Rokotteet ovat osa huoltovarmuutta ja varautumista

Suomen rokotustilanne on huolestuttava. Koronarokotukset ovat lähteneet hitaasti liikkeelle samalla kun EU:n yhteishankinta on osoittanut jähmeytensä. Tähän mennessä olemme saaneet huomattavasti vähemmän rokotteita, kuin mitä oli sovittu. Suomeen on tullut rokotteita noin 100 000 ja EU:ssa on annettu myyntilupa vain kahdelle rokotteelle. Suomi ei ole tehnyt hankintoja itse vaan kaikki rokotteet on tarkoitus tulla EU-yhteishankinnan kautta. Markkinoille tarvitaan pikaisesti muitakin rokotteita, jotta rokotetta saadaan enemmän markkinoille, jaettavaksi ihmisille ja taudin nujertamiseen.

Mitä kauemmin rokottamiseen menee aikaa, ja mitä pidempään yhteiskunnan toimintoja rajoitetaan, sitä pidempikestoiset ja vaikeammat ovat koronasta aiheutuvat vaikutukset sekä terveyden että talouden näkökulmasta. Rokotteet ovat Suomen toipumisessa koronasta ensiarvoisen tärkeässä roolissa. Meillä ei ole lainkaan omaa rokotetuotantoa ja olemme täysin riippuvaisia EU-hankinnoista.

Myös Suomessa on kehitteillä kaksi pitkälle tutkimuksissa edennyttä rokotetta. Helsingin, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdään jo nyt huipputason tutkimusta. Niiden rahoitus on kuitenkin riittämätöntä. Toinen rokotteista on nenäsumuterokote, joka on edennyt eläinkoevaiheeseen ja siitä on alustavasti hyviä tuloksia. Virologian professori Kalle Saksela on kehittänyt yhdessä akatemiaprofessorien Seppo Ylä-Herttualan ja Kari Alatalon kanssa nenään annettavaa koronavirusrokotetta viime keväästä lähtien. Tämän suomalaisrokotteen valtti on, että rokoteannosten tuottamiseen käytettävä menetelmä on verrattain edullinen ja valmistus onnistuu Suomessa. Tampereella rokotetutkimuskeskuksessa puolestaan kehitetään proteiinipohjaista rokotetta, joten osaamista Suomesta löytyy. Professori Rämet on tehnyt merkittävää työtä rokotteiden parissa. Kuopiosta löytyisi myös soveltuvat tilat, osaaminen ja laitteisto rokotteiden tuottamiseen.

Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, ettemme menetä näitä huippuosaajia ja tutkimusyksikköjä ulkomaille. Hallituksen olisi järkevää tukea Suomen omaa rokotetutkimusta ja kehitystä. Suomalaisella rokotetutkimuksella on arvostettu ja vankka taustansa ja Suomea asemaa korkeatasoisena rokotteiden tutkimusmaana ei kannata menettää. Suomalainen tutkimus ja kehitys on myös tärkeää, jotta tulevaisuudessa voidaan nopeasti vastata terveyspandemioihin omalla tuotannolla. Aivan kuten tärkeimmät puolustusvälineet on tilattava hyvissä ajoin, rokotetutkimuksen tukeminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen on investointi kansalliseen terveysturvaamme tulevia pandemioita vastaan. Suomen huoltovarmuuteen liittyen oma rokotetuotanto on oleellisessa asemassa uusia terveysuhkia ajatellen. Ilman omaa tuotantoa, olemme jatkossakin riippuvaisia muista maista ja sieltä saatavista hankinnoista. Suomessa olisi ymmärrettävä rokotteiden asema osana huoltovarmuutta, siinä kuin lääkkeet ja muu varautuminen kriisitilanteita varten. Rokotusten osalta olisi tärkeää, että meillä on omaa rokotetutkimusta, jossakin määrin myös omaa tuotantoa ja tarvittaessa valmiutta lisätä ja aloittaa uuden rokotteen tuotanto.

Vahva kansallinen rokotetutkimus- ja kehitystoiminta on sijoitus tulevaisuuteen ja turvallisuuteen. Rokotetutkimus ja rokotetuotannon ylläpito vaatii ilman muuta myös resursseja. Sen takia kansainvälinen huippuosaaminen on osattava myös hyödyntää Suomea hyödyttävällä tavalla. Rokotetutkimuksen jatkon turvaaminen ja oman rokotetuotannon käynnistäminen tuottaisi Suomelle huoltovarmuuden lisäksi myös työpaikkoja, sekä houkuttelisi uusia yrityksiä ja tutkijoita Suomeen, vähentäisi aivovuotoa ulkomaille, edistäisi kansainvälistä yhteistyötä ja Suomea hyödyttäviä innovaatioita. Suomi ei tule pärjäämään nykyisellä strategialla pienenä maana kansainvälisessä rokotejahdissa, jos oma huoltovarmuus ei ole kunnossa.

Suomessa valmistettujen rokotteiden myötä saatavilla oleva teknologia, osaaminen ja teollinen valmius auttavat Suomea merkittävästi varautumaan tuleviin pandemioihin. Tautitaakan pienentämisen ja riittävän nopean rokotesuojan kehittymisen kannalta rokotteita on saatava väestölle riittävästi ja nykyistä huomattavasti suuremmalla rokotustahdilla. Rokotekattavuus on saatava nopeasti huippunsa, jotta väestölle saadaan suojaa yleisvaarallista tartuntatautia vastaan, eikä mutaatioiden kehittymiseen anneta aikaa. Kun rokote on todettu turvalliseksi käyttää ja se on saanut myyntiluvan, pitäisi rokote saada välittömästi jakoon suurilla määrillä ja etukäteen huolellisesti tehdyllä rokotesuunnitelmalla. Mitä nopeammin väestö saadaan rokotettua, sitä pienemmiksi jäävät pandemian aiheuttamat vauriot sekä terveydelle että taloudelle.

Kun tulevien rokotetoimitusten aikataulusta ja määristä ei ole varmuutta olisi järkevää tässä tilanteessa selvittää myös rokotelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin rokotetta voitaisiin alkaa valmistaa täällä. Tämä olisi myös hyvä lisäapu jo sovittuihin EU-hankintoihin, ja toisi lisävarmuutta sekä lisäisi luottamusta tulevaan.

Olen jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa esitän seuraavia kysymyksiä. Niihin vastaukset pitäisi tulla kolmen viikon sisällä.

Aikooko hallitus turvata suomalaisen rokotetutkimuksen rahoituksen?

Aikooko hallitus edistää ja varata rahoitusta huoltovarmuuden varmistamiseksi rokotetuotannon käynnistämiselle Suomessa?

Onko hallitus harkinnut koronarokotteen lääkelisenssin hankkimista Suomeen, jolloin voitaisiin EU-rokotehankintojen rinnalla valmistaa suomalaisille rokotetta myös maan sisällä tarpeita vastaavasti ja nopeasti?

Onko hallitus tehnyt kustannuslaskelmia rokoteaikataulun vaikutuksista koronan aiheuttamiin taloudellisiin kokonaiskustannuksiin ja terveydellisiin haittoihin? Jos kustannusarvioita on tehty, missä ne ovat saatavilla?