Aika kohdata voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakausi
NASA: "This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site)." Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/
NASA global research -ohjelman ja maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n tulokset osoittavat kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvaneen IPCC:n pahimman ns. F1 skenaarion mukaisesti. Ilmakehän lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonekaasuja ovat vesihöyry (H2O), hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), dityppioksidi (N2O) ja otsoni (O3). Viime vuonna (2018) kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja ilmaisi huolestumisensa koko maailman kasvihuonekaasupäästömäärästä. Valitettavasti päästötrendi on yhä globaalisesti kasvava.
Maailman ilmatieteenlaitoksen (WMO) päästödata yläilmakehästä osoittaa että vuoden 2018 loppuun päästöt globaaliin ilmakehään ovat jatkuneet ennätyksellisen korkeana. Jo menneen vuosikymmenen ilmastoneuvotteluiden aikana tutkijat ovat korostaneet, että säilyttääksemme maapallolla ns. turvallisen ilmaston tulisi hiilidioksidi -taso säilyä alle 350 ppm (ppm = parts per million), mutta 2018 sen taso keikkuin 409 ppm pinnassa ilmakehässä. Viimeisin tieto NOAA:lta on tammikuun 12 päivä jo n. "413.45 ppm on January 12, 2019 (NOAA-ESRL)" https://www.co2.earth/daily-co2
Tietoa ei paranna myöskään viime päivien uutinen, jossa kerrottiin Yhdysvaltojen päästöjen kasvaneen 3,4% Trumpin politikan seurauksena. Käytännössä "päästötrendi on yli turvallisen päästötason", jos niin yleensä voi päästöjä kutsua.
Erityinen ongelma aiheutuu siitä, että hiilidioksidipäästöt säilyvät ilmakehässä noin 100 vuotta, eikä meillä vielä ole sellaista teknologiaa millä sitä voitaisiin laajamittaisesti poistaa ilmakehästä. Täten luonnollisen hiilensidonnan tavat kuten metsät nousevat arvoon arvaamattomaan, mutta valitettavasti nekään eivät pysty kokonaan ratkaisemaan ongelmaa, varsinkin jos globaalit kasvihuonepäästöt kasvavat kasvamistaan. Lisäksi muutkin voimakkaat kasvihuonekaasut osaltaan vaikuttavat ilmaston lämpenemiseen ja ilmastonmuutoksen voimistumiseen.
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että nykyiset globaaliset päästöt voimistavat ilmastonmuutosta kaikkine haitallisine ilmiöineen. Yhteiskuntien tuleekin valmistautua voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakauteen kaikilla elämän sektoreilla. Se tarkoittaa hajautetun ruokatuotannon varmistamista ja energiaremonttia: omavaraisten ja hajautettujen vastuullisen uusiutuvan energiantuotannon ja energiaverkkojen luomista – keskitettyjen energiaverkkojen ja energialaitoksien sijaan. Yksittäisten talojen ja kiinteistöjen omavarainen hybridienergiantuotanto, hajautetut pien- ja alueelliset energiaverkot ovat turvallisempia kuluttajille kuin suuret keskitetyt energiaverkot voimistuvan ilmastonmuutoksen sään ääri-ilmiöiden aikakaudella. Kuten mm. Itä-Kanadan jäämyrskyn kokemukset modernille yhteiskuntajärjestelmälle osoittivat jo useampi vuosi sitten.
Kasvihuonekaasuja tulee vähentää ja kiertotaloutta edistää kaikkialla. Esimerkiksi liikenteessä edistämällä osana kiertotaloutta biokaasuntuotantoa maaseudulla (lanta ja ylijäämä biomassa) ja kaupungeissa (yhdyskuntajätevedet, biojäte jne). Biokaasuautoilun etu on se, että nykyinen autokanta (bensa- ja diesel) voidaan muuntaa biokaasua käyttämään, vähentäen yksittäisen muunnetun auton päästöjä jopa 80%. Täten vältetään uuden autokannan luomiseen käytettävä energia- ja mineraalitarve sekä ennenkaikkea aikaa ja rahaa. Ei ole aikaa odottaa eikä tavallinen kansalainen pysty täysin uuden teknologian mukaista autoa ostamaan. Siten vanhankin auton konvertointi biokaasuautoksi on yksittäinen ekoteko, vähentäen päästöjä, toteuttaen vanhaa sanontaa "pienistä puroista kasvaa suuret joet". Vastaavia rakenteellisia ja teknologisia päästöjen vähentämistä toteuttavia toimia meidän tulee tehdä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.
Vaikka päästöt globaalisesti ovat korkealla tasolla ja tilanne vaikuttaa toivottomalta tulee vastuullisten maailman päättäjien, yritysten ja kansalaisten pyrkiä voimakkaisiin päästövähennyksiin kaikilla elämän aloilla, ostaaksemme lisäaikaa meille ja lapsillemme päästöongelmien ratkaisemiseen. On yhä voimakkaasti vähennettävä globaaleja päästöjä. Päästöjen vähentäminen tulee kuitenkin tehdä poliittisten ohjauskeinojen kautta siten, ettei vähävaraisten ihmisten perustoimeentuloa heikennetä.
Yhteiskunnan eri sektoreiden tulee varautua sään ääri-ilmiöihin sopeutumiseen, jos sellainen on joillakin sektoreilla tai ylipäänsä mahdollista. Pakko yrittää. Samalla tulee vaalia niitä viimeisiä puhtaan veden ja ruokatuotannon alueita mitä tällä pallolla on. Ne nimittäin nousee arvoon arvaamattomaan.
Mika Flöjt
Planeetta maan asukas
No eihän nyt ole mitään hätää. Hiiltä co2 on vain 412 ppm ilmassa ja lokakuussa 2018 oli Grönlannissa pakkasta — 55 .Pohjoisen alueen jäät ovat sulaneet jo 17 kertaa 2 milj vuoden aikana Hailan— Levinsin kirjan Ekologian Ulottuvuudet mukaan. On normaalia, että pohjoisen alueen jäät sulaa ja sitten jäätyvät. Me elämme nyt jääkauden jälkeistä lämmintä aikaa ja oisi syytä kerätä muovit meristä ja lisätä metsiä. Ja oisi hyvä keksiä uusi energiamuotokin ja tuotteita tehä eritavalla ja syntisen ihmisen muuttaa elämäntapojakin eli Pietarin mukaan tehä parannus
Ilmoita asiaton viesti
Välillä voi olla kovasti pakkasta, mutta pääosin jäätiköiltä tulee huolestuttavampaa viestiä.
Ilmoita asiaton viesti
No kokemus on, että jäät ovat sulaneet pohjoisella alueella 17 kertaa ja sitten jäätyneet. Pitää muistaa, että Etelämantereella on 6 kuukautta pimeää vuodessa, mutta sillai ei ole pohjoisella alueella.Vihreiden kannattaisi myös puhua siitä enemmän, miten lisätään ruokaa, miten voidaan metsittää aavikot, miten tehään työt sillai, että työpaikat lisääntyvät ja tuotteet tehään vähäsillä päästöillä. Ja miten voitaisiin tehä uudenlainen energia.Kiina on pannut kasvamaan kuuhun pimeälle puolen ihmistä varten kasvin ja Kiinahan metsittää hiekka–aavikoitakin. Ja miten muutetaan elämäntapoja myös sillai, että työt lisääntyy ja on ruokaa ja toimeentuloakin. Jne.
Ilmoita asiaton viesti
Tässäpä viime viikon kirjoitukseni maatalouden ruokatuotannosta voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella:
http://mikafljt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267266-ti…
Ilmoita asiaton viesti