Yksipuolista uutisointia kaivosboomista

Yle TV1 kertoi vappuaaton (30.4.2023) pääuutislähetyksessään Lapin kasvavasta kaivosteollisuudesta. Toimittajan mukaan Lappiin avataan lähivuosina puolenkymmentä uutta kaivosta. Uutisoinnissa mainittiin, että kuntien pitää ratkaista asuntopula kaivostoiminnan kasvaessa. Metallimalmikaivosten tärkeimmät ongelmat jäivät lähetyksessä kuitenkin kokonaan mainitsematta.

Kirjoitin Ylelle, sillä uutisointi antoi mielestäni yksipuolisen kuvan Lapin kaivoshankkeista. Sain vastauksen Ylen uutistoimituksen sisältöpäälliköltä Juha Vuohelaiselta: ”Toimitus valitsee itse uutistensa näkökulmat, jotka tässä jutussa olivat huoltovarmuus ja työvoiman tarve.”

Ymmärrän toki, että uutislähetyksissä ei ole tarkoituksenmukaista tuoda esille kaikkia kaivoksiin liittyviä asioita. Kuitenkin jos kärjiksi on valittu huoltovarmuus ja työllisyys, tulisi näitä aiheita käsitellä kattavasti. Uusien kaivosten kerrottiin tuovan alueelle satoja uusia työpaikkoja. 

Lähetyksessä jätettiin kuitenkin mainitsematta se, että kaivokset uhkaavat lopettaa alueella jo olemassa olevia työpaikkoja erityisesti matkailussa. 

Huoltovarmuutta käsiteltiin yksipuolisesti metallien saannin näkökulmasta. Huoltovarmuuden peruspilari on tulevaisuudessa puhdas vesi, josta on jo nyt pulaa jopa Euroopan maissa. 

Journalistin ohjeissa osuu silmiini seuraava kohta: ”12. Tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus.”

Herääkin kysymys, miksi Yle ei haastatellut uutiseen myös muita kuin kaivostoimintaan myönteisesti suhtautuvia lähteitä? Varsinainen uutinenhan oli se, että Lappiin suunnitellaan uusia kaivoksia. Tieto tästä on varmasti tullut kaivosteollisuudelta, jonka etujen mukaista on kertoa kaivoksista yksipuolisesti. 

Ei riitä, että kaivostoiminnan ongelmia käsitellään dokumenttiohjelmissa. Aiheen monipuolinen käsittely tulee saada osaksi parhaimpaan katseluaikaan lähetettäviä uutisia, jotta katsojilla on mahdollisuus saada tästä erittäin ajankohtaisesta ja heitä monisukupolvisesti koskettavasta aiheesta todenmukainen kuva.

Ylen pääuutisten raportointityyli ei ole ainoa lajissaan. Muidenkin tärkeimpien tv-lähetysten kaivosuutisointi näyttää siltä kuin se olisi suoraan kaivosteollisuuden lobbarin tiedotteesta. 

Ylen A-Studiossa 6.3.2023 vallitsi suorastaan keskinäisen kehumisen kerho, kun studioon oli kutsuttu kaivosmyönteisenä tunnetun Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen sekä toimitusjohtaja Matti Hietanen Suomen Malmijalostuksesta. Keskustelussa Matti Hietanen sai juuri säädetyn 0,6 prosentin kaivosveron kuulostamaan ylivoimaiselta maksulta, joka vaarantaa kaivosteollisuuden olemassaolon Suomessa. Kansainvälisesti vastaavan tyyppinen kaivosvero on verrokkimaissa kuitenkin 2-5 prosentin tasolla (Finnwatch). Insertissä Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala päästettiin kehumaan, että kaivostoiminnasta aiheutuu vain ”hieman haittaa kuten melua, pölyä ja kuljetuksia”. Hautala unohtaa mainita muun muassa vuotavat kaivannaisjätealtaat ja vesistöihin haitallisia kemikaaleja päästävät purkuputket.

MTV uutisoi 3.3.2023 illan pääuutislähetyksessä Terrafamen tuloksesta. Lähetyksessä hehkutettiin, että pitkään tappiota tehnyt kaivosyhtiö ”takoo nyt voittoa ja auttaa liikenteen sähköistämisessä”. Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen väitti, että kaivostoiminnasta ei aiheudu ympäristövaikutuksia ja että kaivosyhtiö olisi nyt ”täysin suljetussa kierrossa”. Suljettu kierto tarkoittaisi, että kaivoksesta ei tule mitään haitallisia aineita ympäristöön eli purkuputkesta tuleva vesi olisi juomakelpoista.

Nopea vilkaisu Terrafamen ympäristölupaan (22.6.2022 Pohjois-Suomen AVI) kertoo kuitenkin, että päästöt vesistöihin jatkuvat:

  • Lupa nostaa Nuasjärveen johdettavaa sulfaattikuormitusta.
  • Toiminta-alueelta lähivesiin Oulujoen vesistössä johdettava sulfaattikuormitus voidaan tilapäisesti kaksinkertaistaa.
  • Lupa vesistöjen ja valuma-alueiden muuttamiseen sekä lampien hävittämiseen.

Terrafamen julkisissa dokumenteissa kerrotaan myös, että happoliuotuskasojen pohjarakenteen HDPE-muovit vuotavat. Jätealueen pohjarakenteesta puuttuu mineraalinen tiiviste, joka takaisi rakenteen pitkäikäisyyden. Sitä ei voi jälkikäteen lisätä. Yhtiön toimitusjohtaja kuitenkin väittää uutislähetyksessä, että kaivoksen toiminnalla ei ole mitään ympäristövaikutuksia. Myös MTV:n uutistoimitukselta puuttuu kyky suhtautua kaivosteollisuuden antamaan tietoon kriittisesti.

Julkisuudessa puhutaan puhtaasta energiasta, mutta todellisuudessa kaikella energian ja sähkön tuotannolla on ekologinen hinta. Tuulipuistot ja sähköautot vaativat toteutuakseen valtavan määrän kaivannaisia. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan pelkästään sähköautoihin tarvittavia kaivannaisia tullaan tarvitsemaan kolmekymmenkertainen määrä vuoteen 2040 mennessä vuoden 2020 tasosta. 

Tätä kysynnän kasvua käytetään perusteluna sille, että meidän pitää hyväksyä uudet kaivokset Suomeen mukisematta. Ehkä nyt, kun kaivosteollisuus siirtyy lähemmäs kuluttajaa, alamme vihdoin herätä luonnonvaroihin sidotun talouskasvun todellisiin ympäristövaikutuksiin. Kaivostoiminnan vaikutukset ympäristössä ja etenkin vesistöissä ovat vaikutuksiltaan vakavia, laajoja ja pysyviä. 

On aika alkaa keskustella vihreän siirtymän kokonaisvaikutuksista avoimesti. Meidän suomalaisten pitää voida luottaa siihen, että uutistoimitukset käsittelevät aiheita muustakin kuin kaivosteollisuuden näkökulmasta. Vihreän siirtymän ekologista hintaa ei saa piilottaa keskiyöllä näytettäviin ympäristödokumentteihin. Luontokato on nostettava tärkeysjärjestyksessä samalle viivalle vihreän siirtymän taloudellisten mahdollisuuksien kanssa, myös uutislähetyksissä.

Miisa Mink

Olen KTM, yrittäjä ja Saimaa ilman kaivoksia ry:n perustaja sekä Kaivostoiminnalle RAJAT -kansalaisaloiteen vireillepanija. Kirjoitan kaivoslain epäkohdista, luontokadosta ja puhtaasta vedestä, sekä siitä miksi meidän tulee asettaa kaivostoiminnalle rajat ennenkuin se on liian myöhäistä.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu