Vammaisten syrjinnän poistamiseen tarvitaan monenlaisia keinoja

Vammaiset ihmiset kokevat syrjintää monella elämän osa-alueella. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä eniten vammaisuuteen ja alkuperään perustuvaan syrjintään liittyen. Yhteydenotot ovat useimmiten koskeneet yksityisiä palveluita, kuten asumista tai kauppaa, työelämää sekä sosiaali- ja terveyspalveluita ja muita julkisia palveluita.

On tärkeää myöntää, ettei YK:n vammaisoikeuksien sopimus toteudu vielä Suomessa, eikä kaikkien asenteetkaan tunnu olevan sitä puoltamassa. Haluan kuitenkin ajatella, ettei kysymys ole niinkään ilkeydestä tai eriarvoisuuden hyväksymisestä, vaan tietämättömyydestä. Tiedon lisääminen muuttaa myös asenteita.

Ongelmana on myös se, ettei yhdenvertaisuuskäsitettä ymmärretä oikein. Sen ajatellaan usein tarkoittavan, että ”samanlaiset palvelut”, mutta yhdenvertaisuuslain mukaan yhdenvertaisuuden tavoitteena on auttaa vammaiset ”samalle viivalle” ei-vammaisten henkilöiden kanssa. Tämä edellyttää myönteistä erityiskohtelua ja esimerkiksi kohtuullisten mukautusten käyttöä. Kohtuullisilla mukautuksilla edistetään niiden henkilöiden, joilla on toimintakyvyn rajoitteita edellytyksiä esimerkiksi toimia työelämässä tai käyttää palveluita ja näin vahvistetaan yhdenvertaisuuden toteutumista. Kohtuullisista mukautuksista säädetään Suomessa yhdenvertaisuuslaissa.

Jotta vammaisten yhdenvertaisuus saadaan toteutumaan, tarvitaan muutoksia valtakunnallisesti lainsäädännössä, mutta myös hyvinvointialueilla ja kunnissa.

Hyvinvointialueilla tarvitaan vammaisasiavastaavia

Vammaiset ovat kokeneet, ettei potilasasiavastaavalla tai sosiaaliasiavastaavalla ole aina aikaa tai tietoa vammaisuuteen liittyvistä erityistekijöistä. Vammaiset kokevat usein, että heidän tarpeensa ja oikeutensa jäävät toteutumatta sosiaali- ja terveyspalveluissa ja siksi olisi hyvä, jos hyvinvointialueella olisi henkilö, jolla olisi osaamista erityisesti näihin kysymyksiin.

Vammaisasiavastaavan tehtävänä on edistää vammaisten ja liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden edellytyksiä toimia muiden kanssa yhdenvertaisesti sekä edistää, seurata ja selvittää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista. Vammaisasiavastaava toimii myös asiantuntijana vammaisten asioissa sekä järjestää koulutusta virkamiehille ja luottamushenkilöille. Vammaisasianvastaava siis edistää myös laajemmin tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista ja erilaisista tarpeista ja näin edistää myös parempaa päätöksentekoa, joka ottaa vammaisten oikeudet paremmin huomioon.

Monissa kunnissa vammaisasiavastaava on jo olemassa ja vastaavia tehtäviä pohditaan perustettavaksi myös joillain hyvinvointialueilla. Olisi tärkeää myös yhdenmukaisesti määritellä tehtävän toimenkuvasta, tehtävistä ja kelpoisuudesta laissa sekä laajentaa toiminta kaikille hyvinvointialueille.

+3
MerjaMkisalo-Ropponen
Sosialidemokraatit Joensuu

Olen kolmannen kauden kansanedustaja Joensuusta. Valmistuin sairaanhoitajaksi vuonna 1981, erikoissairaanhoitajaksi 1983 ja terveydenhuollon opettajaksi 1991. Terveydenhuollon hallinnon tutkinnon suoritin 1993, terveydenhuollon lisensiaatin 1995 ja terveystieteiden tohtorin 1998. Vuonna 2003 opiskelin draamakouluttajaksi. Uskon, että elinikäinen oppiminen on itseensä tutustumista koko elämän ajan. Tässä asiassa ei koskaan tule täysin oppineeksi.

Ennen eduskuntaan tuloani työskentelin 10 vuoden ajan työyhteisökouluttajana. Joensuun kaupunginvaltuustossa olen kuudetta kautta ja toimin valtuuston puheenjohtajana.

Olen valtakunnallisen Kulttuurihyvinvointipoolin puheenjohtaja, Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtaja, Miina Sillanpää Säätiön hallituksen puheenjohtaja sekä Kuurojen Palvelusäätiö sr:n hallintoneuvoston jäsen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu