Malmin lentokentän korvaavat toimenpiteet jääneet puolitiehen

Vuonna 2018 eduskunta edellytti hylätessään kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä, että valtioneuvosto ryhtyy toimenpiteisiin korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi, jotta Malmin lentokentän ilmailutoiminnot voivat jatkua hyvien yhteyksien ja etäisyyksien päässä ennen Malmin toimintojen päättymistä.  Nyt Malmin toiminta on sitten ajettu alas, mutta toimenpiteet korvaavien lentokenttätoimintojen turvaamiseksi ovat jääneet puolitiehen.

On käsittämätöntä, että Malmin lentokentälle ei ole osoitettu korvaavia tiloja ja toimintaympäristöä valtionhallinnon toimesta, vaikka eduskunta tätä edellytti erillisellä lausumalla. Lentokoneiden ja helikoptereiden omistajat ovat joutuneet etsimään uudet paikat koneilleen itse. Samaan aikaan ei ole ollut tarjolla riittävää määrää hallitilaa säilytykseen ja huoltamiseen. Riskinä on, että merkittäviä alan toimijoita joutuu lopettamaan toimintansa ja ilmailuharrastus ja koulutus kuihtuvat.

Lähikenttien infrastruktuuri ei ole lainkaan Malmin lentokenttää vastaavalla tasolla. Parannuskohteiden lista on pitkä; lennonvalmistelutilat ja kiitotievalot puuttuvat, saniteettitiloja ei ole tai ne ovat hyvin puutteelliset ja polttoaineen jakelu on riittämätöntä. Kaikkiaan lähikenttien resurssit ottaa vastaan ja ylläpitää saapuvat lentokoneet ja helikopterit ovat heikot ilman tukitoimia.

Kuntien ja yhdistysten varat eivät ilman valtion tukea riitä korjaamaan kenttien merkittäviä puutteita ja päivittämään toimintaa 2020-luvun tarpeisiin. Tämän hetken Liikenne- ja viestintäviraston rahallinen tuki on pääasiassa kohdentunut käyttöikänsä lopussa olleiden kiitoteiden peruskunnostukseen ja muutamaan halliin. Rahallisen tuen omarahoitusosuuden hankinta on muuttanut lähes kaikki kentät maksullisiksi. Maksuja ei voida nostaa, eikä niillä voida rahoittaa ylläpitoa.

Korpikenttien ylläpito perustuu monesti vapaaehtoistyöhön ja ilmailun harrastajien omaan aktiivisuuteen. Monien kenttien toimintaa pitäisi kehittää vastaamaan ilmailun lisääntyneisiin tarpeisiin. Kuljetusten lisääntyessä lentoturvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin, kuten koneiden turvalliseen säilytykseen, lentokenttien valoihin sekä kiitotiealueen valvontaan että kunnossapitoon on panostettava. Esimerkiksi Nummelan lentokenttää on yritetty kehittää lentomäärien merkittävän lisääntymisen takia. Lentokentän ylläpito on nojannut kuitenkin vapaaehtoistyöhön ja ilmailun harrastajien omaan aktiivisuuteen. Kentälle on ostettu testikäyttöön digitaalinen kiitotienkulunvalvontajärjestelmä, mutta sillä voidaan kustannussyiden vuoksi valvoa vain kriittistä osaa pääkiitotiestä, eli vain alle puolta lentokentästä. Jotta Nummelan lentokentän toimintaa voidaan kehittää ja vastata ilmailun merkittävästi lisääntyneisiin tarpeisiin, tulisi kulunvalvontajärjestelmää laajentaa kattamaan koko kenttä ja kehittää edelleen olemassa olevien kehityssuunnitelmien mukaisesti. Valtion on kannettava oma vastuunsa Malmin korvaavien tilojen löytämiseksi ja ilmailuharrastuksen, koulutuksen ja toiminnan jatkumisen varmistamiseksi. Myös varautumisen ja valmiuden näkökulmasta Uudellamaalla on perusteltua ylläpitää kansallisen lentokentän lisäksi myös muuta lentokenttätoimintaa, mikä vaatii ajantasaiset ja lentoturvalliset puitteet.

Suomi on monelta osin Euroopan kärkimaita uusien järjestelmien ja menetelmien käyttöönotossa, mutta yleisilmailun ja korpikenttien turvallisuuden osalla kiinniotettavaa on melkoisesti. Emme saa jäädä jälkeen muista maista teknologian kehityksessä tai ilmailun harrastamisessa ja koulutuksessa. Suomesta vielä puuttuva ilmailustrategia olisi tässä avainasemassa ja työn käynnistämiseen olisi tartuttava välittömästi. Jätin hallitukselle asiasta kirjallisen kysymyksen. Toivon, että saan liikenne-ja viestintäministeri Harakalta konkreettisia toimenpidesuunnitelmia. Sitä jo eduskunnan lausumakin edellyttää.

+10
MiaLaiho
Kokoomus Espoo

Mia Laiho on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Uudeltamaalta. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän toimii eduskunnassa sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan varajäsenenä. Hän toimii myös Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettuna sekä Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Mialle ovat tärkeitä sosiaali-ja terveydenhuollon asiat sekä opetus ja koulutus. Kaikki perheiden, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä. Mia on kolmen lapsen äiti ja koiranomistaja. Mialle eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu