mutta valmisteleva työryhmä ei päässyt sen toteutuksesta riittävään yhteisymmärrykseen. Tärkeätä olisi kuitenkin tässä asiassa mennä eteenpäin, koska myös kehitysvammaisilla on oikeus saada työstään palkkaa ja lineaarisen mallin toteuttaminen olisi tärkeää vammaisten työllisyyden kannalta.

Hallitus on kautensa aikana saanut myös hyvää aikaan vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämiseksi. Keskeinen uudistus oli täysin valtion omistuksessa olevan Työkanava Oy:n perustaminen. Sen tehtävänä on edistää kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä. Yritys aloitti toimintansa viime vuoden heinäkuussa ja sen tavoitteena on toiminnan vakiinnuttua työllistää noin tuhat henkilöä. Tämä helpottaa myös kehitysvammaisten pääsemistä tavalliseen palkkatyöhön avoimille työmarkkinoille, mutta edelleen kehitysvammaisia on paljon perusteettomasti avotyötoiminnassa. Yhtiön toiminta perustuu eduskunnan hyväksymään lakiin Työkanava Oy -nimisestä osakeyhtiöstä (242/2022).

Lopuksi en voi olla mainitsematta myös asennemuutoksen tarvetta. Työnantajien asenteet ja tietämättömyys voivat olla myös merkittävänä esteenä vammaisten työllistymismahdollisuuksille. On tärkeää nähdä, että ihmisellä vammaisuudesta huolimatta on erilaista taitoa, osaamista ja kykyjä tehdä työtä, kunhan työtehtävät ja -olosuhteet ovat oikeanlaiset.

On tärkeää, että työelämämme on reilu kaikille ja että kaikki pääsevät haluamallaan tavalla osalliseksi yhteiskuntaan myös työn kautta ja saavat siitä ansaitsemansa riittävän korvauksen. Alipalkkauksen kriminalisointi ja vammaisten työllisyyden edistäminen ovat tärkeitä askelia kohti entistä parempaa työelämää.

MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu