Terrafamen tuotantoprosessi – mikä se on, toimiiko se?

Kuva Oulujärveltä. Kajaaninjoki laskee Talvivaara-Terrafame-Trafiguran Nuakseen tulevat jätevedet alas Oulujärveen. Talvivaarassa ei ole edelleenkään aitoa, kaikki haitalliset aineet puhdistavaa, jätevedenpuhdistamoa, vaan keskuskalkittamo ja sen prosessin jälkeen jätevedet ohjataan purkuputkella Sotkamon Vuokatin Nuasjärveen. 

Oulujärveä ja Oulujoen sekä Vuoksen vettä rasittavan Terrafamen luvat umpeutuivat vuoden 2018 lopussa. Uusi ympäristölupahakemus edelleen hyvin puutteellinen. Samaan aikaan yhtiö hakee uraanituotantolupaa vaikka tavalliset luvatkaan ei ole kunnossa. 

Terrafame sai Kainuun Sanomissa tilaa 8.3.2019 artikkelissa ”Sulfaattipäästöt kuriin toimivalla tuotantoprosessilla”. Onko lehden otsikko vaatimus vai todistus?

Artikkelissa Terrafamen Veli-Matti Hilla selostaa kuin tuotantoprosessin tarkoituksena olisi haihduttaa vettä ja että koska ”tänä vuonna Terrafame ei ole juoksuttanut lainkaan vettä kaivokselta ulos”, tuotantoprosessi toimisi.  Todistaako tammi- helmikuun aikaiset jätevesien pienet juoksutukset tuotantoprosessin toimivuutta hamaan tulevaisuuteen?

Hillan mukaan Kortelammen padon [jäte]vettä ja myös käänteisosmoosilaitoksen rejekti pumpataan [malminrikastus]kasoille. Kasat olisivat siis veden haihduttamoja sekä vaarallisten aineiden kaatopaikka.

Talvivaaran kaivoksen tarkoituksena oli tuottaa mustaliuskemalmista rikastettuja sulfiittimetallimineraaleja, mutta Talvivaara ei malminrikastustoiminta käsitettä käyttänyt, eikä Terrafamekaan malminrikastustoimintaa malminrikastuskasoissa selosta. Tuon malminrikastustoiminnan toimivuus on avainasemassa sekä luvan saamisen että kannattavuuden kannalta, koska hallinto-oikeus perusteli lupien kumoamistaan juuri sillä, ettei malminrikastuksen toimivuutta ole osoitettu ja toisaalta vesistöt olivat pilaantuneet.

Vuosi sitten Hilla kertoi [malminrikastus]kasoille muodostuvan ongelmallisia sekundäärisiä saostusongelmia, jotka haittaavat metallien liukenemista kasoilla. Nyt Hilla kuvaili kuin kasat olisivat tarkoitettu erilaisten sakkojen sijoituspaikaksi.

Hillan mukaan kipsisakka-allas on nyt vakiintuneessa tilassa. Se allashan on nykyisessä malminrikastustoiminnassa kertyvien saostusmineraalien (ei myyntiin menevät) sakka-allas, puhtaalla nimellä kipsisakka-allas.

Malminrikastuskasoissa malminrikastusliuokseen tuotettu uraanisulfiittimineraali saostetaan liuoksesta pois saostuslaitoksessa ja pumpataan tuonne sakka-altaaseen. Sen uraanisulfiittimineraalin tuottamiselle malminrikastuskasoissa ja sijoittamiselle sakka-altaaseen ei ole haettu lupaa, ei vieläkään, jonka vuoksi sakka-altaan rakenteelle, käytölle ja valvonnalle ei ole annettu uraania koskevia lupa- ja valvontamääräyksiä. Onko sakka-allas siis stabiilissa tilassa? Vai onko se luvattomassa tilassa?

Hillan mainitsema ”uraanilaitos” on erillinen malminrikastusliuoksen uraanissulfiittimineraalin saostus- ja puhdistuslaitos, jonka Talvivaara rakensi lähes valmiiksi ilman lupia. Nyt Terrafame väittää ympäristölupahakemuksessaan, että tuolla laitoksella olisi jo ennestään voimassa oleva lupa, jonka vuoksi sille ei tarvitsi hakea uutta ympäristölupaa.

Hilla kehuu tulevan akkukemikaalitehtaan olevan kolminkertainen uraanilaitokseen verrattuna. Todellisuudessahan hankkeella on tarkoitus jalostaa nykyinen sulfiittimineraali sulfaattimineraaliksi, joka on lähtömineraali akkukemikaaleille.

Mutta ”akkukemikaali”-nimellä saadaan tietenkin positiivisempi vaikutelma, kuin kaivosta tarjottaisiin myyntiin ennen lupaviranomaisten ratkaisuja. Niin saattaa ollakin.

Mika Flöjt

Oulun vaalipiirin kansanedustajaehdokas, Vihreät

Oulujärven vapaa-ajan asukas