Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle

Planeetta maa. Maapallo.

Globaalimuutoksien tuomat haasteet pallolle

Hyvät Ystävät

En valitettavasti usko kovasti liioittelevani, kun totean, että elämme ihmiskunnan kulminaatiopisteessä. Globaalimuutokset voimistuvat kasvihuone- ja eri saastepäästöjen johdosta vääjäämättömästi ja ekologinen kestokyky on koetuksella. Länsi-Antarktiksen jäätikköhyllyjen epävarmuus kasvaa ja merenpinnan noususkenaariot menevät uusiksi. Maapallomme kemikalisoituu ja radioaktivisoituu – näkymättömästi. Kemikaalit ja radionuklidit saastuttavat ruokamme, vetemme ja ympäristömme ja vaikuttavat perimäämme ja tulevien sukupolvien terveyteen. Luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla – kulutamme, louhimme, kalastamme ja hakkaamme sekä rasitamme yli planeetan vuosittaisen kestokyvyn.

Ilmastonmuutosta ei voi enää pysäyttää, mutta voimme vähentää päästöjä ja saada siten lisää aikaa kestävämpien ratkaisujen löytämiseksi sekä maapallon elämän mahdollisuuksien säilyttämiseksi. Samalla tulee pyrkiä säilyttämään vesi- ja ruokatuotannon kannalta tärkeitä alueita, kuten Suomi on, mahdollisimman elinkelpoisena ja puhtaana. Maapallomme ja siten myös Suomi on kohtaamassa ennennäkemättömät haasteiden vuodet ja vuosikymmenet niin taloudessa kuin luonnonvarojen ja ekosysteemien kantokyvyssä. Voimistuvat globaalimuutoksien laineet heijastuvat suoraan ja epäsuoraan myös Suomeen, kaupunkeihin ja maaseudulle. Ne tulevat pyytämättä ja harvoin kello kaulassa.

Juuri nyt on tärkeää kyseenalaistaa vallitsevat ”talouden lainalaisuudet”, jotka näyttävät olevan elinympäristömme kannalta hyvin haitallisia. Raha ei saa enää olla ainut mittari politiikassa, on oltava muitakin arvoja, eikä valtiota, maakuntaa, kuntaa, yhteisöjä, voida johtaa kuin yritystä. Kestävämmät arvot kantavat yhteiskuntaamme pitemmälle, vaatien kyllä samalla Suomen uudelta hallitukselta ja Suomen tulevalta EU puheenjohtajuuskaudelta voimakasta kansallista ja kansainvälistä ponnistelua.

Viime vuosina maassamme on alistuttu liikaa kansainvälisen suurpääoman voitonpyyteisiin niin energiapolitiikassa kuin elintarvikepolitiikassakin. Suomalaisten ovat jo usean vuosikymmenen ajan sortuneet ulkomaalaisten suurenergiaratkaisujen vietäväksi. Uraanivoimauskossa olemme olleet vahvoja, samalla näivettäneet kotimaiset uusiutuvan energian kotimarkkinat, maaseudun työllisyyden ja innovaatiotyön pienissä ja keskisuurissa uuden energian yrityksissä. Olemme myöhästyneet yhdeltä suurimmalta uuden työn markkinoilta.

Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto pienistä ja keskisuurista yksiköistä työllistäisi niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Maaseudun ja kaupunkien keskinäisriippuvuus korostuu voimistuvan ilmastonmuutoksen aikakaudella, kun globaali ruokapula ja ruoan hinta ravistelee ruokatuotantoa. Suomen tulee säilyttää puhdas omavarainen ruokatuotanto. Sitä tulee edistää mm. lähiruuan ja luomun ALV:in laskulla. Myös muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa päätöksissä on suosittava luomu- ja lähiruuan tuotantoa. MacDonalds joutaa boikottiin viimeistään puolalaisen riskilihan käytön osalta, jos sitä ei ole jo ilmastosyistä vaihtanut kotimaiseen kala- tai poroburgeriin.

Ilmastopäästöjä vähentääksemme meidän tulee edistää vähäpäästöisempää liikennettä eri ratkaisuilla. Maaseudun lannan ja ylijäämä biomassan, kaupunkien yhteiskuntajätevesien sekä biojätteiden potentiaali tulee hyödyntää osana kiertotaloutta. Niistä voi tuottaa biokaasua olemassa olevan autokannan liikuttamiseen. Biokaasutuotantoa tarvitsemme joka maakuntaan, mielellään joka kuntaan. Samalla kun ratkaisemme lanta- ja yhteiskuntajätevesiongelmia, parannamme huoltovarmuutta, emme maksa öljystä epädemokraattisille naisten oikeuksia polkeville umpimielisille valtioille. Varmistamme yhteiskuntamme liikkuvuuden vähäpäästöisemmin, kun olemassa olevaa autokantaa voidaan käyttää biokaasuautoiluun harvaan asutussa Suomessa. Siinä säästyy pari vesistöä kaivostoiminnan päästöiltä ja jätteiltä – Suomessa, ehkä myös jossakin päin maailmaa. Mikä parasta, biokaasulaitoksen läpi käynyt lanta toimii oivana lannoitteena ja kuormittaa vähemmän vesistöjä. Samalla estämme vesistöjen rehevöitymistä – ja rantasaunalta elämä näyttää paremmalta.

Suomen Vihreät ovat kansainvälisiä, laaja-alaisia ihmisiä, jotka ymmärtävät maailman kansainväliset riippuvuussuhteet niin ihmisten, yhteisöjen, kansojen, talouksien kuin ekosysteemien välillä. Maapallo symbolisoi myös sitä, mitä me vaalimme – elämää. Elämänsuojelu on vihreän politiikan keskiössä. Ilman elävää ja puhdasta planeettaa, ei ole lopulta mitään politiikkaa. Ei Suomessa – eikä maailmalla.