Jälkitauti on kuntavaalin pääteema

Nyt kun akuutti virustilanne on taittumassa, niin edessä on yhteiskunnan sulun ja velkaantumisen hoito. Jälkitauti lienee yhteiskunnallisesti pahempi kuin itse epidemia, mutta se voinee jakautua pidemmälle aikajaksolle. Kunnissa tullaan olemaan tämän faktan äärellä, kun koronan vaikutuksia sosiaalipuoleen, koulutukseen ja ihmisten terveyteen noin muutoin aletaan perata. Kuntapäättäjät tulevat korjaamaan seuraavat vuodet koronan satoa. Samalla tulee olla valmiutta vastata mahdollisiin uusiin vastuksiin – esimerkiksi lintuinfluenssaa on havaittu. Valmiutta täytyisi olla tuleviin haasteisiin myös.

Koronan jälkeinen kesä tulee olemaan lyhyt.

 

Valtio palannee normaaliin talouspolitiikkaan – ennemmin tai myöhemmin mutta väistämättä

Ilman velanottoa koronasta olisi tuskin selvitty. Se nyt on selvä tässä yhteiskuntajärjestyksessä. Kuitenkin normaaliin paluu on edessä ja tietää kuntien rahoitukselle kovia aikoja sekä poliitikoille epämieluisia päätöksiä. Velanotolle tulee stoppi jossain vaiheessa ja siihen pisteeseen ei tule mennä, että sopeuttamista täytyy toteuttaa hallitsemattomasti. Ehdokkaista suuri osa lienee monimiljonäärejä jotka menevät valtuustoon rahasäkkiensä kanssa, koska melko paljon uskaltavat lupailla tai olla lupaamatta sopeutuksia tai veronkorotuksia.

 

Koulut ja sosiaalipuoli ovat ottaneet ”palveluvelkaa”

Heikommassa asemassa olevien tukitoimet ovat olleet osin jäissä, ja heidän tilanteensa on entisestään heikennyt. Satsausten tarve on kova, mutta talouden raami tuskin tukee kovin merkittäviä investointeja vuosiksi eteenpäin. Vähillä resursseilla tarttis saada aikaan mahdollisimman paljon. Siinä on asian päällä oleville purtavaa ja vaikea yhtälö. Vastuuta lankeaa yksilöille ja vapaaehtoisille, jos sellaisia enää on. Ilman läheisten ja talkooyhteisöjen tukea ei tulla selviämään. Jokaisella onkin rooli tässä. Auttaa itseään ja sitten muita.

 

Liikunta on vähentynyt entisestään

Sulkutoimet lopettivat ryhmäliikunnan, joka on monelle fyysinen ja toki sosiaalinenkin henkireikä. Urheiluharrasteiden lopettaneiden määrä on raju. Jo valmiiksi heikossa hapessa olevat ihmiset ovat liikkuneet entistä vähemmän.  Oletettavasti yleistyneet sähköpotkulaudat ja -mopot (joita ei tarvitse rekisteröidä) ovat myös entisestään vähentäneet apostolinkyytiä sekä lihasvoimalla poljettuja matkoja. Kansanterveyden osalta on varmaankin otettava koviakin keinoja käyttöön.

 

Korona muutti yhteiskuntaa

Korona jäänee osin ”päälle” eli se muutti ihmisten käyttäytymistä tästä eteenpäin. Osin hyvässä – osin pahassa. Hyvää on esimerkiksi hygieniaan panostaminen. Kenties erilaiset kausi-influenssat eivät iske jatkossa niin kovin, koska huomioidaan hygieniaa. Osin sitten taas syrjäytyneet ovat varmaan painuneet vain syvempään alhoon. Koronan aikana myös monet sosiaaliset suhteet ovat hiipuneet eivätkä enää elvy. Koronasta ei ikävä kyllä tainnut muodostua sukupolvikokemusta, joka olisi yhdistänyt ihmisiä.

Kunnissa tulee varmaankin miettiä jatkossa epidemioiden kannalta ovatko esimerkiksi massiiviset julkiset laitokset järkevä tie. Todennäköisesti voittava malli on sopivan kokoiset yksiköt ja digitaalisuuden tarjoamat mahdollisuudet.

 

Murheen alhoon ei tule todellakaan painua (tärkein!)

Kyllä sitä on ennenkin vaikeutta ja haikeutta ollut ja niistä on yli päästy. Täällä härmässä täytyy olla perustavanlaatuista kykyä ja sitkoa selvitä. Vanhemmat sukupolvet ovat nyt ne joiden tulee valaa uskoa siihen, että yhdessä ja vähemmillä resursseilla on ennenkin selvitty. Tuohon lisäksi nuorten optimismi ja innovatiivisuus, niin kyllä tämä tästä kääntyy taistelun jälkeen voitoksi.

+1
MiikkaKristianSatama
Perussuomalaiset Pori
Ehdolla kuntavaaleissa

Vapaus, vastuu ja suora demokratia

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu