Hallituksen esitys kaivoslaiksi ei takaa suomalaisten perusoikeuksia

Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kaivoslakiehdotus on lausuntokierroksensa loppusuoralla. Lain valmisteluprosessi on ollut pitkä, mutta ehdotus on edelleen pahasti puutteellinen.

Ehdotus ei ota riittävällä tavalla huomioon lain vaikutuksia suomalaisten perusoikeuksiin eikä tarkastele kaivostoiminnan kokonais- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä selviää Saimaa ilman kaivoksia ry:n teettämästä arvioinnista, jonka on laatinut Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy.

Suomen perustuslain toinen luku sisältää luettelon perusoikeuksista. Niitä ovat muun muassa omaisuuden suoja sekä ympäristöperusoikeudet, kuten oikeus terveelliseen ympäristöön. Valtiolla on velvollisuus turvata nämä oikeudet kansalaisille.

Lakeja valmisteltaessa on tehtävä asianmukainen vaikutusten arviointi perusoikeuksien toteutumisesta. Näin ollen myös kaivoslain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä tulisi esittää perusteluja tehdyille valinnoille. Perusoikeuksia ei lakiluonnoksessa kuitenkaan tarkastella.

Ympäristöperusoikeuden mukaan vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännös velvoittaa niin julkista valtaa, yksittäisiä ihmisiä kuin yrityksiä ottamaan huomioon luonnon itseisarvon ja tulevien sukupolvien oikeudet. Ympäristön elinkelpoisuus kun on edellytys kaikkien muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Kaivoslakiuudistuksen tulisikin taata, että kaivostoiminnan kokonaisvaikutukset tunnistetaan ajoissa ja että lupapäätökset tehdään perusteellisten selvitysten ja tietojen pohjalta.

Lakiehdotus korostaa edelleen – nykyisen kaivoslain tapaan – kaivostoiminnan olevan etusijalla  muuhun elinkeinotoimintaan nähden. Tälle ei kuitenkaan esitetä päteviä perusteita. Kaivosteollisuuden edustajat perustelevat asemaa niin sanotulla yleisellä edulla ja malmivarantojen paikkasidonnaisuudella. Kuitenkin myös luontoelinkeinojen ja matkailun toimintaedellytykset ovat sidoksissa paikallisiin luonto- ja maisema-arvoihin tai vesistöjen puhtauteen. Eri elinkeinojen tulee olla tasa-arvoisia perustuslain edellyttämällä tavalla myös kaivoslaissa.

Kaivoslain uudistamista koskeva hallituksen esitys ei takaa riittävää perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Omaisuuden suojalla tarkoitetaan oikeutta omistaa, käyttää omaisuuttaan sekä määrätä sen käytöstä. Kaivoslain kaltainen varaus-, etsintä- ja lupajärjestelmä kuitenkin loukkaa maa- ja vesialueiden omistajien oikeuksia ja aiheuttaa usein pitkäaikaista epävarmuutta ja huolta.

Malminetsintävaraus on kaivoksen perustamiseen tähtäävän prosessin ensimmäinen vaihe. Vaikka varauksella ei ole suoranaisia maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia, jo sen myöntäminen voi merkitä puuttumista omistajan oikeuksiin, jos alue ei ole kaivostoimintaan sopiva. Viranomaisten tulisikin arvioida jo malminetsintävarauksia ja -lupia myöntäessään, voidaanko alueelle myöhemmin antaa varsinaista kaivoslupaa.

Niin sanotun intressivertailun toteutuminen jo kaivosprosessin ensimmäisessä vaiheessa on edellytys sille, että uusi kaivoslaki olisi linjassa Suomen perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksien ja erityisesti omaisuuden suojan kannalta.

Lakiluonnoksen puutteet tulee korjata. Kansanedustajilla on velvollisuus tarkastella kaikkea lainsäädäntöä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.

+3
Miisa Mink

Olen KTM, yrittäjä, kansainvälisen naistenverkoston DrivenWomanin perustaja ja Saimaa ilman kaivoksia -ryhmän perustaja. Kirjoitan kaivoslain epäkohdista ja siitä miksi meidän tulee asettaa kaivostoiminnalle rajat ennenkuin se on liian myöhäistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu