Tasa-arvon ja kansalaisvaikuttamisen edelläkävijät: Minna Canth ja Miina Sillanpää

Viime viikon perjantaina vietettiin Minna Canthin päivää ja samalla tasa-arvon päivää. Samana päivänä sisäministeriö tiedotti, että saamme toisellekin suomalaiselle vaikuttajanaiselle eli Miina Sillanpäälle oman virallisen liputuspäivän.

Sisäministeriö on jo vuodesta 2016 antanut Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivälle liputussuosituksen. Päivän tarkoituksena on sekä muistaa Miina Sillanpään elämäntyötä, että nostaa esille kansalaisvaikuttamisen merkitystä yhteiskunnassa.   Miina Sillanpään päivää ja samalla kansalaisvaikuttamisen päivää tullaan liputtamaan vuodesta 2023 alkaen virallisena liputuspäivänä ensimmäisenä päivänä lokakuuta.

Nämä vahvat naiset ovat liputuspäivänsä ansainneet, sillä he ovat omalta osaltaan olleet tienraivaajia niin tasa-arvon, kuin kansalaisvaikuttamisen osalta. Sivistyksen, yhdenvertaisuuden ja heikompiosaisten aseman parantaminen oli molemmille heille sydämenasia.

Molemmat heistä kohtasivat voimakasta vastustusta ja heitä yritettiin monella tavalla vaientaa. Rohkeasti he kuitenkin puolustivat tärkeinä pitämiään asioita.

 

”Minä kumminkin käytän puheenvuoron”

Näin totesi Miina Sillanpää eduskunnassa, kun häntä kehotettiin vaikenemaan ensimmäisen puheenvuoronsa aikana. Ensimmäinen puheenvuoro koski lakialoitetta, jolla haluttiin parantaa avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten elämää. Aloitteessa ehdotettiin kotien perustamista aviottomia äitejä ja heidän lapsiaan varten. Lakialoite ei mennyt läpi. Asia korjaantui vasta useamman eduskuntakauden jälkeen.

Myös Minna Canth joutui usein epäasiallistenkin hiljentämisyritysten kohteeksi. Hän sai osakseen paljon suoranaista vihapuhetta. Enimmäkseen hän suhtautui siihen huumorilla, mutta ajoittain loanheitto sai hänet vetäytymään omiin oloihinsa. Hän oli herkkä ronskin ulkokuorensa alla ja yritti aina välttää riitaisat keskustelut.

Minna Canth oli monista asioista eri mieltä lähipiirinsäkin kanssa, mutta siitä huolimatta hän pyrki aina ylläpitämään ajatustenvaihtoa. Canth on hyvä esimerkki siitä, miten meidän pitäisi osata olla eri mieltä asioista asiallisesti ja toinen toisiamme kunnioittaen.

Hän jaksoi myös sinnikkäästi taistella aikansa valheita vastaan. 1800-luvulla oli vallalla käsitys, että naisten terveys ja heikkous rajoittavat heidän toimiaan. Kyvyttömyydellä perusteltiin milloin mitäkin. Näitä käsityksiä Canth jaksoi sitkeästi oikaista.

Minna Canth kirjoitti vuonna 1885: ”Kuinka on? Kumpi vaarallisempaa: antaa vääryyksien hallita ja vallita, antaa epäkohtien kasvaa peittojen suojassa, koettaen vaan ennen kaikkea säilyttää suloista rauhaa. Vaiko: pelkäämättä katsoa totuutta vasten silmiä, etsiä syyt epäkohtiin ja rehellisesti miettiä tehokkaimpia keinoja niiden poistamiseen?”

Molemmat naiset puuttuivat rohkeasti oman aikansa epäkohtiin ja olivat monella tavalla aikaansa edellä. Kun lukee näiden viisaiden naisten ajatuksia, voi huomata, että monet niistä ovat edelleen ajankohtaisia.

Esimerkiksi Miina Sillanpää on todennut: ”Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen”. Minna Canth on taas todennut, että ”Naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys”.

Näiden molempien asioiden eteen on yhteiskunnassa tehtävä edelleen työtä.

 

-Merja Mäkisalo-Ropponen

kansanedustaja (sd)

Miina Sillanpään säätiön hallituksen jäsen

 

 

+1
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.
Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen viidettä kautta, tällä kaudella valtuuston 1. varapuheenjohtajana. Olen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja, valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen jäsen sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu