Vammaisten oikeudet tulee huomioida hyvinvointialueen kaikissa päätöksissä

Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen jo vuonna 2016. Sopimuksella taataan vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistetään heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Sopimuksen tulee ohjata myös hyvinvointialueiden toimintaa ja valtuutettujen tulisikin tutustua sen velvoitteisiin.

Sopimuksen määräykset edellyttävät, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös vammaisneuvostojen ja kokemusasiantuntijoiden vahvaa hyödyntämistä nyt toimintaansa aloittavilla hyvinvointialueilla.

Vammaisten ihmisten oikeuksien toteutuminen tulee tapahtua yhdenvertaisesti ja kattavasti koko maassa. Hyvinvointialueilla on tärkeää saada kaikkien vaikuttajaelinten edustus jokaiseen lautakuntaan, jotta myös vammaisvaikutusten arvioinnit tulevat varmasti tehtyä. Tästä syystä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen valtuusto tekikin viime kokouksessaan kauaskantoisen päätöksen, että kaikki hyvinvointialueen vaikuttajaelimet, mukaan lukien myös vammaisneuvostot, saavat läsnäolo- ja puheoikeuden hyvinvointialueen lautakuntien kokouksiin.

Vammaisten oikeudet eivät toteudu vain vammaispalveluita kehittämällä vaan yhdenvertaisuusajattelun valtavirtaistamisella. Jokaisessa päätöksessä tulee pohtia, pystyvätkö vammaiset olemaan osallisia, minkä takia vammaisneuvoston edustus jokaisessa lautakunnassa on erittäin tärkeää. Seuraavaksi olisi hyvä saada vammaisasiahenkilö potilas- ja sosiaaliasiahenkilön rinnalle. Tätäkin pyrin Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella edistämään.

Laki edellyttää, että hyvinvointialueilla on oltava vammaisneuvosto, joka tekee yhteistyötä kuntien vammaisneuvostojen kanssa. Neuvostossa tulee olla riittävästi edustettuna eri vamma- ja sairausryhmät sekä heidän omaisiaan ja järjestöjä.

Lain mukaan vammaisneuvoston tehtäväkenttään kuuluu toimintoja, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elinolosuhteiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta. Neuvostolle tulee antaa riittävästi tietoa esimerkiksi ajankohtaisista hankkeista ja varata vaikuttamismahdollisuus päätösten valmistelussa.

Suomen tulee täyttää kansainväliset velvoitteensa ja varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen toteutuminen sekä heidän äänensä kuuleminen kaikessa päätöksenteossa. Vammaisten oikeuksien vahvistamisessa on kyse ihmisoikeuksien toteutumisesta. Kaikilla tulee olla yhtäläinen oikeus osallistua täysipainoisesti ja olla osana yhteiskuntaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen
Kansanedustaja (sd)
Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän pj.

+3
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu