Turve uusiutuvaksi- oikealla energiapolitiikalla Suomi olisi vauras maa
Suomessa eletään poikkeuksellisia aikoja, erityisesti tulevana talvena, koska sähkönhinta pomppaa taivaisiin. Sähkön hinta on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen korkealla, jopa 2,5 kertaa korkeammat pörssihinnat kuin viime vuonna ja talveksi ennustetaan jopa yli viisinkertaistuvan. Hinnan nousu tuntuu jokaisen suomalaisen kukkarossa, mutta erityisesti niiden ihmisten joiden asunto tai talo lämmitetään sähköllä. Pelkään pahinta, että ensi keväänä voi moni suomalainen olla ulosotossa, koska yksinkertaisesti palkka ei riitä kaikkien muiden kulujen lisäksi kattamaan sähkölaskuja ja siirto hintoja.
Olemme nähneet, että Ruotsissa ja Saksassa hallitukset ovat ruenneet toimiin helpottaakseen kansalaisia sähkön hinnan nousulta erilaisin toimenpitein. Suomessa valitettavasti hallitus on jämähtänyt eikä ole näkyvissä merkittäviä päätöksiä joilla kompensoidaan kansalaisille moninkertaistuvia hinnan nousuja. Elinkeinoministeri Lintilä on väläytellyt asumistuen nostamista, jolla pyrittäisiin auttamaan ihmisiä, mutta tämä on varsin tehoton keino, kun on käytettävissä paljon tehokkaampiakin keinoja, kuten arvonlisäveron alentaminen, sähköveron poistaminen, sähkönsiirron arvonlisäveron alentaminen ja hintakaton asettaminen sähkönhinnalle.
Yksi merkittävä tekijä koko energiapolitiikan keskustelussa on turpeen käyttö. Suomessa turve on luokiteltu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi, kun taas Ruotsissa turve on uusiutuvaa. Kaksikymmentäkaksi vuotta sitten 5.12.2000 Suomessa tehtiin merkittävä energiapoliittinen päätös turpeen osalta arvalla, kun Suuren valiokunnan äänestyksessä äänet menivät tasan 12-12, joten turpeen uusiutuvuus ratkaistiin kolikolla, valitettavasti arpa osui niin, että turve luokiteltiin täten uusiutumattomaksi.
Turve on tosiasiallisesti uusiutuvaa ja siinä piilee valtava taloudellinen ja energiapoliittinen potentiaali, sillä turvesoita on Suomen pinta-alasta 30 %. Mittaluokaltaan turvetta on Suomessa lähes yhtä paljon kuin Norjalla on uusiutumatonta öljyä, joten kansantaloudellisesti ajateltuna turvetta kannattaisi hyödyntää täysimääräisesti. Norja on hyödyntänyt öljyvaransa ja maalla onkin maailman suurin yli 1000 miljardin euron suuruinen rahasto, joka tekee jokaista kansalaista kohden yli 200 000 euroa, kun taas Suomessa on velkaa jokaista kansalaista kohden 25 000 euroa. Turpeen kansantaloudellisen potentiaalin lisäksi sillä voitaisiin huolehtia Suomen energiaomavaraisuudesta ja maan huoltovarmuudesta poikkeuksellisinakin aikoina.
Sen sijaan, että käytettäisiin turvesoita mahdollisimman laajalti hyödyksi ja sitä kautta vaurastuttaa koko kansakuntaa on hallitus päättänyt velkaantua hurjalla tahdilla. Suomella on tällä hetkellä velkaa noin 135 miljardia euroa ja kasvaa kokoajan. Havainnollistaakseni velan määrää kuinka valtava se on esimerkiksi sillä, miten sadan euron setelin paksuus on 0,1 millimetriä ja tuhannen euron nipun paksuus on millimetri. Miljoonan euron nipun korkeus on yksi metri ja miljardin tuhat metriä. Lyhyellä matenmatiikalla laskettuna 135 miljardin euron velkapotti on 135 kilometriä, tämä, jos mikä kuvaa hyvin suomalaista politiikkaa taloudenhoidossa. Kaikesta tästä päätellen turve on tärkeä osa Suomen vaurastumista ja energiapolitiikkaa, jolla Suomi voisi rikastua köyhtymisen sijaan, joten suosittelisin hallitukselle lämpimästi äkkiä luokittelemaan turve uusiutuvaksi energiamuodoksi, joka auttaisi Suomea kompensoimaan kovasti nousevia sähkön hintoja kaikkein tehokkaimmin.
”Suomessa turve on luokiteltu uusiutumattomaksi luonnonvaraksi, kun taas Ruotsissa turve on uusiutuvaa.”
Tätä legendaa jaksetaan jankata. Todellisuudessa turve on Ruotsissa päästökaupan piirissä aivan samoin kuin Suomessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi nousuun tuotantotuilla?
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97da7bea-255d-4efd-bc95-ff5d0462290d
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa vihreän idiotismin vallassa turve luokiteltiin uusiutumattomaksi luonnonvaraksi, ja aloitettiin energiaturpeen alasajo.
Tietäähän sen sokea Reettakin, että suolla kasvit maatuvat jatkuvasti turpeeksi, eli turvesuo uusiutuu.
Käsittämätöntä, että hallitus teki näin idioottimaisen luokittelupäätöksen.
Ilmoita asiaton viesti
Oliskohan paikallaan päivittää tämä 5.12.2000 suoritettu arvonta euron kolikolla seuraavasti: Jos kolikko putoaa lappeelleen, on turve uusiutuvaa. Jos jää reunalleen, on turve fossiilinen polttoaine…. Muuten olen sitä mieltä, että koko päästökauppa niin kauan, kun Venäjän, Kiinan ja Intian kaltaisten valtioiden päästöt päätyvät meidän kanssamme samalle taivaalle, on täyttä hömppää. Modernia anekauppaa, jossa tulonsiirto tapahtuu puhtaasti polttavista maista eniten saastuttaviin maihin.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, ja lisäksi:
” Turvetuotannossa turvemaista on 0,8 prosenttia eli 0,07 miljoonaa hehtaaria.”
” Suojeltuja turvemaista on 13,2 prosenttia, yli miljoona hehtaaria. ”
0,8% siis kaikista turvemaista on ’teollisuuskäytössä’. Eli 86,8% turva-alueista voisi teoriassa hyödyntää. Jos joka vuosi siirryttäisiin uudelle 0,8% alueelle, samaa aluetta voisi käyttää taas yli 100 vuoden kuluttua.
100 vuodessa turvetta tulisi 300 mm kerros jyrsittäväksi, 3mm/a.
70 000 ha = 700 000 000 m2, eli 210 miljoonaa m3.
Tämä insinöörin laskukoneella laskettuna.
Mitä wikipedia kertoo todellisuudesta:
” Suomen turvevarat ovat kaksinkertaiset Pohjanmeren tunnettuihin öljyvaroihin ja 2/3 Norjan tunnettuihin öljyvaroihin verrattuna. Suomen turvevarat ovat lähes kymmenkertaiset maamme puuvarojen energiaan ja 35-kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.
Turvetta käytetään Suomessa 25 miljoonaa kuutiota vuodessa, josta 23 miljoonaa kuutiota energiantuotantoon.”
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Turve
Eli 10 kertaa vähemmän mitä itse arvioin. Ero taitaa tulla siitä että turvetta jyrsitään vähemmän kuin 300 mm vuodessa, eli vain muutama senttimetri!!
Voitaisiin siis käyttää 10 kertaa enemmän energian käyttöön, jos ja jos turvetuotanto alueita olisi hyödynnettävissä koko suojelemattomasta alueesta. Vaan Wikipedian mukaan metsitettyinä ja maatalouskäytössä on jo noin 20%, joten vain 65% olisi hyödynnettävissä …
Ilmoita asiaton viesti
Petteri Taalas Helsingin Uutisten artikkelissa:
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4802846
Petteri Taalas: Suomen ilmastokeskustelua voi verrata uskonnollisiin liikkeisiin – ”On tärkeää keskittyä olennaiseen”
” Venäjän aloittaman sodan seurauksena Keski-Eurooppa tulee Taalaksen mukaan lähivuosina lisäämään kivihiilen käyttöä ja Suomessa palataan omavaraisuuden turvaamiseksi turpeen käyttöön.”
Ilmoita asiaton viesti
Joo. Mutta ei Taalaskaan sanonut että turve olisi uusiutuva energianlähde.
Ilmoita asiaton viesti
Turpeen uusiutuminen ei ole mielipidekysymys, vaan se on helposti todettavissa mittauksin. Suomen soilla turvekerros kasvaa noin millin vuodessa, siis noin 10m3/ha/vuosi. Turve on nimenomaan uusiutuvaa, vaikka arpomalla aikaansaatu poliittinen päätös toisin väittää. Suomessa tulisi hyödyntää turvetta energiana ja korvata sillä fossiilista tuontienergiaa mahdollisimman paljon. Tämä parantaa maan omavaraisuutta ja on ekoteko verrattuna venäläisen kivihiilen tai maakaasun polttoon.
Ilmoita asiaton viesti
Turvesuon keski-ikä on 5000 vuotta. Niin kauan kestää, että hiili on palannut takaisin suohon. Ihmiselämän näkökulmasta turve ei uusiudu koskaan.
On sitten toinen asia, pitäisikö sitä siitä huolimatta käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Turvesuon kun poistaa niin se alue palautuu tilaan jossa se oli ennen turvesuota, eli siihen luonnontilaan.
Kun tuulimylly joskus puretaan niin kauanko kestää että se täysin tuhottu alue palaa luonnontilaan?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka käytöstä poistettu turvesuo näyttäisi luonnontilaiselta, eihän se enää ole sama suo eikä tuota alkuperäisiä ekosysteemipalveluita. Lisäksi suohon aikojen saatossa sitoutunut hiili on taivaan tuulissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kivihiilikerroksen ikä on miljoonia vuosia, kuten öljynkin, eivätkä ne uusiudu kuten turvekerros, joka kasvaa sitoen hiiltä jatkuvasti. Niin kauan, kun turvetta käytetään vain pieni prosentti sen uudistumisesta ja sillä korvataan fossiilisia polttoaineita, ollaan hiilitasapainon suhteen oikealla pohjalla. Siirtyminen hiilineutraaliin talouteen on silti hyvä ja oikea tavoite, mutta on hyvin kyseenalaista päästä siihen venäläisen maakaasun avulla, päättipä EU- komissio mitä tahansa. Maalaisjärki käyttöön!
Ilmoita asiaton viesti
Jos emme polta turvetta, siitä aikanaan muodostuu kivihiiltä. Molemmat ovat hiiltä, jotka ovat poissa hiilen nopeasta kierrosta.
Se, että jossain toisaalla suo sitoo hiiltä, ei tee turpeesta uusiutuvaa, vaan väittämä liittyy hiilitaseeseen. Jos poltamme turvetta, ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa. Jos emme polta, se ei kasva. Asia on niin yksinkertainen.
Kuten jo sanoin, on sitten toinen keskustelu pitäisikö turvetta kaikesta huolimatta hyödyntää. Mutta jos se tehdään, niin tehtäköön tosiasiat myöntäen, eikä itseään pettäen.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen soilla turvekerros kasvaa noin millin vuodessa, siis noin 10m3/ha/vuosi.”
Sitä ei ehkä voi mitata ihan vaan tökkäämällä keppiä maahan koska mitä enemmän sitä turvetta on, paine tiivistää sitä. Että jos mittaisi koko turvekerroksen paksuuden ja laskee ajan siitä mistä saakka sitä on muodostunut että paljon sitä oikeasti tulee vuotta kohden.
Ilmoita asiaton viesti
”Sähkön hinta on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen korkealla, jopa 2,5 kertaa korkeammat pörssihinnat kuin viime vuonna ja talveksi ennustetaan jopa yli viisinkertaistuvan.”
Ei ne mistään 100cnt/kWh hinnoista viisinkertaista. EU:lla on hintakatto.
”Sen sijaan, että käytettäisiin turvesoita mahdollisimman laajalti hyödyksi”
Ei ole tarkoitus kaapia Suomea paljaaksi missä ei sitten mikään kasva.
Et nyt ymmärrä turpeen uusiutuvuutta. Se uusiutuu mutta hyvin hitaasti. Pitämällä turpeen uusiutuvana turpeesta ei tarvitse luopua, mutta käyttöä pitäisi supistaa siitä mitä turpeen kulutuksen huippuaikoina on käytetty koska karkeasti arvioiden sitä kulutettiin valtavasti enemmän kuin muodostui uutta.
Muista että Suomen turpeet ovat muodostuneet jääkauden jälkeen 11000-13000 vuotta sitten että siitä voi vähän arvioida miten nopeasti sitä muodostuu. Kyllä kohtuullinen turpeen keräys on ok että on talvipakkasilla sitten poltettavaa.
”Havainnollistaakseni velan määrää kuinka valtava se on esimerkiksi sillä, miten sadan euron setelin paksuus on 0,1 millimetriä ja tuhannen euron nipun paksuus on millimetri. Miljoonan euron nipun korkeus on yksi metri ja miljardin tuhat metriä. Lyhyellä matenmatiikalla laskettuna 135 miljardin euron velkapotti on 135 kilometriä, tämä, jos mikä kuvaa hyvin suomalaista politiikkaa taloudenhoidossa.”
Havainnollista sama siihen turpeen muodostumiseen 13000 vuoden aikana että kuinka paljon sitä voidaan käyttää vuosittain että ei mene ylikuluttamiseksi.
Norjalaisilta muuten loppuu kohta se öljy. Ihan sellaista realismia pitää olla että turpeet eivät ole muodostuneet esim. 2000 vuoden aikana ja maailmanloppua ei odoteta 30v kuluttua. Setelien paksuudella ei ole väliä koska raha on mielikuvitusta. Turve ja öljy sen sijaan ovat todellisia.
Ilmoita asiaton viesti