Niinistö/Flöjt: Perustulolla työtä ja eroon köyhyydestä
Yhteiskirjoitus julkaistu Koillissanomissa ja Koillismaan Uutisissa.
Niinistö/Flöjt: Perustulolla työtä ja eroon köyhyydestä
Suomi on isojen valintojen edessä. Miten voimme luoda työtä ja vähentää köyhyyttä aikana, jolloin työelämä ja talous ovat murroksessa? Vihreiden valinta on tuoda sosiaaliturvamme 2010-luvulle. Perustulon avulla työnteko olisi aina kannattavaa ja sosiaaliturva nostaisi ihmisiä nöyryyttämisen sijaan. Suomalaisten suuri enemmistö, 79 prosenttia, kannatti tuoreessa gallupissa perustulon käyttöönottoa.
Vihreiden perustulomallissa maksetaan vastikkeetonta 560 euron kuukausittaista perustuloa kaikille täysi-ikäisille suomalaisille. Malli osoitettiin kustannusneutraaliksi julkiselle taloudelle. Perustulo olisi veroton etuus, jota ei tarvitsisi erikseen anoa. Se korvaisi sosiaaliturvan vähimmäisetuudet ja vähentäisi näin turhaa hallintoa. Sen taso vastaa nykyistä perusturvaa. Ansioturva säilyisi nykyisellään.
Perustulo yksinkertaistaisi työn verotusta, sillä se on progressiivista verotusta korvaava tulonsiirto. Käytännössä se perittäisiin useimmilta takaisin työn verotuksella, joten sillä ei olisi suoraa vaikutusta vakituisessa työssä olevien käteen jääviin ansioihin.
Perustulo takaisi kohtuullisen perusturvan kaikille, jolloin ihminen voisi keskittyä lisäansioiden ja koulutuksen hankkimiseen. Se tekisi työnteosta aina kannattavaa. Nykyisin keikkatyöstä jää usein vain viidennes käteen, koska sosiaaliturva peritään takaisin pientenkin työansioiden vuoksi. Perustulo ei pienentyisi työnteon myötä.
Perustulon vaikutuksista tärkein olisi se, että se lisäisi pienituloisen työn kannattavuutta ja vähentäisi köyhyyttä. Se poistaisi myös merkittävän osan rakenteellisesta työttömyydestä, kun vähemmänkin tuottavalla työllä pystyisi elämään. Suuri osa suorittavasta työstä on digitalisaation myötä automatisoitumassa. Perustuloa tarvitaan, jotta jatkossa kaikille voisi olla työtä tarjolla.
Ihmisten elämänhallinta eri elämäntilanteissa helpottuisi ja työelämän mielekkyys lisääntyisi. Se toisi turvaa elämäntilanteiden vaihtuessa ja helpottaisi omien valintojen tekemistä.
Se parantaisi erityisesti pienyrittäjien, luovan työn tekijöiden, freelancereiden ja muiden epävarmoissa työsuhteissa olevien asemaa – ihmisten, joiden on nykyisin vaikeaa tai jopa mahdotonta päästä perusturvan piiriin. Näin perustulo edistäisi yritteliään ja luovan talouden syntymistä. Myös maaseutuelinkeinot ja monituloyrittäjyys hyötyisivät perustulosta.
Katsomme, että esimerkiksi Koillismaa ja Kainuu voisivat sopia hyväksi perustulon kokeilualueeksi. Koillismaalla ja Kainuussa on paljon tarvetta lyhytaikaisille työtehtäville maa-, metsä-, kala- ja porotaloudessa, ikäihmisten hoivassa, mökkirakentamisessa sekä matkailussa. Perustulo tekisi lyhyenkin työn vastaanottamisen taloudellisesti kannattavaksi työntekijälle.
Sosiaaliturvan rohkea uudistaminen perustulon suuntaan avaisi Suomelle mahdollisuuden tavoitella korkeaa työllisyyttä sekä lisätä ihmisten vapautta omissa elämänvalinnoissaan. Askelia sitä kohtaan on jo otettu tällä vaalikaudella. Työttömyysturvan suojaosa teki keikkatyöstä kannattavaa ja perusturvaa on nostettu.
Näissä vaaleissa tavoittelemme perustulon toteuttamista. Sen saama tuki on lisääntynyt yli puoluerajojen. Erityisesti keskusta ja vasemmistoliitto ovat myös puhuneet sen puolesta. Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on sovittava vähintään perustulokokeilun aloittamisesta, jonka kokemusten perusteella perustulo olisi otettavissa käyttöön koko Suomessa.
Ville Niinistö
puheenjohtaja, Vihreät
Mika Flöjt
kansanedustajaehdokas, Vihreät
Kommentit (0)