Lintilä ei toteuta suuren valiokunnan yksimielistä tahtoa
Kaivoslakiin halutaan muutoksia
Eduskunta hyväksyi EU:n ja Kanadan välisen CETA-vapaakauppasopimuksen, valitettavasti, vaikka useat asiantuntijat olivat kritisoineet tämän CETA sopimuksen sisältävän merkittäviä riskejä suomalaisille. Muun muassa antavan kansainvälisille kaivosyhtiöille liikaa etua ja valtaa suhteessa paikallisten ihmisten (kuntien ja yhteisöjen) oikeusturvaan mahdollisissa kiistatilanteissa. Huoli on aiheellinen, sillä vastaavia ongelmallisia esimerkkitapauksia on jo maailmalta löydettävissä.
Erimielisyyttä on esiintynyt CETAan liittyvän investointisuojan merkityksestä, eli voiko kaivosyhtiöt jopa haastaa kuntia ja valtioita oikeuteen, jos ympäristölainsäädännöt tiukkenevat tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei loppumetreillä toteutuisikaan esimerkiksi mm. luontoarvojen ja muiden elinkeinojen vuoksi.
CETA sopimukseen liittyvien tulkinnallisten erimielisyyksien takia eduskunnan suuri valiokunta vaati ministeriötä selvittämään kaivoslain uudistamistarpeita ja ennenkaikkea toteuttamaan tarvittavat kaivoslain muutosesitykset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa. Onneksi CETA ei ole vielä tullut voimaan, koska Italia ei ole sitä hyväksynyt. EU:ssa kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä EU:n sopimat vapaakauppasopimukset ennen niiden voimaantuloa.
Ettei suomalaisten oikeusturva olisi häilyvän Italia -kortin varassa, suuri valiokunta vaati yksimielisissä päätöksessään pikaisesti Suomen hallitusta selvittämään kaivoslain uudistamistarpeet ja tarvittaessa toteuttamaan oikeusturvamuutokset ennen CETA sopimuksen voimaantuloa. Ministeri Lintilä tilasi kyseisen selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta.
Ja sitä saa mitä tilaa: ”Ei tarvetta muutoksille” totesi kaivosyhtiöiden luottojuristit.
Vihreät, vasemmistoliitto ja demarit ovat oppositiopuolueiden tehtäväkuvan mukaisesti vaatineet ministeriltä selitystä kaivosteollisuuden lapaan syötetylle pelikuviolle. Miksipä kaivosyhtiöiden juristit olisivat ehdottaneet tiukennuksia kaivosyhtiöille.
Kansanedustaja Outi Alanko Kahiluoto (vihr.) kysyi tarkennusta ministeri Lintilältä (kesk.) kirjallisella kysymyksellään ministeriltä (7.1.2019):
”Onko hallitus valmis tilaamaan kaivoslain sekä muun lainsäädännön päivittämistarpeista uuden, puolueettoman selvityksen, jossa huomioidaan myös lainsäädännön uudistamistarpeet luonnonsuojelun, ympäristövahinkojen ennaltaehkäisyn ja yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta;
onko hallitus valmis selvittämään kaivosveron käyttöönottoa Suomessa ja
onko hallitus valmis käynnistämään selvityksen kaivostoiminnan haittojen ehkäisystä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön ja sen valvonnan osalta?”
Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto kertoi eilen 4.2.2019 facebook seinällään:
”Sain hallitukselta vastauksen kirjalliseen kysymykseeni siitä, miten hallitus on valmis muuttamaan kaivoslakia ja kaivostoimintaan liittyvää lainsäädäntöä:
Vastaus: ei mitenkään.”
Että näin. Se siitä kansalaisyhteiskunnan vuosien CETA huolesta ja suuren valiokunnan arvovallasta.
Ministeri Lintilä myös vastaa, että hallituksessa ”ei nähdä välitöntä tarvetta selvittää kaivostoiminnan haittojen ehkäisyä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamisen tai ympäristövaliokunnan osalta”.
Ei vaikka samaan aikaan ministeri Lintilä myöntää vastauksessaan ympäristövalvonnan resurssien leikkaukset. Ja ne vähäisetkin ympäristövalvojien rippeet ovat ELY -keskuksissa (E) elinkeino- ja (L) liikennepuolille alisteisessa asemassa. Malliesimerkki Kainuun ELY:n Talvivaara-Terrafame prosessien valvonta ja Lapin ELY:n Sierilän luontoarvojen käsittely. Johtopäätöksenä kansalaisyhteiskunnassa on ollut jo pitkään: itsenäinen ympäristövalvonta on palautettava.
Kaivosasioihin ei ole tulossa ympäristön muiden elinkeinojen ja yhteisöjen kannalta muutosta niin pitkään kuin entinen alkiolainen puolue on vallassa. Kaikki on myytävänä.
Kansalaiset voivat kuitenkin vaikuttaa kaivoslain kokonaisuudistukseen ja ympäristövalvontaan kansalaisaloitteiden ja poliittisten prosessien yhteisvaikutuksen kautta.
Muutosvoimat ovat NYT liikkeellä.
#Kaivoslaki
Totuus tässäkin asiasta kerkesi tulla ikävä kyllä ”kommunistin” suusta. Viittaan tässä Rauno Lintusen inhottavan osuvaan blogiin, jossa kuvataan läntisen arvoyhteisön toimintaa eräässä Etelä-Amerikan luonnonvaroiltaan rikkaassa maassa. Eli kommunismin ja Putinin pelossa Suomen on annettava ympäristönsä ja mineraalivaransa ulkomaisille yhtiöille korvauksetta. Myös matkailuelinkeinoille voidaan aiheuttaa suuret vahingot.
Kaivoslain kohdalla Suomen kansainvälinen asema ja mahdollisuus itsenäisen politiikan harjoittamiseen konkretisoituu varsin ikävällä tavalla. 5. kolonna päättäjä- ja virkakunnassa ja tietenkin elinkeinoelämässä on saavuttanut ehdottoman valta-aseman eikä kehitystä voida enää pysäyttää. Eikä maan alasajo rajoitu pelkästään ympäristökysymyksiin, vaan seuraavaksi on uhattuna etninen suomalaisuus ja sen kulttuuriperimä. Kun vaaditaan kilpailukykyä, se merkitsee myös assimilaatiota globaaliin yleiskulttuuriin ja Suomen tapauksessa se tapahtuu läntisen arvoyhteisön asettamin reunaehdoin. Velkasuhde tuohon yhteisöön sinetöi maamme kohtalon, vaikka havahtumista ja uudenlaista itsenäisyyden vaatimista onkin tapahtunut.
Ilmoita asiaton viesti