Osallistuminen kulttuuriin on kaikkien oikeus

Kulttuurilla ja taiteella on tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Niitä voidaan hyödyntää myös hoidossa, hoivassa ja kuntoutuksessa. On tärkeää, että kaikki saavat mahdollisuuden nauttia taiteesta ja kulttuurista elämäntilanteesta riippumatta.

Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta näin ei ole. Kulttuuriset oikeudet eivät toteudu kaikkien kohdalla. Ihmisen ominaisuudet ja tausta vaikuttavat siihen, millaiset mahdollisuudet hänellä on osallistua taiteeseen ja kulttuuriin kokijana, tekijänä ja vaikuttajana. Näitä ominaisuuksia ovat muun muassa etninen tausta, taloudellinen tilanne, uskonto, vammaisuus ja äidinkieli.

On paljon keinoja parantaa taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi palvelujen saavutettavuudessa ja esteettömyydessä on paljon kehitettävää. Palveluiden verkkosivut voivat olla hankalat tai jopa mahdottomat teknisiä apulaitteita käyttäville tai tilat voivat olla fyysisesti esteellisiä. Este osallistumiseen voi olla myös pelko syrjinnästä. Yhdenvertaisuus toteutuu vasta, kun jokainen kokee olevansa tervetullut.

Myös tulkkauksen puutteet voivat olla esteenä kulttuurista ja taiteesta nauttimiselle. Kuurojen oikeus viittomakieleen ja kuulovammaisten oikeus esimerkiksi kirjoitustulkkaukseen eivät aina toteudu. Myös kuvailutulkeista on edelleen pulaa. Kuvailutulkkaus avaa mahdollisuudet näkövammaisille nauttia kaikista taiteenlajeista.

Onneksi Yleisradio tukee omassa toiminnassaan yhä enemmän yhdenvertaisuutta ja onkin lisännyt kuvailutulkattuja TV-ohjelmia. Vuonna 2020 Yle teki muutenkin lisäpanostuksia erityis- ja vähemmistöryhmien palveluihin, kuten suoratekstityksiin ja viittomakielen tulkkaukseen. Lisäksi yhtiö on kehittänyt suomen- ja ruotsinkielisten verkkosivustojensa saavutettavuutta näkövammaisille.

Yleisradio toteuttaa tältä osin erittäin hyvin yhteiskuntavastuutaan.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Valtakunnallisen kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja

 

+1
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.
Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu