Hallituksen exit-strategiasta unohtui rajojen terveysturvallinen avaaminen

Hallituksen exit-strategia oli pettymys rajojen terveysturvallisuuden ja matkustamisen osalta. Jätimme usean kokoomusedustajan kanssa sen takia hallitukselle kirjallisen kysymyksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_220+2021.aspx.

Hallituksen exit-strategian suhteen jää täysin epäselväksi missä aikataulussa matkailuliikennettä tullaan avaamaan ja miten varmistetaan, ettei virusta pääse uudelleen valumaan rajojen yli. Sen mukaan sisärajoilla maahantulorajoitukset korvataan asteittain rajoilla toteutettavilla terveysturvallisuustoimilla, mutta siinä ei kerrota, mitä nämä terveysturvallisuustoimet käytännössä pitävät sisällään ja missä vaiheessa matkustusrajoituksia aletaan purkamaan ja millä edellytyksillä.

Tarvitsemme terveysturvalliset ja toimivat prosessit, joiden avulla matkailu voidaan turvallisesti vähitellen avata osana Suomen exit-suunnitelmaa. Tällä hetkellä sisärajatarkastusten ollessa käytössä matkustajamäärät ovat vähäiset, lentokentillä ja satamissa vain n 5-10 % normaalista matkustajamääristä. Tällainen tilanne ei voi kuitenkaan enää pitkään jatkua, vaan Suomella pitää olla keinot ja työkalut käytössä avata vähitellen rajaliikennettä terveysturvallisesti.

Eduskunta hyväksyi maaliskuussa 2021 tartuntatautilain 16§ ja 22§ muutokset. Sen yhteydessä hyväksyttiin lausuma: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömiin toimiin luodakseen maahantuloon menettelyn, joka estää yleisvaarallisen tartuntataudin leviämistä ja samalla huomioi jatkossa kasvavat liikennemäärät rajaliikenteessä. Tällaisen ennakkotodistuksiin perustuvan mallin käyttöönoton jälkeen pakolliset terveystarkastukset voitaisiin selkeästi kohdentaa henkilöihin, joilla ei ole osoittaa riittäviä todistuksia negatiivisesta covid-19-testituloksesta, annetusta rokotuksesta tai covid-19-taudin sairastamisesta”. Mihin tämän ennakkotodistuksiin liittyvän mallin kehittäminen on jäänyt? Maallikkokin ymmärtää, että kun matkustajamäärät kasvavat, on mahdotonta testata kaikkia maahantulijoita. Ei ole myöskään järkevää kustantaa ulkomaalaisille näin laajalti testejä, jotka voisi tehdä jo lähtömaassa ja samalla ehkäistä maahan tulevaa virusta. Ennakkotodistusmalli on useimmissa muissa Euroopan maissa käytössä.

Ennakkotodistukseen perustuvan mallin käyttöönoton jälkeen pakolliset terveystarkastukset voitaisiin selkeästi kohdentaa henkilöihin, joilla ei ole osoittaa riittäviä todistuksia negatiivisesta covid-19-testituloksesta, annetusta rokotuksesta tai covid-19-taudin sairastamisesta.

EU valmistelee parhaillaan digitaalista koronarokotustodistusta, jonka tarkoitus on mahdollistaa kansalaisille turvallinen ja vapaa liikkuvuus EU-maiden välillä. Suomi ei voi kuitenkaan jäädä odottamaan sen valmistumista, vaan Suomen on luotava omat terveysturvalliset rajakäytännöt muiden maiden tapaan. Suomen talous, matkailu, lentoliikenne ja muu liikenne ei voi jämähtää paikoilleen odottamaan EU:n ratkaisuja. Suomella pitää olla itsellä rajoille ennakkotodistukseen perustuva malli täydennettynä tarvittavine lisätestauksineen ja karanteenikäytänteineen. On hyvä, jos suomalaiset saisivat jatkossa omakannasta rokotustodistuksen, mutta se ei ratkaise kuitenkaan rajojen terveysturvallisuusongelmaa. Ennakollista todistusta tarvitaan myös ulkomaalaisilta.

Rajoilla on oltava yhtenäiset käytänteet, jotta on selvää, mitä dokumentteja Suomeen tultaessa vaaditaan, todistusten tarkastaminen on sujuvaa ja nopeaa ja mahdollinen oireiden kartoitus ja koronatestaus on myös käytännössä mahdollista. Matkustajaliikenteen avautuessa matkustajamäärät moninkertaistuvat ja silloin sujuvien ja terveysturvallisten prosessien on oltava kunnossa.  Ja vaikka koronaepidemia rauhoittuisi lähikuukausina, niin uusien virusmuunnoksien ja uusien yleisvaarallisten tartuntatautien uhkaan on varauduttava. Toimintamallit on oltava kunnossa, ettei maahan pääse rajavuodon takia jatkossa uudelleen valumaan virusta, joka pääsee leviämään sitten maan sisällä ja johtaa Suomen kansalaisten voimakkaisiin rajoitustoimiin.

Pikatestienkäyttö koronatestauksessa on Suomessa aivan alikäytetty mahdollisuus. Suomen osalta pikatestit ovat vain vähän käytössä, vaikka niiden käytöstä rajoilla olisi hyötyä niiden nopeuden ja edullisuuden takia. EU on hyväksynyt jo kymmeniä pikatestejä ja jakanut jäsenmaille 20 miljoonaa pikatestiä. Myös THL suosittelee pikatestien käyttöä rajoilla. Pikatestit olisivat nimenomaan rajoilla käteviä, tuloksen valmistuessa odottaessa. Myös puhallustestejä voisi käyttää nopeaan diagnostiikkaan ja Euroopassa on otettu käyttöön syljestä tehtäviä testejä. Koronakoiriakin voisi hyödyntää muiden toimien lisäapuna raja-alueilla, joilla liikkuu suuria matkustajamääriä.

Rokotepassit, ennakkotodistusmalli ja pikatestien käyttö rajoilla ovat niitä työvälineitä, joilla matkustusta voidaan asteittain avata. Turvallisia askelmerkkejä tarvitaan niin vapaa-ajan matkailun kuin työmatkailun avaamiseksi. Lentoyhtiöt, laivavarustamot ja matkustajat tarvitsevat selkeyttä, ennakoitavuutta ja yhteneväisiä käytäntöjä.

 

+1
MiaLaiho
Kokoomus Espoo

Mia Laiho on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Uudeltamaalta. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän toimii eduskunnassa sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan varajäsenenä. Hän toimii myös Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettuna sekä Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Mialle ovat tärkeitä sosiaali-ja terveydenhuollon asiat sekä opetus ja koulutus. Kaikki perheiden, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä. Mia on kolmen lapsen äiti ja koiranomistaja. Mialle eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu