Sosten vaalitavoitteet vastaavat omia arvojani!

Olen lukenut aktiivisesti eri järjestöjen vaalitavoitteita ja haluan tässä blogissani nostaa esille erityisesti Soste ry:n tavoitteet, jotka myötäilevät hyvin pitkälle niitä ajatuksia, joita eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta ja johtamani terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmä ovat nostaneet jo pidemmän aikaa esille. Tulevaisuusvaliokunnan 1.3 julkaisemassa raportissa Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa? Näkökulmia hyvin- ja pahoinvoinnin sekä kansansairauksien kehitykseen korostuvat myös monet sosten vaalitavoitteissaan korostamat seikat.

Jos olisin eduskuntavaaliehdokkaana, nostaisin omissa vaaliteemoissani esille seuraavia Sosten korostamia seikkoja:

1. Sisäisen turvallisuuden keskeisin kulmakivi on yhteiskunnallinen eheys, joka rakentuu kokemuksesta, että olemme kaikki samassa veneessä. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kannatelleet ihmisiä viime vuosien kriisien aikana ja läpi. Tulevaisuudessakin on pidettävä kiinni siitä, että järjestöt pystyvät auttamaan ihmisiä.

Koronakriisin jäljiltä ihmisillä on hoito- palveluvelan lisäksi myös sosiaalista velkaa. Yksinäisyys ja eristäytyminen, etätyö sekä harrastusten ja tapahtumien rajoittaminen ovat kuormittaneet erityisesti yksinäisiä. Järjestöjen merkitys palveluiden, yhteisöllisyyden ja erilaisen tuen tarjoajina on ollut merkittävä. Tästä järjestöjen auttamistoiminnasta on pidettävä kiinni nyt ja jatkossa osana varautumista tuleviin haasteisiin.

2. Hyvinvointitalous ja hyvinvointi-investoinnit nostettava keskiöön

Seuraavalla vaalikaudella jatkettava taistelua sosiaalista eriarvoisuutta ja ilmastokriisiä vastaan. Hyvinvointitalous varmistaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän tulevaisuuden.

Sinällään välttämätöntä talouden tasapainottamista ei saa tehdä liian nopeasti, eikä leikkaamalla heikoimmilta ja köyhimmiltä. Oikeita keinoja ovat investoiminen ihmisten työ- ja toimintakykyyn sekä koulutukseen. Sosiaaliturvan on kannustettava ja mahdollistettava työllistyminen.

Jo tällä hetkellä Suomessa elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä lähes 900 000 ihmistä eli 16 prosenttia väestöstä (2019). Lapsiperheköyhyys koskettaa 110 000 lasta ja jo tämänhetkisen hintojen nousun arvioidaan lisäävän määrää yli 13 000:lla. Ruuan, bensan ja sähkön hinnan nousu koettelevat nyt erityisesti pienituloisia ja siksi heidän elämäntilanteensa helpottamiseksi tarvitaan parannuksia sosiaaliturvaan. Seuraavalla vaalikaudella on laadittava pitkän tähtäimen suunnitelma siitä, miten perusturvan tasoa korotetaan ja samalla etuusjärjestelmää selkeytetään ja sujuvoitetaan. Sosiaaliturvauudistustyötä on jatkettava.

3. Rakennetaan talouskasvua investoimalla kaikkien työllisyyteen

Korkea työllisyysaste on hyvinvointivaltion edellytys. Työ ei ole vain toimeentulon lähde, vaan myös osallisuutta ja hyvinvointia – se on sosiaalipolitiikkaa. Työ voi olla avoimilla työmarkkinoilla tai välityömarkkinoilla, henkilön tarpeiden mukaisesti tuettua työtä. Yhteiskunnassa on kannustettava siihen, että kaikki löytävät itselleen sopivan työn. Pitkäaikaistyöttömät, vammaiset, osatyökykyiset ja tällä hetkellä työkyvyttömät ihmiset ovat merkittävä joukko, joka nyt jää monella tavalla työelämän ulkopuolelle. Pienikin parannus tämän joukon työllisyydessä nostaisi työllisyysastetta merkittävästi.

Työmarkkinoilta syrjäytymistä voi parhaiten ehkäistä antamalla työn ohella ihmiselle yksilöllistä tukea ja valmennusta. Samalla pystytään rakentamaan ihmiselle jatkopolku kohti avoimia työmarkkinoita. Järjestöillä ja säätiöillä on pitkä kokemus erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä ja työllistymisen edistäjinä. Yhden syrjäytyneen pitkäaikaistyöttömän hinta yhteiskunnalle on 600 000 euroa ja nuoren jopa 1,2 miljoonaa euroa. Järjestöille suunnattu tuki on halpa hinta tähän verrattuna. Myös julkisilla hankinnoilla voidaan edistää muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työn saantia käyttämällä hankinnoissa työllistämisehtoa. Tällä hetkellä tätä mahdollisuutta käytetään vähän.

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyteen ja siksi mielenterveystyö ennaltaehkäisystä oikea-aikaiseen hoitoon on lopultakin saatava kuntoon.

4. Asiakasmaksut eivät saa olla hoidon tai palveluiden este

Ihmisillä on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet saada tarvitsemaansa hoitoa, palveluita ja lääkkeitä. Suomalaiset maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat maksut ovat johtaneet siihen, että vuosittain yli puoli miljoonaa asiakasmaksua joutuu ulosottoon. Asiakasmaksuja on alennettava tai jätettävä ne kokonaan perimättä, jos ihmisillä ei ole varaa maksaa palveluistaan. Lisäksi nykyiset palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä sekä terveyskeskusmaksut on poistettava.  Rationaalista eli asianmukaista lääkehoitoa on edistettävä eri toimijoiden yhteistyönä niin, että ihmisten ja yhteiskunnan lääkekustannuksia saadaan alennettua.

5. Verotuksella kansanterveyttä

Tällä hetkellä suomalaiset saavat ruokavaliostaan liikaa sokeria, suolaa ja kovaa rasvaa. Tällä on puolestaan vaikutuksia kansanterveyteen ja sairauksien hoidon kautta myös kansantalouteen. Kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa ravitsemuksella on keskeinen rooli. Tarvitsemme pikaisesti myös verotuksellisia keinoja vaikuttaa siihen, mitä syömme. Laaja-alainen terveysvero kannustaisi valitsemaan terveellisemmän vaihtoehdon.

Terveysvero toimisi siten, että terveyden kannalta parempi tuote olisi paljon sokeria, suolaa tai kovaa rasvaa sisältävää tuotetta halvempi. Tämä kannustaa kuluttajaa valitsemaan ruokakoriin terveellisemmän vaihtoehdon ja elintarviketeollisuutta valmistamaan terveellisempiä tuotteita. Oikein kohdennetulla ja porrastetulla verolla on kansanterveyttä edistävien vaikutusten lisäksi myös merkittäviä fiskaalisia vaikutuksia. Kansan vastustuksesta asia ei jää kiinni: yli puolet suomalaisista kannattaa siirtymistä elintarvikkeiden terveysperusteiseen verotukseen.

6. Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa sekä sosiaalista ja ekologista kestävyyttä

Ilmastonmuutos ja luontokato ovat merkittäviä ongelmia ja uhkia ihmisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035 ja torjuttava luontokatoa. Ympäristökriisien torjunnan ohella yhteiskunnan on vahvistettava niiden seurauksiin varautumista sekä sopeutumista, huomioiden erityisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset.

Vihreässä siirtymässä tulee huomioida sosiaalinen oikeudenmukaisuus, joka lisää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä. Siirtymän vaikutuksia on kompensoitava sosiaalisesti kestävästi niin, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa esimerkiksi pienituloisille. Tämä tarkoittaa muun muassa riittävää sosiaaliturvaa, resursseja uudelleenkouluttautumiseen sekä investointeja ekologisiin vaihtoehtoihin kuten joukkoliikenteeseen, kestäviin lämmitysratkaisuihin ja sähköautoiluun. Tämä työ vaatii tuekseen riittävää tietoa ilmastopolitiikan sosiaalisista vaikutuksista ja eri kompensaatiokeinojen tehokkuudesta.

Luonnon monimuotoisuus mahdollistaa elämän, tukee ilmastonmuutokseen sopeutumista ja edistää ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Ekologinen kompensointi tarkoittaa luontohaitan hyvittämistä ennallistamisella tai suojelulla. Kompensoinnin ja sen velvoittavuuden lisääminen turvaa luontoa ja kannustaa haittojen välttämiseen.

Haluan äänestää sellaista ehdokasta, joka lupaa toimia näiden tavoitteiden mukaisesti. Enemmän Sosten vaalitavoitteista voit lukea täältä.