Kaivoslain uudistamisella on kiire – CETA painaa päälle
7.3.2019 julkaistu Kalevan blogissa
Kaivoslakiin halutaan muutoksia
Suomessa on todellinen tarve uudistaa kaivosalan lainsäädäntöä, kirjoittaa Kalevassa 2.3.2019 keskustan europarlamentaarikko Mirja Vehkaperä (kesk). Hän viittaa vilkkaaseen kansalaiskeskusteluun, joka kuvastaa valistunutta huolta kaivosalasta. Esimerkkinä Talvivaara, jossa toiminnan harjoittaja oli käynnistänyt prosessin, jota ei kyennyt hallitsemaan.
Olen samaa mieltä Mirja Vehkaperän kanssa siitä, että kaivosalalta tulee edellyttää huolellista ympäristövaikutusten arviointia ja ehdotonta ympäristövastuuta. Mutta jo tuossa lauseessa kuvastuu, että kaivoslaki ja ympäristönsuojelulaki pitää sovittaa yhteen nykyistä paremmin. Sen vuoksi mikään pieni viilaus nykyiseen kaivoslakiin ei riitä kaivosalan muuttamiseksi kestävän kehityksen, ekologisen ympäristövastuun ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaisiksi.
Keskustan Mirja Vehkaperän kirjoitusta hieman nakertaa se, että juuri keskusta olisi voinut ajaa kaivoslakia paremmaksi jo aiemminkin. Silloinkin (2011) juuri keskusta ja kokoomus seisoi yhtiöiden puolella, pienten ihmisten, yhteisöjen ja luonnon oikeusturvaa vastaan. Lisäksi viime vuoden aikana juuri keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilä vesitti suuren valiokunnan vaateet kaivoslain uudistamisesta CETA sopimuksen tuomien huolien osalta, kun eduskunnassa käsiteltiin CETA sopimuksen ja kaivoslain suhdetta:
EU:n ja Kanadan välisen CETA -vapaakauppasopimuksen sisällön takia eduskunnan suuri valiokunta halusi, että työ- ja elinkeinoministeriö aloittaisi keskustan ministeri Jari Lintilän toimesta tarvittavat muutokset suomen kaivoslakiin, jottein CETAan liittyvät investointisuojat laukeasi, kuntien, yhteisöjen ja valtion niskaan.
CETA sopimuksen sisältöön liittyy elementtejä, joilla katsotaan olevan vaara, että kaivosyhtiöt jopa haastaa kuntia ja valtioita oikeuteen, jos ympäristölainsäädännöt tiukkenevat tai kaivoslakia muutetaan siten, että kaivoshanke ei loppumetreillä toteutuisikaan esimerkiksi mm. luontoarvojen ja muiden elinkeinojen vuoksi.
Ministeri Mika Lintilä tilasi kyseisen selvityksen kaivosyhtiöiden hovijuristitoimistolta. Ja sitä saa mitä tilaa: ”Ei tarvetta muutoksille” totesi kaivosyhtiöiden luottojuristit.
Keskustan ministeri Lintilä myös vastasi opposition kyselyihin, että hallituksessa ”ei nähdä välitöntä tarvetta selvittää kaivostoiminnan haittojen ehkäisyä ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön tarkistamisen tai ympäristövaliokunnan osalta”.
Ja nyt kun keskustan valta on galluppien mukaan katoamassa ja vaalit lähestyvät niin keskustan eurovaali ja kansanedustajehdokkaat toivottavat kuinka kaivoslakia on tarpeen muuttaa.
Ehkäpä hyvä niin, nyt viimeistään, tietenkin voi kysyä miksi sitä valtaa ei käytetä silloin kun sitä on? (nytkin on valtaa toimitusministeriössä, vaikka on muodollisesti erottu), lisäys 9.3.2019)
Varsinkin kun CETA sopimuksien vaatimilla korjauksilla kaivoslakiin on kiire. Toivottavasti uusi eduskunta kerkiää tehdä tarvittavat korjaukset ennenkuin CETA sopimus tulee voimaan. Tässä lienee syytä kertoa, että CETA sopimus tulee voimaa jos kaikki EU:n jäsenvaltiot ratifioivat sen, Italia ei ole vielä sitä tehnyt.
Olen tietysti tyytyväinen, että keskustakin on lopulta samaa mieltä kansalaisyhteiskunnan pitkän linjan kritiikin kanssa.
Kansalaiset ymmärtävät yleisesti tarvitaan isompi remontti: Kaivoslain ja ympäristölainsäädännön yhteensovittaminen.
Sitä kansalaisyhteiskunta on talkoilla ja vuosikymmenen kokemuksella koonnut KaivoslakiNYT -kansalaisaloitteellaan.
Tuota aloitetta tuen.
Kaivosalan lupien perusteeksi on vaadittava luotettava hyöty/haitta -selvitys, jotta lupia myönnetään vain hankkeisiin, joista on kunnalle ja valtiolle enemmän hyötyä kuin haittaa, ympäristöhaitat huomioon ottaen. Nykyisin kaivosyhtiö perustelee hakemustaan vain kuntaan syntyvillä työpaikoilla, ilman haittavaikutuksia. On luotu myös uusi peruste, akkuteollisuus. Kuin paikallisyhteisöjen tulisi hyväksyä oman elinpiirinsä turmelemista sillä perusteella, että akkuteollisuuden tarpeeksi tarvitaan lisää raaka-aineita, ilman todellisia ja luotettavia hyöty/haitta -selvityksiä. Tämä on arveluttavaa, varsinkin kun nykyisen autokannan nopeiten muuttaa vähäpäästöiseksi biokaasulla ja uusilla biodiesel ratkaisuilla. Olenkin maakuntahallinnossa esittänyt, että Pohjois-Pohjanmaa yhdessä Kainuun kanssa olisivat edellä kävijöitä biokaasutuotannon laajentamisessa ja biokaasun jakeluverkoston kehittämisessä. Oulun Rusko ja yksityiset tahot Utajärvellä ja Oulun eteläisessä ovat olleet esimerkillisiä edellä kävijöitä asiassa. Tämä tulee vaan laajentaa koko Pohjois-Suomeen ja Suomeen.
Kaivoslaissa on tunnustettava kunnan valta vaikuttaa elinkeinojen kehittämiseen yleiskaavoituksen avulla. Perustuslaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki tämän turvaa, mutta epämääräinen kaivoslaki on mahdollistanut kaivosyhtiöiden riitauttaa jopa kunnan yleiskaava missä on määritelty kunnan eri elinkeinojen ja maakäytön kehittämisen tarpeita.
Kunnan päätösvalta yleiskaavan avulla on turvattava uudessa kaivoslaissa. ”Löytäjä saa” -periaatteesta on luovuttava. Varausilmoitus -menettely on lopetettava. Etuoikeus luvan saamiseksi on pohjauduttava ilmoitukseen tulevasta malminetsintälupahakemuksesta. Kaikkiin vireillä oleviin lupahakemuksiin on määriteltävä maksimi voimassaoloaika, jotta alueen ihmisten vuosikymmenten löyhässä hirressä riippuminen loppuisi.
Kaivosala on kansainvälistä tarinataloutta, jonka säätelemiseksi ovat/olisivat EU:n lainsäädäntöpaketit erityisen tarpeellisia. Kun raaka-aineiden hintoihin ei ole sisällytetty todellisia ympäristövaikutusten yhteiskunnallisia kustannuksia (vert. Terrafame-Trafigura) markkinat ohjautuvat epäoikeudenmukaisella tavalla. Kansalaiset kokevat tämän ja luottamus myös EU -tason päätöksentekoon latistuu. Uskottavan ympäristöpolitiikan valmistelua on EU:ssa parannettava. Tähänkin voi vaikuttaa EU -kansalaisaloitteilla.
Kansalaisaloite kaivoslain uusimiseksi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/3795. Ollaan aktiivisia.
Kaivoslain perusteellinen korjaaminen on kirjattava hallitusohjelmaan.
Ja on varmistettava, että se toteutuu.
Mika Flöjt
Varakansanedustaja,
Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokas, Vihreät
Kommentit (0)