Luontokato pysähtyy vain siten, että luonnon tuhoaminen lopetetaan

Kaivostoiminnalle RAJAT -lakialoitteen tavoite on malminetsinnältä ja kaivostoiminnalta kokonaan kiellettyjen alueiden perustaminen Suomessa. Suomessa tulee olla kaivoksia tulevaisuudessakin, mutta ei missä tahansa tai millä ehdoilla tahansa.

Kiireelliseksi asian tekee se, että vihreään siirtymään käytettävien kaivannaisten kysynnän arvioidaan 14-kertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. EU pyrkii akkumateriaalien omavaraisuuteen, jolloin paineet kohdistuvat etenkin Suomeen, ainoaan jäsenmaahan, jonka kallioperästä löytyy kaikkia tärkeimpiä akkumineraaleja.

Nyt on aika päättää miltä Suomi näyttää muutaman vuosikymmenen päästä. Tuleeko meistä EU:n malmiaitta, teollisuuden arvoketjun alkupään raaka-ainevarasto ja kaivosjätteiden kaatopaikka?

Kaikki ihmisen toiminta aiheuttaa luontokatoa. Kaivostoiminnan vaikutukset ympäristössä ja etenkin vesistöissä ovat kuitenkin vaikutuksiltaan laajoja ja pysyviä. Olen käynyt kaivoksen jätemyrkkyjen tappamalla järvellä, Särkijärvellä, Savonlinnassa. Kuollutta järveä ei voi herättää henkiin.

WWF:n uusimman –raportin mukaan luontokato ei ole pysähtynyt. Villieläinpopulaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 69 prosentilla. Suurimpia kärsijöitä ovat makeiden vesien selkärankaiset kuten lohi, taimen, nieriä, nahkiainen ja ankerias. Monet tutut kalamme ovat nyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.

Hyödynnettäviä mineraaliesiintymiä on usein siellä, missä on myös ainutlaatuista kasvi- ja eläinlajistoa. Kaivostoiminta on aiheuttanut uhanalaisuutta tai tulee aiheuttamaan uhkaa Suomessa yli 200 lajille ja useille luontotyypeille.

Luontokato voidaan pysäyttää ainoastaan siten, että ekosysteemien tuhoaminen lopetetaan.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vesistöihin ei enää päästetä kaivosten purkuvesiä, kuten nyt tehdään.

Suomen malmiesiintymät ovat pitoisuuksiltaan sen verran köyhiä, että ns. suljetun kierron toteuttaminen kaivoksissa ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siksi ympäristöä kuormittava ja luontokatoa aiheuttava kaivostoiminta on kokonaan kiellettävä tärkeimpien vesistöjen äärellä.

EU:n biodiversiteettistrategia velvoittaa valtioita suojelemaan 30 prosenttia maa- ja merialueista sekä makean veden alueista. Tällöin 70 prosenttia pinta-alasta voidaan edelleen katsoa säilyvän kaivostoiminnalle mahdollisena alueena.

Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen on investointi. Puhdas luonto kannattelee elinvoimaista taloutta. Esimerkiksi Etelä-Savon alueella matkailun kokonaisvaikutus aluetaloudelle on 856 miljoonaa euroa. (Lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto)

Lapissa puhtaaseen luontoon perustuva matkailu on merkittävä työllistäjä. Lapin matkailun kokonaisvaikutus aluetalouteen on 1,65 miljrd. Pelkästään Lapin matkailu työllistää 10 000 henkilöä. Kaivosteollisuus työllistää koko Suomessa vain 2 200 henkilöä. (Lähde: LME, Finnish Lapland Tourist Board, 2019)

EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa.

EU:n vesipuitedirektiivi sanoo yksiselitteisesti, että vesistöjen tilaa ei saa huonontaa.

Kaikki akkumineraalikaivokset käyttävät myrkyllisiä kemikaaleja rikastusprosessissaan ja ne saavat juoksuttaa osan jätevesistään vesistöihin ympäristöluvan turvin. Kaivokset puhuvat puhdistetuista vesistä, mutta puhtaita nämä jätevedet eivät ole. Kaivosten jätevedet ovat mineraalisia ja sisältävät raskasmetalleja ja sulfaatteja, sekä prosessikemikaaleja kuten ksantaatteja.

Suuret kaivoshankkeet tärkeimpien vesistöjen äärellä ovat epärealistisia myös siksi, että niiden lupamenettelyssä syntyy ristiriitoja lakien tulkinnassa.

Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus valvovat vesipuitedirektiivin toteutumista. Alla on lista kumotuista ja uudelleen käsiteltäviksi palautetuista kaivos- ja ympäristöluvista.

  • KHO palautti Soklin kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
  • Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Hannukaisen (Kolari) kaivosluvan.
  • Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut ja kumonnut useita kaivosten ympäristölupia, viimeksi Kittilän kaivokselle myönnetyt ympäristöluvat tuotannon laajentamiseen, uuden purkuputken rakentamiseen ja rikastushiekka-altaan patojen korotukseen.
  • KHO kumosi ja palautti Dragon Mining Sastamalan rikastamon ympäristölupamuutoksen.
  • Oriveden kaivoksen ympäristölupa kumottiin täysin ja kaivos joudutaan sulkemaan.
  • Pohjois-Karjalan ely-keskus vaatii lisäselvityksiä FinnCobalt Oy:n Hautalammin kobolttitehtaan suunnitelmiin.
  • Muita KHO:ssa kumottuja lupia ovat Finnpulpin sellutehdas (ympäristölupa kumottu 2019 ja muutoksen haku kumottu 2022) ja BASF Harjavallan akkukemikaalitehdas.

On järjetöntä, että juridista järjestelmää rasitetaan kaivoshankkeilla, jotka ovat alun pitäenkin epärealistisia. Olisi kansantaloudellisesti järkevää määritellä selkeät no-go-alueet, joille kaivostoiminta ei sovi. Näin vältettäisiin kalliit ja pitkät oikeusprosessit.

Vihreä siirtymä ei voi tarkoittaa sitä, että siirrytään ilmaston pilaamisesta maaperän ja vesistöjen pilaamiseen.

Kansalaisaloitteella halutaan turvata myös EU:n ainoan alkuperäiskansan, saamelaisten, kotiseutualue. Lapin kaivoshankkeet vaarantavat saamelaisten luontaiselinkeinoihin perustuvan elämäntavan.

Uudet kaivokset ovat sata tai tuhat kertaa vanhoja kaivoksia suurempia – myös riskeiltään. Terrafame tuottaa vuodessa 50 miljoonaa tonnia myrkyllistä rikastusjätettä vuodessa. Tämä tarkoittaa yhteensä yli miljardia tonnia jätettä kolmenkymmenen vuoden toiminnan aikana.

Yhden sähköauton akkuun tarvittavan nikkelin tuottaminen synnyttää 50 tonnia jätettä. Pelkästään tällä myrkkymäärällä saa tapettua yhden pienen järven.

Kaikkien Suomen jätealtaiden rakenteet vuotavat, ennemmin tai myöhemmin.

Oulun yliopiston tekemän selvityksen mukaan (2016) kaikki luonnonmateriaaleilla tai geosynteettisillä materiaaleilla pinnoitetut altaat vuotavat ennemmin tai myöhemmin.

Kaivosmineraalien louhinta on näennäisesti halvempaa kuin materiaalien kierrättäminen. Asian tulisi olla päinvastoin. Tuleville sukupolville jäävät perinnöksi kaivostoiminnan ympäristöongelmat monimuotoisen luonnon, puhtaiden vesien ja arvokkaiden luonnonvarojen sijaan.

Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitteessa esitettävät, uudet malminetsinnältä ja kaivostoiminnalta kokonaan kielletyt alueet ovat seuraavat:

1. Luonnonsuojelualueet
2. Erämaa-alueet ja kansallispuistot
3. Kaikki Suomen Natura 2000 -alueet
4. Luonnonsuojelulailla suojellut luontotyyppien ja lajien kohteet
5. Unescon maailmanperintökohteet
6. Unescon Geopark -kohteet
7. Saamelaisten kotiseutualue
8. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
9. Vesipuitedirektiivin mukaiset hyvän ja erinomaisen ekologisen tilan vesistöt
10. Suomen merialueet ja merenranta-alueet
11. Pohjavesialueet

 

Tämä oli puheeni eduskunnan talousvaliokunnassa koskien Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloitetta. Aloitteen vireillepanijoilla oli mahdollisuus tulla kuuluksi tiistaina 25.10.2022. Koko tilaisuus, keskusteluineen (50 minuuttia) löytyy täältä.

+3
Miisa Mink

Olen KTM, yrittäjä ja Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja sekä Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloiteen vireillepanija. Kirjoitan kaivoslain epäkohdista ja siitä miksi meidän tulee asettaa kaivostoiminnalle rajat ennenkuin se on liian myöhäistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu