Ajaako hallitus sote-uudistuksen EU-ongelmiin?

Euroopan unionin direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettiin 9.3.2011, ja jäsenmaiden oli määrä siirtää direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä 25.10.2013 mennessä. Potilasdirektiivin Suomessa toimeenpanevassa laissa on kuitenkin huomattavia puutteita, joista EU on antanut useita huomautuksia.  EU:n komission mukaan Suomen malli asettaa ulkomailta hoitoa hakevat eriarvoiseen asemaan. Asia on jo uhannut edetä EU-tuomioistuimeen, jos Suomi ei muuta asiaa komissiota tyydyttävällä tavalla. Tuomioistuin voisi asettaa Suomelle huomattavat sakot, mikäli asia etenee sinne asti.

Hallituksen kaavailema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on nykytietojen mukaan vaarassa johtaa siihen, että suomalaisilla olisi maan sisällä heikompi valinnan mahdollisuus kuin EU-maiden sisällä.

Lisäksi hallitus on myös ilmaissut aikovansa osittain lakkauttaa Kela-korvauksia vuoteen 2023 mennessä rahoittaakseen suunniteltua hoitajamitoitusta. Mikäli Kela-korvaukset lakkautetaan, on potilailla mahdollisuus toisessa EU-maassa saada yksityisellä puolella hoitoa julkisen sektorin asiakasmaksuilla, mutta Suomessa yksityisestä hoidosta ei saisi mitään korvausta. Myös terveydenhuollon yrityksillä olisi kannuste siirtää tuotantoa ulkomaille, esimerkiksi Viroon. Tämä tietäisi merkittäviä menetyksiä verotuloihin Suomen valtiolle. Tämä vaarantaisi myös ihmisten yhdenvertaista kohtelua. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia ja voimavaroja lähteä hakemaan esim. Virosta tai muusta EU-maasta hoitoa, vaikka hoitoon sinne pääsisi nopeammin, hinta olisi alempi ja laatu korkeatasoista. Meidän on Suomessa pystyttävä tarjoamaan ihmisille julkisen palvelun piiriin kuuluva hoito sekä saatavuuden että maksujen suhteen sellaisella toimintamallilla, joka huomioi sekä EU:n potilasdirektiivin vaatimukset että asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun.

Euroopan komissio on antanut Suomelle direktiiviä koskevan virallisen huomautuksen syyskuussa 2015 ja perustellun lausunnon huhtikuussa 2016. Seuraavana vaiheena rikkomusmenettelyssä olisi kanteen nostaminen unionin tuomioistuimessa, josta seuraamuksena voivat olla suuret sakot Suomen valtiolle. Rikkomusmenettely on ollut jäissä viime hallituskauden, mutta nyt se on jälleen ajankohtainen, kun sote-uudistusta tehdään. Vaarana on, että Suomi herättää EU:n nukkuvan karhun viivyttelyllään. Yksityisiä sv-kelakorvauksia leikkaamalla hallitus vielä lisää vettä myllyyn EU:n suuntaan samalla kun se hankaloittaa ihmisten hoidon saatavuutta.

EU-lainsäädännön ja potilasdirektiivin huomioiminen on syytä huomioida niin sote-muutoksen että muiden nykylainsäädännön suunniteltujen muutosten yhteydessä. Meillä ei ole varaa siihen, että valmistellaan pitkälle rahoitusmalleja tai lakimuutoksia, jotka sitten törmäävätkin loppumetreillä EU-lainsäädännön ongelmiin. Huolellinen lakivalmistelu niiltäkin osin on sekä kansalaisten että veronmaksajien etu. Jätimme kansanedustaja Sari Sarkomaan kanssa asiasta hallitukselle eilen kirjallisen kysymyksen. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_53+2020.aspx

MiaLaiho

Mia Laiho on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Uudeltamaalta. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän toimii eduskunnassa sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan varajäsenenä. Hän toimii myös Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettuna sekä Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Mialle ovat tärkeitä sosiaali-ja terveydenhuollon asiat sekä opetus ja koulutus. Kaikki perheiden, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä. Mia on kolmen lapsen äiti ja koiranomistaja. Mialle eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu