Koronakriisi haastaa ruokaketjun turvallisuuden ja toimivuuden

Suomessa vallitsee nyt poikkeustila. Koronan aiheuttamat vaikutukset Suomeen ja maailmalle ovat tuntuvia. Sadat tuhannet ihmiset ovat sairastuneet, talous on suistunut kriisiin, kouluja on suljettu, ihmisiä on määrätty etätöihin ja joistakin lääkkeistä ja elintarvikkeista on ollut tilapäistä pulaa. Koronapandemia on syystä saanut aikaan huolta myös elintarvikkeiden riittävyydestä ja myös tuotantoketjussa toimivien ihmisten terveydestä.

Kentälle kaivataan nopealla aikataululla ohjeistusta, kuinka koko ruokatuotantoketju ja työvoima turvataan koronakriisin aikana. Pelkät THL:n yleiset ohjeet eivät riitä, vaan Ruokaviraston ja aluevalvontaviraston olisi ohjeistettava kentän toimijoita heille soveltuvilla ohjeilla.

Jätinkin perjantaina hallitukselle kirjallisen kysymyksen, miten ruokaketjun turvallisuus ja katkeamattomuus on varmistettu koronaepidemiassa. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_189+2020.aspx

 

Elintarvikkeiden kulutuksen hamstraaminen yhdessä koronaviruksen aiheuttamien sairauspoissaolojen ja karanteenien kanssa aiheuttavat huolta elintarviketuotantoketjujen toimivuudessa.

Useat kauppaketjut ja valmistajat ovat vakuutelleet etteivät tuotteet lopu ja uusia saadaan joka päivä. Vaikka tavaravirta olisikin kauppiaiden tilausten puolella kunnossa, koronapandemia voi vaikuttaa myös ruuan alkulähteillä, kuten meijereissä, viljan käsittelyn reiteillä, teurastamoilla tai kuljetuksessa.

 

Elintarvikeketjun kaikkien työntekijöiden on itse kiinnitettävä nyt erityinen huomio oman tartuntariskin pienentämiseen ja hygieniatasoon. Tuotannon on välttämätöntä pysyä koko pandemia-ajan käynnissä. Toimiva ruokahuolto on kriisistä selviämisen merkittävimpiä ydinkysymyksiä.  Erinomaista on, että päivittäistavaroiden ostaminen onnistuu nykyään verkon välityksellä. Sairastuneelle ja eristyksissä olevalle kotiin kannettu kauppakassi on iso apu arjessa. Tarvitaan luovia ratkaisuja, jotta ihmisten ja erityisesti riskiryhmien päivittäinen ruokahuolto ei vaarannu. Kauppakassista saatava kotitalousvähennys olisi iso etu monelle. Henkilökunnan riittävyys kuljetuksiin on myös varmistettava niin, että elintarvikkeet saadaan myös kauppoihin tai ruokakasseina ovelle.

 

Valtion tasolta on tullut runsaasti ohjeistusta ja huomiota terveydenhuollon toimijoille, mutta elintarviketuotanto on unohdettu täysin. Meijerit, viljantuottajat ja lihanjalostamot joutuvat itse tekemään ohjeita henkilökunnalle koronatartuntatapauksien ehkäisemiseksi ja työvuorojen suunnittelemiseksi riittämättömin ohjeistuksin. Myös tuotannon jatkuvuus on toimijoiden huolenaihe. Elintarvikeala huutaa toimintaohjeita. Myös kauppojen hygieniatason nostoon olisi kiinnitettävä huomiota.

Hallituksen olisi pikaisesti ruvettava toimiin, jotta keskeisille toimijoille saadaan kriisiajan toimintaohjeet, ennen kuin tilanne leviää täysin käsiin.

 

Jo pelkästään meijereitä on Suomessa yritysrekisterin mukaan 54 ja teurastamoja 118. Nämä toimijat toimivat ruuantuotannon alkulähteillä ja matka kaupanhyllyille vaatii monia toimijoita. Mitä tehdä, jos esimerkiksi teurastamon työntekijä sairastuu ja koko vuoro joutuu karanteeniin? Tästä seuraa valtava prosessi hygienian ja työjärjestelyjen suhteen. Toimijat tarvitsevat selkeitä ohjeita valtion tasolta, jotta tietävät, että toimivat poikkeusoloissa oikein.

 

Elintarvikeketjujen kriittiset toimijat on turvattava, jotta suomalainen lähiruokatuotanto pysyy voimissaan koronakriisin yli. S-ryhmä on ilmoittanut siirtävänsä suljetuista ravintoloista henkilökuntaa ruokakauppoihin. On erittäin järkevää ennakointia siirtää henkilökuntaa sinne, missä on sille suurin tarve. Ja työntekijöille työn jatkuvuus on tärkeää.

Ruuan alkulähteillä on tärkeä pohtia etukäteen kriittisimmät toimijat eli mistä saadaan lomittajia, sijaisia tai kuinka toimintaa muutetaan niin, että tuotanto pysyy käynnissä.  Suomalaisessa ruokapöydässä ei tarvita kaikkein hienoimpia saframeja, mutta suomalaista perunaa, maitotaloustuotteita, viljaa, lihaa ja kasviksia on oltava saatavilla. Onneksi suomalainen ruoka ja erityisesti lähiruoka on ollut trendinä meidän suomalaisten keskuudessa jo pitkään. Lähiruoka lyhentää elintarvikeketjua, mikä vähentää välikäsien määrää ja sitä kautta myös tartuntariskiä. Lähiruuan valvonta on myös helpommin valvottavissa paikallisten viranomaisten toimesta. Suomalaisten yritysten käyttö myös tukee suomalaisten yritysten selviämistä kriisin yli tässä taloudellisesti erittäin vaikeassa tilanteessa.

Yhteistyötä tarvitaan nyt kaikkien toimesta, jotta Suomi selviää tästä kriisistä niin terveydellisesti kuin taloudellisesti.

MiaLaiho

Mia Laiho on kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Uudeltamaalta. Hän on koulutukseltaan lääketieteen tohtori. Hän toimii eduskunnassa sosiaali-ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja sivistysvaliokunnan varajäsenenä. Hän toimii myös Uudenmaanliiton maakuntavaltuutettuna sekä Lastenliiton hallituksen puheenjohtajana. Mialle ovat tärkeitä sosiaali-ja terveydenhuollon asiat sekä opetus ja koulutus. Kaikki perheiden, lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointiin liittyvät asiat ovat sydäntä lähellä. Mia on kolmen lapsen äiti ja koiranomistaja. Mialle eläinten hyvinvointi on tärkeää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu