Kaivosvero on hyvä alku, nyt rinnalle tarvitaan tiukka kaivoslaki

Hallitus päätti tällä viikolla budjettiriihessään ottaa käyttöön kauan puheissa olleen kaivosveron. Suomessa operoivat, pääosin ulkomaisessa omistuksessa olevat kaivosyhtiöt eivät ole tähän saakka joutuneet maksamaan erillistä korvausta kallioperästä louhituista mineraaleista. Tämä sotii tavallisen suomalaisen oikeustajua vastaan, sillä kaivosten jälkeensä jättämät ympäristövahingot ovat useimmiten jääneet veronmaksajien hoidettaviksi. Eihän Norjakaan anna öljyään ilmaiseksi!

Vielä ei ole päätetty, millaiseen malliin uusi vero tulisi pohjautumaan. Budjettiin kirjattiin vaatimaton 25 miljoonaa euroa vuodessa kaivoksilta kerättäväksi. Keskusta oli nopea vilauttamaan nettovoittoa veron pohjaksi. Kaivannaisten arvoon (liikevaihtoon) perustuva malli kannustaisi uusiutumattomien luonnonvarojen harkitsevaan käyttöön eikä jättäisi mahdollisuutta veron kiertämiseen konsernin sisäisellä verosuunnittelulla.

Näin toimitaan monessa verrokkimaassa. Esimerkiksi Chile on asettanut 3 prosentin rojaltin kuparin ja litiumin myynnin arvosta. Rojalti nousee progressiivisesti mineraalien maailmanmarkkinahinnan mukaan. Rojaltia maksetaan tavallisen yritysveron (27 %) sekä kaivannaisveron (14 %) päälle. Kokonaisveroprosentti saattaa yltää jopa 70 prosenttiin nettotuloksesta silloin, kun kuparin maailmanmarkkinahinta on korkealla.

Suomalaiset ovat kuitenkin ujoja pyytämään riittävää korvausta kallioperänsä uusiutumattomista aarteista. Tavoitteeksi asetettu 25 miljoonaa euroa vastaa yhtä prosenttia kaivosteollisuuden kokonaisliikevaihdosta

Valtioneuvoston tutkijaryhmän selvityksen mukaan kaivannaisten arvoon sidottu vero voisi vähentää investointeja. “Rojaltit muuttaisivat kaivoksen toiminnan useammin kannattamattomaksi”, toteaa johtava tutkija Seppo Kari (VATT). 

Eikö olisikin parempi, ettei vähäisiä esiintymiä kaivettaisi hätäisesti? Kaivosteollisuuden toiminnanjohtaja Pekka Suomela huomauttaa, etteivät Suomen malmiesiintymät ole kansainvälisesti vertailtuna kovinkaan mittavia. Köyhät esiintymät eivät tarjoa suuria tuottoja. Valtion omistaman Terrafamen tulos oli vuonna 2019 yli 5 miljoonaa euroa tappiolla.

Kaivostoiminnalla on aina hinta, ja sen maksavat yleensä Suomen luonto ja kaivostoiminnan ulkopuoliset elinkeinonharjoittajat. Tämä tulisi ottaa huomioon myös laskelmissa. On aika kääntää näkökulma kaivosteollisuuden edusta Suomen kansalaisten etuun ja rohkeasti rajoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen lyhytnäköistä hyödyntämistä. Mineraaleille löytyy varmasti ottajia sadankin vuoden päästä, jos niitä enää on jäljellä.

60 % verosta suoraan kunnille

Tuore selvitys ei suosittele verotulon suoraa jakamista kuntiin. Luonnonvarojen verotus ei sen mukaan sovi alemmille hallinnon tasoille ja johtaa tehottomaan julkisten varojen käyttöön. Esimerkiksi Norjassa valtion omistama rahasto kerää ja sijoittaa öljytuloista saatavat verotuotot, mikä hyödyttää kaikkia norjalaisia.

Nyt on kuitenkin päätetty, että peräti 60 prosenttia kaivosverotulosta menisi suoraan sille kunnalle, jonka alueella kaivos sijaitsee. 

Veron suora tulouttaminen voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Talousahdingossa olevat pitäjät saattavat rientää tekemään lyhytnäköisiä, luonnon kannalta peruuttamattomia päätöksiä, kun ne himoitsevat mineraalikaivoksia ja niiden kylkiäisiksi luvattuja työpaikkoja tiluksilleen. 

Kaivosten haitat eivät yleensä jää yhden kunnan alueelle, ja varsinkin vesistöjen äärellä ympäristöriskit ovat suuret. Yksittäisen kunnan ei tulisi saada päättää kaivoksesta, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia muillekin alueen kunnille ja niiden elinkeinorakenteelle. Esimerkiksi Etelä-Savossa, jonka maakuntastrategia perustuu puhtaaseen luontoon ja ruokaan, kaivospäätös koskettaisi kaikkia Saimaan alueen kuntia riippumatta siitä, minne se sijoittuisi. Saimaan kun voi pilata vain kerran.

Kaivosvero kaipaakin parikseen tiukan kaivoslain, joka turvaa tärkeimpien vesistöekosysteemien, luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden säilymisen riippumatta yksittäisen kunnan malminhimosta.

Hallitukselta odotetaan nyt rohkeutta uudistaa kaivoslaki perinpohjaisesti. Elokuussa julkaistu TEM:n työryhmän lakiluonnos ei vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin eikä hallituksen linjauksiin. Jos talousahdingossa olevat kunnat haluavat pistää rahoiksi kaivoksilla, kaivosveron pariksi ei uudistusluonnoksesta ole.

+16
Miisa Mink

Olen KTM, yrittäjä, kansainvälisen naistenverkoston DrivenWomanin perustaja ja Saimaa ilman kaivoksia -ryhmän perustaja. Kirjoitan kaivoslain epäkohdista ja siitä miksi meidän tulee asettaa kaivostoiminnalle rajat ennenkuin se on liian myöhäistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu