Miksi en kannata eutanasiaa?
Suomessa on yksi maailman pienimmistä imeväiskuolleisuuksista. Vähemmän kuin kaksi tuhannesta lapsesta kuolee ensimmäisen elinvuoden aikana. Osa vastasyntyneistä kuitenkin menehtyy. Vastasyntyneiden hoitoon erikoistuneena lääkärinä olen ollut tilanteissa, missä raskaasta tehohoidosta huolimatta vauvan selviytymisennuste on todettu toivottomaksi. Silloin tehohoito lopetetaan, lapsi irrotetaan hengityskoneesta ja hänet annetaan äidin syliin. Rauhallinen kuolema seuraa nopeasti.
Kansaedustajaehdokkaat kannattavat laajasti eutanasian laillistamista
Ilta-Sanomien vaalikonevastausten perusteella hyvin selkeä enemmistö eduskuntavaaliehdokkaista kannattaa eutanasian eli armokuoleman laillistamista. Ainoastaan kristillisdemokraatit vastustavat eutanasiaa.Vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat ovat vankimmin eutanasian sallimisen kannalla https://www.is.fi/politiikka/art-2000009397839.html. On hyvin ymmärrettävää ja inhimillistä ajatella, että parantumattomasti sairaalle ja kestämättömistä kivuista kärsivälle pitää mahdollistaa kuolema heidän niin halutessa. Eutanasian koetaan olevan turvallinen ja helppo tapa kuolla ilman pelkoa sietämättömistä kivuista tai elämänhallinnan menettämisestä. Miksi sitten olen eutanasiaa vastaan?
Eutanasialla voidaan tarkoittaa eri asioita
Ihan ensimmäiseksi tulee tarkentaa, mistä puhutaan. Alun perin eutanasialla (eu thanatos, hyvä kuolema) on tarkoitettu kuolemaa, johon ei liity kärsimyksiä. Tämän tavoitteen kannattamisessa ei ole ongelmaa. Hengityskoneesta irrotettu vauva menehtyy rauhallisesti äidin sylissä. Hetki on hartaan surullinen, mutta luonnollinen ja inhimillinen.
Nykyisessä keskustelussa eutanasialla tarkoitetaan kuitenkin ’potilaan vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä tapahtuvaa lääkärin tarkoituksellista potilaan elämän lopettamista lääkkeitä antamalla’. Lääkäriavusteinen itsemurha eroaa tästä siten, että lääkäri antaa henkilön käyttöön lääkkeitä, mutta henkilö ottaa ne itse. Avustetussa itsemurhassa toinen henkilö antaa käytännön apua, mutta varsinaisen kuolemaan johtavan teon tekee henkilö itse.
Lääkäriliitto ei kannata eutanasian laillistamista
Pyrin pohjaamaan mielipiteeni parhaimpaan mahdolliseen saatavilla olevaan tietoon ja nojaan näkemyksissäni kyseisen alan parhaisiin asiantuntijoihin. Eutanasia on erityisesti lääketieteellinen kysymys ja Suomen lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/elaman-loppu/eutanasia-ja-avustettu-itsemurha/ ja https://www.laakariliitto.fi/uutiset/ajankohtaista/laakariliiton-kanta-hyva-saattohoito-tarkeinta-ei-eutanasialle/. Kysymys jakaa myös lääkärikuntaa. Vuonna 2020 tehdyn kyselyn perusteella noin puolet työikäisistä lääkäreistä kannattaa armokuolemaa ja puolet vastustaa sitä. Mielestäni merkittävää on, että mitä pidempi työkokemus elämän loppuvaiheessa olevien potilaiden hoidosta lääkäreillä oli, sitä suurempi osa vastusti eutanasian laillistamista.
Sietämättömän kärsimyksen päättäminen eutanasialla kuulostaa inhimilliseltä ja eettisesti perustellulta. Mutta miten määritetään sietämätön kärsimys? Se on subjektiivinen kokemus, jota voidaan tehokkaalla kivun tai ahdistuksen osalta psyyken hoidolla helpottaa. Tarvittaessa jopa palliatiivisella sedaatiolla. Turhista pitkittävistä ja mahdollisesti kivuliaista hoidoista on lääkärikunta pidättäytynyt jo pitkään. Kun tilanne on muuttunut toivottomaksi, muu kuin kivunhoito on vastasyntyneeltä lopetettu ja hän on siirtynyt vanhempiensa syliin.
En siis kannata eutanasiaa, koska saattohoidon ammattilaisista suurin osa ei sitä kannata.
Armokuolema ei saa olla ratkaisu mahdollisille puutteille palliatiivisessa hoidossa.
mikaramet.fi
Minusta eutanasia kuuluu ihmisen perusoikeuksiin riippumatta siitä onko sairas vai ei, kärsiikö kivuista vai ei. Jokisella pitää olla oikeus päättää elämänsä silloin tuntuu, että elämästä on saanut tarpeekseen. On väärin nimitellä elämänsä päättäneitä murhaajiksi. Niin kauan kuin eutanasia ei ole yleisesti sallittu ja hyväksytty saamme lukea päivittäin lehdistä henkilöautojen törmäyksistä raskaiden ajoneuvoven nokkaan. Tähänkö lääkäriliiton etiikka tähtää? Onko se eutanasialle parempi vaihtoehto?
Ilmoita asiaton viesti
Eutanasia on erityisesti lääketieteellinen kysymys.
Sietämättömän kärsimyksen päättäminen eutanasialla kuulostaa inhimilliseltä ja eettisesti perustellulta. Mutta miten määritetään sietämätön kärsimys? Se on subjektiivinen kokemus, jota voidaan tehokkaalla kivun tai ahdistuksen osalta psyyken hoidolla helpottaa.
———————————-
Eutanasia ei ole lääketieteellinen kysymys vaan moraalinen kysymys.
Sietämättömän kärsimyksen määrittelee kukin itse. Jos mitkään hoidot eivät kärsimyksiä helpota hänellä on oikeus ihan itse päättää mitä omalle elämälleen tekee.
Minusta on melko erikoista, että jotkut haluavat kriminalisoida itsemurhan.
Ilmoita asiaton viesti
Kommenttini tuohon alun kirjoitukseen, kun kerroit olleesi vastasyntyneiden erikoislääkäri:
Suomessa lienee länsimaiden terveimmät vastasyntyneet, mutta sairaimmat nuoret/ aikuiset. Mitä tapahtuu tässä välissä?
Ainakin antibiootteja käytetään paljon ja kovin heppoisin perustein, josta varmuuden vuoksi kuureista syntyy lapselle usein haitallinen antibioottikierre (asiasta puhutun mm. prof. Pentti Huovinen).
Tutkitusti antibiootit altistavat: allergioille, heikkoon vastustuskykyyn, käytöshäiriöille, suolistosairauksille, diabetekseen, syöville. Voidaanko siis olettaa, että osaltaan terveistä myös tehdään sairaita? Voi altistaa myöhemmin monille- tai aikaisemmalle eutanasiallekin.
Ilmoita asiaton viesti
Kaverini kuoli reilu toista kuukautta sitten. Hieno ihminen loppuun asti. Hänelle tehtiin suuri elinsiirto reilu pari vuotta sitten ja operaation kesto oli ollut yhdeksän tuntia. Sen jälkeen kaikki vaikutti hyvältä parisen vuotta mutta sitten alkoi se pelätyin eli hylkimisreaktio josta riskistä hän oli hyvin tietoinen.
Seurasin loppuvaiheita viestien vaihdoilla koska olenhan talven täällä kaukana. Palleatiivinen hoito ja sieltä sitten hyvin lyhyt saattohoitovaihe. Viime komnenteista päätellen lähtö oli melko kivuton ja ainakaan kipuja lievittävien lääkkeiden käyttöä ei rajoitettu (kipupumppu ym.). Viimeinen lause fb-kavereille oli parikymmentä tuntia ennen kuolemaa: ””””Tänään pitkä keskustelu lääkärin kanssa. Hoitoa voi nyt kutsua saattohoidoksi: Hoitavat niin, ettei kivuista ja hengenahdistuksesta tarvitse liikaa kärsiä. Asennettiin kipupumppu lääkkeitä varten. Jatkoaikaa on muutamia päiviä tai viikkoja. Terveisiä kaikille ystäville””””
Eutanasiaa tosin käytetään ihmeellisillä tavoilla varsinkin Hollannissa. Tuossa alempana linkki erään päihdeongelmaisen ”ratkaisuun” melko nuorena. Mielestäni se on täysin väärin ja missään nimessä en hyväksyisi sitä Suomeen. Toki kaveri on perin vaikeassa tilanteessa mutta ei toivoton. Tunnen ongelmakenttää ja olen toiminut vuosia sen parissa. Ei ole toivottomia tapauksia. On vain toivottomia ihmisiä.
https://yle.fi/a/3-9329175
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa alempana linkki erään päihdeongelmaisen ”ratkaisuun” melko nuorena. Mielestäni se on täysin väärin ja missään nimessä hyväksyisi sitä Suomeen.
——————————————-
Päihdeongelma on seurausta siitä, ettei kestä todellisuutta selvinpäin. Sitä helpotetaan tietoisuutta muuttavalla päihteellä. Kyseinen ihminen oli kärsinyt masennuksestaan jo niin pitkään, että on vaikea kuvitella hänen koskaan nauttivan elämästään. Hän olisi todennäköisesti tehnyt itsemurhan jollain muulla tavalla ellei olisi saanut siihen apuja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuokin voi pitää paikkansa. Mutta masennuksesta ja sen seurauksista alkoholismista ja narkomaniasta voi kyllä selviytyä. Lopullisen kuoleman koittaessa ei tietysti ole minkäänlaista mahdollisuutta – se on se tosiasia eutanasiassa tälläisissä tapauksissa.
Toki itsemurhaan on jokainen oikeutettu nyky-Suomessa. Vielä 1800-luvulla epäonnistunut yritys oli erittäin paheksuttu. Ja itsemurhan tekijöitä ei edes haudattu kirkkomaahan.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta masennuksesta ja sen seurauksista alkoholismista ja narkomaniasta voi kyllä selviytyä
——————————
Totta tämäkin. Mutta eivät kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä eutanasiasta kertova uutinen tältä päivältä. Jos masennusta ei saada hoidettua se voi johtaa järkyttäviin seurauksiin.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009433056.html
Ilmoita asiaton viesti
”En siis kannata eutanasiaa, koska saattohoidon ammattilaisista suurin osa ei sitä kannata.”
Koska muut, minäkin? Huhhuh. Itse tiedän että rappeuttavasta sairaudesta johtuen joudun tulevaisuudessa muiden hoidettavaksi, se on sitten jos itse pystyy, tai kaverin avustuksella nirri veks. En ymmärrä tätä lääkäreiden hinkua pitää ihmiset kärsimässä vasten tahtoaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisiko kysyä eutanasiasta näiden ”saattohoidon ammattilaisten” asiakkaiden mielipidettä, eikä heitä hoitavan henkilökun mielipidettä?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Manu,
Minusta ihan ehdottomasti kannattaa kysyä ja myös ottaa huomioon. Suositan lukemaan minusta sangen hyvin ja tasapainoisesti kirjoitetun Lääkäriliton kannanoton:
https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/elaman-loppu/eutanasia-ja-avustettu-itsemurha/
Tässä mm. todetaan:
’Potilaan oma näkemys elämänsä laadusta on syytä erottaa läheisten tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden näkemyksistä. Ne saattavat poiketa toisistaan merkittävästi, kuten lähes kommunikaatiokyvyttömiä ALS-potilaita koskevissa tutkimuksissa on todettu: potilaat itse näkivät elämänsä mielekkäänä tilanteessa, jossa muut eivät sitä enää sellaisena nähneet.’
Ilmoita asiaton viesti
”Aktiivinen eutanasia Suomessa on sallittava!”
Viite:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/hrautomaki/aktiivinen-eutanasia-suomessa-on-sallittava/
Ilmoita asiaton viesti
Aivohalvauksen vuoksi 15-vuotta pyörätuolissa istunut äitini lopetti syömisen ja juomisen, koska oli omasta mielestään elänyt jo tarpeeksi pitkään. Kuolemaan meni tällä menetelmällä aikaa 5 vrk, joista kolme viimeistä hän oli jo tavoittamattomissa. Äitini oli kuollessaan 89-vuotias.
Saman ikäinen hollantilainen sukulaiseni sai lääkäriltä reilun annoksen morfiinia ja hänen kuolemansa oli nopea ja kivuton. Hän oli ollut viimeiset neljä vuotta elämästään vuoteenomana.
Ilmoita asiaton viesti
Vakavasti sairastunut isäni joutui tekemään itsemurhan koska eutanasia ei ollut sallittu. Eutanasiassa hän olisi voinut lähteä hiukan siistimmin ja vähemmän kivuliaasti ja ehtiä jättää meille jäähyväiset.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, miksi lääkäri olisi oikea asiantuntija kertomaan, miten kovia kipuja parantumattomasti sairaan ihmisen on kestettävä. Asiaa voisi ihan yhtä hyvin kysyä vaikka pysäköinninvalvojalta.
Ilmoita asiaton viesti
Kenenkään ei pitäisi kokea tai nähdä epätoivoista itsemurhaa. Ikään tai asemaansa katsomatta, se pitäisi jokaisen voida tehdä hallitusti ja valvotusti, jos niin päättää.
– Sitä anomusta hakiessaan päästäisiin ainakin esittämään ja tarjoamaan muitakin vaihtoehtoja. Näin vältyttäisiin monilta itsemurhilta ja karmeilta sivullisten kohtaloilta (omaiset, ulkopuoliset todistajat, ensiapuryhmät, vastaantulijat…), joita uhreja syntyy monia joka päivä ja eivät asian ulkopuolisina tokene tapahtumasta tai näkemästään koskaan.
Miksi ei yhteiskunta voisi tarjota siistiä ja ulkopuolisia suojaava vaihtoehtoa, jos ihminen siihen vakaasti päätyy?
Ilmoita asiaton viesti
Lääkärinä varmaan tiedät onko nykyaikaiset lääkkeet tarpeeksi hyviä, ettei armokuolemaa tarvita?
Muistan Jörn Donnerin haastattelun, jossa hän kertoi, ettei pelkää kuolemaa,
mutta pelkää kuolemista. Ts niitä kipuja ja sitä prosessia, jotka liittyvät elämän viimeisiin päiviin/tunteihin. Varmasti useimmat ihmiset toivovat mahdollisimman luonnonmukaisen lähdon täältä. Onko tästä tutkittua tietoa?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Matti,
Palliatiivinen hoito kehittyy ja minusta sen kouluttamisen lisääminen ja riittävän saatavuuteen takaaminen ovat tärkeämpiä kuin eutanasia. Mahdollisimman hyvä ja kivuton kuolema on tietysti hoitohenkilökunnan tavoitteena. Lainaan tässä Lääkäriliiton tekstiä:
’Palliatiivinen sedaatio (potilaan tajunnantason laskeminen lääkkeillä tilanteessa, jossa kipuja tai muita vaikeita oireita ei muuten saada hallintaan ilman tavoitetta lyhentää elämää) on Käypä hoito -suosituksen mukainen hoitomahdollisuus elämän loppuvaiheessa.’
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos! Samaa mieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Aihe on arka, monenlaisia tunteita herättävä. Monien mielestä eutanasia kuuluu jopa perus- ja ihmisoikeuksiin. Itse tässä pohdin, miksi juuri lääkäreiden pitäisi alkaa toimia eutanasiatehtävissä. Heidät on kuitenkin koulutettu säilyttämään elämää. Olisiko joku muu ammattiryhmä tai jopa yksittäinen ammattilainen sopivampi tehtävään? Ainakaan ketään ei pitäisi pakottaa tekemään sellaista vastoin tahtoaan. Esim. monessa muussa maassa Euroopassa lääkärien ei ole pakko tehdä aborttia, jos eivät eettisistä tms. syistä tahdo. Ihmisiähän hekin ovat. Muuten: olisitko itse valmis tekemään eutanasian toiselle ihmiselle?
Ilmoita asiaton viesti
Hei Tuula,
Todella hyviä ajatuksia. Minun oma kliininen työ on keskittynyt erityisesti vastasyntyneiden hoitoon. Hoidon rajaamispohdinnat olivat sangen tavallisia, mutta neonatologiassa emme käytännössä joudu pohtimaan aktiivista kuoleman edistämistä, vaan kuoleman sallimista (huomaat varmaan eron ’edistää’ ja ’sallia’ välillä).
Koska mahdollista eutanasiapäätöstä tehtäessä tulee arvioida henkilön oikeustoimikelpoisuus ja myös varmistaa, että toiveen taustalla ei ole hoidettavissa olevaa masennusta, niin en pysty näkemään, että arvioita tai päätöstä voisi tehdä mikään muu ammattikunta kuin lääkärit. Täytyy myös tietää taudin tai tilan ennuste ja mitä muita keinoa on olemassa tilan helpottamiseksi. Eettisesti en näe eroa, kuka sitten varsinaisen teon tekee. Lainaan tässä Lääkäriliiton kannanottoa:
’Suomen Lääkäriliitto vastustaa eutanasian laillistamista. Lääkäriliitto vastustaa myös sitä, että lääkärit ammattikuntana velvoitettaisiin tekemään toimenpiteitä, joiden ensisijaisena tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa (lääkäriavusteinen itsemurha).
Monet edellä käsitellyt eutanasiakeskustelun kysymykset ja ongelmat ovat samoja lääkäriavusteisesta itsemurhasta puhuttaessa. Lääkäri toimii saman tarkoituksen toteuttamiseksi sekä eutanasiassa että lääkäriavusteisessa itsemurhassa: tavoitteena on tuottaa potilaan kuolema. Juridinen ero syntyy siitä, ottaako potilas lääkkeen itse vai antaako lääkäri ruiskeen tai suonensisäisen lääkityksen. Lääkärillä on kummassakin tapauksessa keskeinen rooli teon asianmukaisessa toteuttamisessa, joten hän on molemmissa eettisesti vastuussa.’
Ja vielä lopun kysymykseesi. En olisi valmis itse toteuttamaan eutanasiaa. Luotan kivunhoidon ammattilaisiin ja tarvittaessa palliatiiviseen sedaatioon, minkä vuoksi en näe itse eutanasiaa perusteltuna. Turhia, elämää pitkittäviä hoitoja toki vastustan, niin kuin muukin ammattikuntani.
Ilmoita asiaton viesti
Tällainen juttukin pitäisi tässä kuoleman käsittelyssä ottaa huomioon:
Ei eutanasiaväitteet taivu kaksiluokkaiseksi: Prosenttiluvut siitä, moniko lääkäreistä kannattaa eutanasiaa, ovat tilastojen väärinkäyttöä. Eikä onnistu edes valtioiden jakaminen lakikirjoja tarkastelemalla kyllä ja ei valtioihin. Neljä pääluokkaa nimittäin kohdataan:
A) Surmataan kärsivän oman tahtopaperin perusteella: Byrokratiauskontokin mutkistaa tämän pääluokan osakysymysten ratkaisuja.
B) Tulkitaan kärsivän puolesta surma tarpeelliseksi, kun saadaan vain selkeys, että pahalta tuntuu ja pelottaa ”jospa minäkin joudun joskus tuohon tilaan”: Eipä tässä helpota asian supistaminen yleviin periaatteisiin ja välittömään tuskaan.
C) Lopetetaan elämää keinotekoisesti ylläpitävä hoito: Saattohoidossa työskentelevillekin tuttu käsite ”elämän kunnioitus” jää tässä yllättävän ongelmalliseksi rajakohtien määrittelyssä.
D) Uskotaan kärsivän tuskan häviävän kehontoiminnot lopettamalla: Miten tuskaa mitataan, minkälaisella asteikolla se ilmaistaan? Tässä on hyvin vaikeata huomata, että teesi ”tuska häviää tapetulta” on uskomus mutta ei tosiasia. Onhan sekin merkittävää, että ihminen saattaa olla iäisyysolento.
Mitäpä seuraa siitäkin tieteellisestä tosiasiasta, että ihminen elämänsä rajahetkillä väistämättä tarttuu johonkin uskontoon, vaikka olisi ”uskonnoton”? Onhan sekin aikamoinen totuus, että kuolema ei ole ihmiselämän ainoa ehdoton pakko. Ehdoton pakko on myös kerätä havaintoja ja tulkita niitä.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi lääkärin pitäisi suorittaa eutanasia?
Eiköhän siihen duuniin löydy tekijöitä, kun asia laillistetaan.
Ilmoita asiaton viesti
Epätoivoiset sekopäissään tehdyt itsemurhat ja eutanasia eivät ole vertailukelpoisia. Kun tosiaan itsemurha ei ole kriminalisoitu on ”eutanasia” jokseenkin mahdollista toteuttaa nykyisen lainsäädännön rajoissa. Ongelmalliseksi tilanteen voi tehdä potilaan heikko liikuntakyky. Tämänkaltaisia ”oman elämän lopettamis” konsultteja löytyy Yhdysvalloista. Otan asian esille, koska kommenteissa viitattiin itsemurhiin.
Onko kuolema kohdattava selvinpäin? Iso-britanniassa hämmennystä oli herättänyt heroiinin käyttö saattohoidossa. Itsessäni hämmennystä herätti, että mikä tuossa on ongelma. Minulla ei ole mielikuvaa suomalaisesta saattohoidosta, sen tilasta ja tasosta. Mikäli potilaiden tajunnan taso on heikentynyt lääkityksistä eikä hoitohenkilökunta tai läheiset pysty muodostamaan käsitystä potilaan tuntemuksista. Tällöin ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että saattohoidon pitkittyessä se voisi puoltaa eutanasiaa, mutta potilaan ajatusten ollessa muualla, tekee se eutanasian toteuttamisen mahdottomaksi ehdotetussa mallissa.
Ilmoita asiaton viesti