Hallituksen esitys kaivoslaiksi ei takaa suomalaisten perusoikeuksia
Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema kaivoslakiehdotus on lausuntokierroksensa loppusuoralla. Lain valmisteluprosessi on ollut pitkä, mutta ehdotus on edelleen pahasti puutteellinen.
Ehdotus ei ota riittävällä tavalla huomioon lain vaikutuksia suomalaisten perusoikeuksiin eikä tarkastele kaivostoiminnan kokonais- ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tämä selviää Saimaa ilman kaivoksia ry:n teettämästä arvioinnista, jonka on laatinut Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy.
Suomen perustuslain toinen luku sisältää luettelon perusoikeuksista. Niitä ovat muun muassa omaisuuden suoja sekä ympäristöperusoikeudet, kuten oikeus terveelliseen ympäristöön. Valtiolla on velvollisuus turvata nämä oikeudet kansalaisille.
Lakeja valmisteltaessa on tehtävä asianmukainen vaikutusten arviointi perusoikeuksien toteutumisesta. Näin ollen myös kaivoslain uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä tulisi esittää perusteluja tehdyille valinnoille. Perusoikeuksia ei lakiluonnoksessa kuitenkaan tarkastella.
Ympäristöperusoikeuden mukaan vastuu luonnosta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Säännös velvoittaa niin julkista valtaa, yksittäisiä ihmisiä kuin yrityksiä ottamaan huomioon luonnon itseisarvon ja tulevien sukupolvien oikeudet. Ympäristön elinkelpoisuus kun on edellytys kaikkien muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Kaivoslakiuudistuksen tulisikin taata, että kaivostoiminnan kokonaisvaikutukset tunnistetaan ajoissa ja että lupapäätökset tehdään perusteellisten selvitysten ja tietojen pohjalta.
Lakiehdotus korostaa edelleen – nykyisen kaivoslain tapaan – kaivostoiminnan olevan etusijalla muuhun elinkeinotoimintaan nähden. Tälle ei kuitenkaan esitetä päteviä perusteita. Kaivosteollisuuden edustajat perustelevat asemaa niin sanotulla yleisellä edulla ja malmivarantojen paikkasidonnaisuudella. Kuitenkin myös luontoelinkeinojen ja matkailun toimintaedellytykset ovat sidoksissa paikallisiin luonto- ja maisema-arvoihin tai vesistöjen puhtauteen. Eri elinkeinojen tulee olla tasa-arvoisia perustuslain edellyttämällä tavalla myös kaivoslaissa.
Kaivoslain uudistamista koskeva hallituksen esitys ei takaa riittävää perustuslain mukaista omaisuuden suojaa. Omaisuuden suojalla tarkoitetaan oikeutta omistaa, käyttää omaisuuttaan sekä määrätä sen käytöstä. Kaivoslain kaltainen varaus-, etsintä- ja lupajärjestelmä kuitenkin loukkaa maa- ja vesialueiden omistajien oikeuksia ja aiheuttaa usein pitkäaikaista epävarmuutta ja huolta.
Malminetsintävaraus on kaivoksen perustamiseen tähtäävän prosessin ensimmäinen vaihe. Vaikka varauksella ei ole suoranaisia maanomistajaan kohdistuvia oikeusvaikutuksia, jo sen myöntäminen voi merkitä puuttumista omistajan oikeuksiin, jos alue ei ole kaivostoimintaan sopiva. Viranomaisten tulisikin arvioida jo malminetsintävarauksia ja -lupia myöntäessään, voidaanko alueelle myöhemmin antaa varsinaista kaivoslupaa.
Niin sanotun intressivertailun toteutuminen jo kaivosprosessin ensimmäisessä vaiheessa on edellytys sille, että uusi kaivoslaki olisi linjassa Suomen perustuslaissa määriteltyjen perusoikeuksien ja erityisesti omaisuuden suojan kannalta.
Lakiluonnoksen puutteet tulee korjata. Kansanedustajilla on velvollisuus tarkastella kaikkea lainsäädäntöä perusoikeuksien toteutumisen kannalta.
Käsittämätöntä toimintaa kaivoslain valmistelussa. Ei todellakaan takaa perustuslain suojaa.
Nämä työ-ja elinkeinoministeriön valmistelut on samaa perustuslain vastaisuutta myös murskaamoilla. TEM.n alainen Tukes on kymmeniä vuosia lyönyt valvonnan lupa -ja valvontaviranomaisena räjäytys toiminnassa, jota harjoitetaan myös kaivoksissa. Kaivosten ympäristössä myös talot särkyy räjäytystoiminnassa. Talvivaara on yksi esimerkki ja samaa on murskaamoilla. Talvivaarassa/ muilla kaivoksilla ja murskaamoilla konsultit hoitaa ”tärinä haitattomiksi ympäristön”.
Ruvetkaa kiinnittämään huomiota kyseisen lain vaatimuksiin laki 390/2005 ja sen alaisiin asetuksiin. https://tukes.edilex.fi/fi/lainsaadanto/20050390#L1 Laki 390/2005
1 § Lain tarkoitus 1. mom. Tämän lain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista, säilytyksestä ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää yleistä turvallisuutta. ——Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) on annettu kemikaaliturvallisuuslain (390/2005) pohjalta ja se nimensä mukaisesti säätelee räjähteiden käytön valvontaa.——– valtioneuvoston asetukseen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) — VNA 1101/2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla.”——-https://tukes.edilex.fi/fi/lainsaadanto/20050390 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150819
Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen,… 1101/2015 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien… 685/2015 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ®
Valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien… 856/2012 – Säädökset alkuperäisinä – FINLEX ® ——-Kemikaaliturvallisuussäädöksille on Seveso III -direktiivi (2012/18/EU), Lainsäädäntö
Direktiivi on saatettu kansallisesti voimaan kemikaali-turvallisuuslain lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), pelastuslain (379/2011) sekä työturvallisuuslain (738/2002) nojalla. Maankäyttöä koskeva artikla 12.
Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavassa huomioimaan onnettomuusvaarallisen toiminnan, mutta asutuksien viereen tulee laittomia räjäytystyömaita, joissa kertapaukut ovat 10 000-19 000 kiloon. 390/2005 20 §.——– Murskaamoiden ympäristö- ja MAL-luvissa ei ole huomioitu ollenkaan Tukesilta puuttuvia lupia, jotka liittyvät räjähteisiin, joten toiminta on täysin villiä ja valvomatonta Tukesilla ja ministeriössä. https://tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/rajahdevarasto-naapurina ———Kertaräjähdemäärät ovat todistettavasti jopa 20 000 kg paukkuja, mikä aiheuttaa talojen rakenteiden vahingoittumisen monen kilometrin päässä. —– Valtavat talovauriot hoidetaan kautta maan räjähdetehtaan Forsitin omistaman Finnrockin konsulttien toimesta näkymättömiksi. On satoja tapauksia, joissa Finnrockin konsultit: ”Ei voi johtua räjäytyksistä.” Mittarit eivät muka rekisteröi tärinää, ei ole muka meluakaan, ja vaurioille keksitään jokin muu syy kuten vaikka tuuli!
Ilmoita asiaton viesti
Suomi rikkoo tietoisesti EU-lakeja murskaamoilla hyväksyttäessään asetuksen VNA 800/2010.
Asetuksessa 800/2010 ei ole huomioitu, mitä laki 390/2005 ja asetukset vaativat murskaamoräjäytyksissä ja kaavoituksessa. Ne myös vaativat Tukesin luvallista toimintaa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sanna50/suomi-rikkoo-tietoisesti-eu-lakeja-murskaamoilla-hyvaksyttaessaan-asetuksen-vna-800-2010/
VNA 800/2010 ei voi kumota, mitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla säädetään. Lain tarkoituksena on myös edistää yleistä turvallisuutta, henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja.
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. (Perustuslaki107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus). Asetus VNA 800/2010 on ristiriidassa perustuslain kanssa.
Huomatkaa. kun asetus kivenlouhinnasta 800/2010 ei huomioi muuta kuin ”melun ja pölyn” 300 metriä. Kun asetusta 800/2010 valmisteltaessa on tehtävä asianmukainen vaikutusten arviointi perusoikeuksien toteutumisesta. Tätä ei ole tapahtunut ja asetusta ei voi toteuttaa, koska se on ristiriidassa perustuslain kanssa. Asetuksessa 800/2010 ei ole huomioitu, mitä laki 390/2005 ja asetukset vaativat murskaamoräjäytyksissä ja kaavoituksessa. Ne myös vaativat Tukesin luvallista toimintaa.
VNA 800/2010 ei voi kumota, mitä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) nojalla säädetään. Lain tarkoituksena on myös edistää yleistä turvallisuutta, henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja.
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. (Perustuslaki107 § Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus). Asetus VNA 800/2010 on ristiriidassa perustuslain kanssa. —–Suomi rikkoo tietoisesti EU-lakeja murskaamoilla hyväksyttäessään asetuksen VNA 800/2010 —
VNA 800/2010 mukaan ei riitä 300 m välimatka räjäytystoiminnassa. Turvamääräykset, sirpale- ja paine-aaltovaara vaativat suojaetäisyyttä huomattavasti enemmän kuin 300 m. Räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset jätetään huomioimatta.—–Asutuksen viereen perustetaan laiton räjäytystyömaa. Kertaräjähdemäärät ovat 10 000 jopa 20 000 kiloon, jollaista määrää ei voi laillisilla keinoilla 300 metrin päässä asutuksesta käyttää. VNA 1101/2015 edellyttää jo 10 kilon räjähdemäärän tuonti alueelle vaatii asuintaajamassa 300 metriä suojaetäisyyttä sirpale- ja painevaaran vuoksi, koska louhintaräjähteet kuuluvat vaarallisuusluokkaan 1.1.
Lisäksi Suomessa on saatettu Seveso III -direktiivin maankäytön suunnittelua ja tuotantolaitosten turvallisuutta koskeva osuus voimaan kemikaali- ja maankäyttö- ja rakennuslainsäädännöllä.
VNA 800/2010 mukaan ei riitä 300 m välimatka räjäytystoiminnassa. Turvamääräykset, sirpale- ja paine-aaltovaara vaativat suojaetäisyyttä huomattavasti enemmän kuin 300 m. Räjähteiden käsittelyn turvallisuuslain (390/2005) yleiset turvallisuusvaatimukset, räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista annetun asetuksen (1101/2015) vaatimukset jätetään huomioimatta.
Ilmoita asiaton viesti
Kaivoksissa myös malmijen irrotus vaatii räjäytys toimintaa ja Tukesin lupaa/ valvontaa räjäytys työhönkin!
Käsittämätöntä miten on mahdollista näin selvät tapaukset mennä läpi perustuslaki valiokunnassa. EU-lakeja rikotaan avoimesti!
Merkittävä osa Suomen kemikaalilainsäädännöstä on EU:n yhteisötason asetuksia, jotka ovat suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä jäsenmaissa. Suomi jäsenvaltiona ei noudata direktiivin edellyttämiä lakeja (laki 390/2005 ja asetukset), ja hallinnollisia määräyksiä kaivoksilla avolouhinnassa kivilouhimoilla ja murskaamoilla.
Kansallinen lainsäädäntö täydentää ja toimeenpanee EU:n säädöksiä.
Ympäristösuojelulaki 527/2014
Ympäristösuojeluasetus 713/2014
Kemikaalilaki 599/2013
Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta, ns. kemikaaliturvallisuuslaki 390/ 2005 ja monia muita lakeja.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130599
Kemikaalilaki 9.8.2013/599
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Kemikaaleista terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien sekä kemikaalien fysikaalisten vaarojen ja haittojen ehkäisemisestä ja torjumisesta säädetään lisäksi seuraavissa laeissa:
5 § 1) ympäristönsuojelulaki (527/2014); (27.6.2014/554)
4) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005); laki 390/2005 (1§,2 § )
Kaivoksillakin kuten edellä käy esille laista (9.8.2013/599), että 1) kohta edellyttää huomioimaan ympäristönsuojelulaissa (527/2014); (27.6.2014/554)
”Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa on noudatettava jätelain (646/2011) 2 luvussa säädettyjä yleisiä velvollisuuksia ja periaatteita sekä kemikaalilain (599/2013) ja Euroopan unionin kemikaalilainsäädännön mukaisia kemikaalien turvallista käyttöä koskevia yleisiä periaatteita ja velvoitteita ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi.”
Kaivoksissakin olisi kuulutettava Tukesin lupa hakemus ja asutuksella hallinto valitus mahdollisuus!
”Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annettu laki (390/2005), jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki on vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallista käsittelyä koskeva yleislaki. Kemikaaliturvallisuuslakiin on 1.6.2015 voimaan tulleella muutoksella (358/2015, HE 275/2014 vp) lisätty yleisön kuulemista ja päätöksentekoon osallistumista koskevat erityissäännökset”.
HE 269/2018 ”Kemikaaliturvallisuuslain tarkoituksena on ehkäistä ja torjua vaarallisten kemikaalien sekä räjähteiden valmistuksesta, käytöstä, siirrosta, varastoinnista ja muusta käsittelystä aiheutuvia henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja sekä edistää yleistä turvallisuutta. Henkilövahingoilta suojellaan sekä tuotantolaitoksessa työskenteleviä, että tuotantolaitoksen ulkopuolella toimivia ja asuvia ihmisiä. Kemikaaliturvallisuuslaki koskee niin yksityisiä henkilöitä kuin suuria tuotantolaitoksia toiminnanharjoittajina”.
Ilmoita asiaton viesti