Onko aika ajanut EU:n ohi?
Väittääkö joku vielä, että EU:n suhmuroima elpymispaketti on Suomelle hyvä juttu?
Iltalehden uutisen mukaan VM:ltä saadun tiedon mukaan elpymisvälineen korkomenot nousevat ennakoidusta jopa 80 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosina 2021-2027 tekevät pelkästään korkomenot yli puoli miljardia enemmän mihin ollaan varauduttu.
En ymmärrä millä logiikalla ajateltuna elpymispaketti oli hyvä juttu Suomelle. Esimerkiksi Italia on monella mittapuulla mitattuna vauraampi maa kuin Suomi, mutta silti me ollaan nettomaksajia ja Italia nettosaaja.
Vaikka Suomi ei olekaan yhtä velkaantunut suhteessa BKT:hen kuin kanssa maa Italia, niin tätä vauhtia olemme ohittaneet kaikki Euroopan maat 15 vuoden sisällä.
Suomi ei ole millään mittapuulla vauras maa. Valtio ottaa 10 miljardia lisävelkaa joka vuosi, joten sopinee kysyäkin, että onko Suomella jotain salaisia puskurirahastoja, mitä voidaan käyttää kasvavan velan ja korkomenojen maksamiseen?
EU:lle maksettava nettomaksu on tuplaantunut vuoden 2019 559 miljoonasta eurosta ensi vuoden yli miljardiin euroon. Eli viidessä vuodessa nettomaksu on siis tuplaantunut ja Suomi on tänä aikana vain köyhtynyt ja velkaantunut.
Kysynkin, että onko meidän mielekästä olla enää EU:ssa jäsenenä, koska olemme nyt vihdoin Nato- maa. Vajaa kolmivuosikymmentä sitten EU:hun liityttiin turvallisuus näkökulma edellä, mutta siinä mielessä EU on turha enää tässä maailmanajassa.
EU:n ainoa hyvä puoli on sisämarkkinat, mutta kysynkin nyt aiheellisesti, että onko aika ajanut EU:n ohi?
Liittovaltio nyt!
Ilmoita asiaton viesti
EU:n ainoa hyvä puoli on sisämarkkinat, mutta kysynkin nyt aiheellisesti, että onko aika ajanut EU:n ohi?
_____________________________________________________________
Miten paljon tulisi lisää kustannuksia Suomelle tulli ym. maksuista poistuessamme EU:sta. Pikkuruiselle vientivetoiselle maallemme markkinat ovat elintärkeät.
Ilmoita asiaton viesti
Olisin kiinnostuneempi tullimaksuista tuloina, sillä tällä hetkellä tulli tilittää EU:lle 80% keräämistään tullimaksuista.
EU:n sijasta voisimme kuulua EFTA:an. En ole koskaan lukenut mistään, että Norja, Sveitsi, Islanti tai Lichtenstein olisi varsinaisesti kärsinyt EFTAsta.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi oli EFTA:n jäsen aikoinaan.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi täysin mahdollista, että maksaisimme EU:e enemmän kuin nyt oleva nettomaksu päästäksemme EU:n sisämarkkinoille, Norja tästä esimerkkinä. Ruotsi EU:a Suomi ulkopuolella, mahdoton ajatus vientiteollisuuden näkökulmasta.
Ilmoita asiaton viesti
Oliskohan Norja ihan pikkuisen rikkaampi valtio kuin Suomi. Eu tyhjentää vielä Suomen varallisuuden omiin tarpeisiinsa, varsinkin ellemme vihdoin saa sinne edustajia, jotka osaavat sanoa, nyt riittää. Eläkerahastoista olen varsin huolissani.
Ilmoita asiaton viesti
Äänestin eu.ta vastaan v 95. Ajattelin että mitä järkeä on antaa valta sinne ja vielä maksaa siitä. Kanta on vain vahvistunut
Säikähtivät silloiset päättäjät V. Zhirinovskia pitivät sitä turvallisuuspoliittisena asiana, mutta nyt Naton myötä sille ei ole tarvetta
Ilmoita asiaton viesti
EU:ssä ollaan kuitenkin. Britit erosi mutta nyt mieluilevat takaisin EU turvaan. Niin minä äänestin liittymisen puolesta.
Ilmoita asiaton viesti
Minua ihmetyttää se, että keskustelusta puuttuu lähes täysin sellainen näkökulma, että EU:ta kehitettäisiin siihen suuntaan, että se hoitaa tuohon yhteismarkkinaan (= blogistin tunnistama etu) liittyvät käytännön asiat, mutta ei juurikaan muuta. Tai voisi kai järjestää vapaaehtoista tutkimusyhteistyötä ja muutakin vapaaehtoista toimintaa, joka ei sisällä pakollisia maksuja, pakollisia lakeja, eikä muuta kuluja aiheuttavaa tai turhia rajoituksia aiheuttavaa.
Nykyään termi ”EU:n kehittäminen” näyttäisi tarkoittavan vain EU:n koon, vallan, byrokratian, keskittämisen, sääntelyn ja maksujen kasvattamista. Ja toisella puolella, tuon vaihtoehtona esitetään tyypillisesti EU:sta eroaminen. Mitään keskitietä, tai EU:ta paremmaksi, turhien tai haitallisten ominaisuuksien karsimisen kautta kehittämisen vaihtoehtoa ei nähdä.
Ilmoita asiaton viesti
EU:n tarkoitus on perustaa ns. neljäs valtakunta jatkamaan Euroopan sotaista historiaa. Joten unelma pelkästä kauppaliitosta on haihattelua. EU ajaa federaatiota tavalla taikka toisella loppuunsa saakka.
Ilmoita asiaton viesti
Se on minusta pääsääntö, että jokaisella organisaatiolla on taipumusta lihottaa itseään, kahmia valtaa, kahmia rahaa, hallita muita, keskittää ihmisiä, keskittää organisaatiota, palkita johtoa lähellä olevat tahot, kertoa oikeat ajatukset jne. Pienen ihmisen on aina hyvä vetää valtaa ja noita muitakin itseensä päin, jos ei halua noita menettää. EU on myös lausunut julki tuollaiset tavoitteensa, ja tuolla politiikalla on huomattava tuki äänestäjien keskuudessa. Teoriassa yhden suuren johtajan malli voisi olla tehokas ja ihanteellinenkin, mutta tuossa on myös vaaransa ja haittansa. Minä kannatan enemmän EU:nkin joskus kauan sitten mainostamaa subsidiariteettia, jossa keskitetään vain niitä asioita, jotka oikeasti kannattaa keskittää, ja pidetään vapaudet ja oikeus omaan tyyliin ihmisillä itsellään ja heidän yhteisöillään. Valta kyllä aina kelpaa suljetuille kabineteille, jos sen haluaa sinne lahjoittaa. Mitä kauemmas lahjoitat, sen vähemmän voit vaikuttaa. Mitä vähemmän valvot, sitä vähemmän voit vaikuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
> neljäs valtakunta jatkamaan Euroopan sotaista historiaa
EU:lla on selviä intressejä tuohonkin suuntaan, ja Suomi tukee. Tosin NATO:n luulisi olevan useimpien EU-maiden turvallisuuden ydintä, ja Suomenkin nykyään. Mutta toki EU:n koneisto haluaa ottaa vähitellen myös tuollaista valtaa.
> EU ajaa federaatiota tavalla taikka toisella loppuunsa saakka.
En odota organisaation keskusjohdon ja sen johtopaikoille haluavien luopuvan halustaan lihottaa tuota ”hillotolppaa”. Myös tehokkaimmat globaalit lobbaavat tahot nojailevat tuohon suuntaan. Yksittäiset vähemmän keskittävästi ajattelevat kansalaiset ja ryhmät ovat pääsääntöisesti vain kohinaa. Demokraattinen prosessi toimii vielä alemmillakin tasoilla, ja suurin muodollinen valtakin on vielä siellä. Siksi ajattelen tuon mainitsemani EU:n kehittämisen suuntaan, jossa se keskittyy vain niihin asioihin, joista myös jatkuvaan keskittämiseen vieroksuvasti suhtautuvat tahot katsovat olevan hyötyä, olevan ehkä toimivin tie eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaus on ei.
Ilmoita asiaton viesti