Guardian: Sementti – maailman tuhoisin materiaali ilmastolle ja ympäristölle

Guardian: ”Sementti – maailman tuhoisin materiaali” ilmastolle ja ympäristölle

Kaikissa kaupungeissa käytetään nykyään pääsääntöisesti sementtiä, betonia. Oulussa on kuitenkin jäljellä vielä joitakin vanhoja ja persoonallisia puurakennuksia. On aika ilmasto, viihtyvyys ja arkkitehtuurillisista syistä palata puurakentamiseen tai sitten kompensoitava betonirakentamisen kasvihuonekaasupäästöt esimerkiksi vaatimalla rakentamisen yhteyteen hybridi uusiutuvan energian ratkaisuja.

Arvostettu kansainvälinen media Guardian uutisoi (25.2.2019) Jonathan Wattsin artikkelilla ”Goncrete: the most destructive material on Earth” eli suomennettuna ”Sementti, tuhoisin materiaali maan päällä”

—

Pitkä artikkeli englanniksi luettavissa kokonaisuudessaan:

https://www.theguardian.com/cities/2019/feb/25/concrete-the-most-destructive-material-on-earth

—

Wattsin artikkelin mukaan betoni on veden jälkeen käytetyin aine maan päällä, ja sen käyttö sisältää vaaroja maapallolle, ihmisten terveydelle ja kulttuurille. Wattsin mukaan sementti, betonirakentaminen, jos se olisi valtio, tuottaisi se kolmanneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.

 —

Valitettavasti tästä merkittävästä betonirakentamisen kasvihuonekaasupäästöjen globaalista vaikutuksesta ei juuri mediassa ja päättäjien ilmastokeskustelussa puhuta. Ei varsinkaan silloin, kun keskustellaan kaupungistumisesta ja kaupunkien rakentamisesta. Jos tarkasteltaisiin kaupunkien betonirakentamisen vaikutuksia kaupunkien ”hiilineutraalisuuteen”, voisi johtopäätökset olla asumisen keskittämisen ja hajautetun liikenteen kritiikin suhteen hivenen toisenlaiset.

 —

Nyt kun globaalit kasvihuonekaasupäästöt ovat hiilidioksidin osalta nousseet WMO:n mukaan lähes 410 ppm tasolle, kun se turvallinen raja olisi ollut noin 350 ppm, on otettava tarkasteluun myös betonirakentamisen kasvihuonekaasujen vähentäminen ja kompensaatiot, jos olemme ilmastokeskusteluissamme johdonmukaisia.

NASA: ”This graph, based on the comparison of atmospheric samples contained in ice cores and more recent direct measurements, provides evidence that atmospheric CO2 has increased since the Industrial Revolution. (Credit: Vostok ice core data/J.R. Petit et al.; NOAA Mauna Loa CO2 record.) Find out more about ice cores (external site).” Lähde: https://climate.nasa.gov/evidence/

Betonivero vai kompensaatioita? 

Betonirakentamisen kasvihuonepäästöjä on vähennettävä joko betoniverolla tai betonirakentamisen kompensaatioilla.

Siis jos kerta vakavasti vaalikoneita myöten puhumme lihaverosta ja lentoverostakin.

—

Esimerkiksi kerrostalojen betonirakentamista tulisi kompensoida rakentamalla kerrostalojen yhteyteen uusiutuvan energian hybridiratkaisuja, kuten aurinkokattopeltejä. Suomessa on uraauurtava aurinkokattopelti yritys Varsinais-Suomessa, joka kilpailee asiassa Teslan kanssa. Lisäksi meillä on jo energiaa kerääviä seinäpintoja tai aurinkopaneeleilla vuorattuja seiniä. Oulun energian ”aurinkopaneeli” -seinä ihan oululaisena esimerkkinä.

Aurinkovoimaa Oulun energian voimalan seinässä. Näitä lisää muihinkin rakentamisen seinäpintoihin.

—

Meidän on otettava tarkasteluun rakentamisen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen osana kansallista ja kansainvälistä ilmastopolitikkaa. Suomen tulee edistää puukerrostalojen rakentamista ja julkisten rakennuksien rakentamista puusta. Myös yksityisten rakennuksien rakentamisessa tulee suosia puuta, mikä toimii siis kahdella tavalla ilmastoystävällisesti – sitoo hiiltä ja vähentää betonin käytön ilmastopäästöjä.

—

Lisäksi Arja Sarpola vinkkasi, että Oulun yliopistossa on kehitetty korvaavia rakennusmateriaaleja muun muassa Portland-sementille kehitetään koko ajan korvaavia tuotteita, geopolymeerejä, ekobetonia, ollen sementti vapaata. https://www.oulu.fi/yliopisto/node/41024?fbclid=IwAR1fVXTzxEnI2BGw4lK8BnSd5LscZ1VsS3chwFlvbB0_H4qJw9z1iyKKFwc

—

Oulun yliopiston innovaatiosta on uutisoinut myös tekniikka ja talous:

https://www.tekniikkatalous.fi/tiede/tutkimus/oulussa-kehitettiin-maailman-lujin-betoni-joka-ei-sisalla-sementtia-puristuslujuus-huimat-107-mpa-6755737?fbclid=IwAR2C0DdUUpDKCG_PLCOtnTKzPeeRRHpGxzn7JO7ZzCofl9DaSihjKCUkzUo

—

On muutoksen aika rakentamisessakin.

Kompensaatiojärjestelmä tulee nähdä mahdollisuutena tuottaa ilmastoystävällisempää uusiutuvaa energiaa myös kaupunkiympäristössä.

—

Jos betoniveroon mennään on verotuotot ohjattava ilmasto- ja ympäristöystävällisemmän rakentamisen kehittämiseen esimerkiksi yllä mainittuun ekobetonin geopolymeereihin tai vastaaviin sekä niiden koerakentamiseen suuressa mittakaavassa tai uusiutuvan energian investointitukiin niin yksityisessä kuin julkisessa rakentamisessa.