Sierilä ei ole vastuullisesti suunniteltu vesivoimalaitos

Valtionyhtiö Kemijoki Oy/Fortum ei ole vuosikymmenten aikana saanut kaloille kulkuväyliä aikaiseksi Kemijokeen. Ei sen jälkeenkään, kun EU:n vesipuitedirektiivi ja vesienhoitolaki tulivat voimaan vuosituhannen alussa. Muissa maissa yhtiöt ryhtyivät rakentamaan kalaväyliä laitoksiinsa siksi, että vesistöt saavuttavat vaadittavan, saavutettavissa olevan hyvän tilan vasta, kun vesistöissä on kulkuyhteys kaloille.  Kun Lapin ELY:n kalaviranomainen laittoi vireille 2017 velvoitemuutoshakemuksen, jossa yhtiölle haetaan velvoitteeksi ylös- ja alaspäin toimivien kalateiden rakentamista, Suomessa valtionyhtiö Kemijoki Oy kirjelmöi viranomaiselle ja vaatii sitä vetämään hakemuksen AVIsta pois! 

Rakennettu Kemijoen alaosa on tyydyttävässä tilassa eikä se ilman kalaväyliä hyväksi muutu. Kostojoelta löytyy esimerkki: Toimiva luonnonmukainen molempiin suuntiin toimiva vaelluskalaväylä paransi Kostojoen luokituksen tilaa. Aikoinaan luonnonmukaiset vaelluskalaväylät suunniteltiin myös Ala-Kemijoelle, mutta yhtiöt valitsivat teknisten kalateiden vuosien ja vuosien lisätutkimuksien tien. Nyt Kemijoki Oy markkinoi Taivalkosken kalasydän-hankettaan, joka ei mahdollista vaelluskalojen alasvaellusta. Kuitenkin yhtiön järjestämän yleisöäänestys tulos oli, että Kemijoelle haluttiin juuri luonnonmukaisia kalaväyliä, jotka mahdollistaisivat vaelluskalojen nousun Rovaniemelle Ounasjokeen ja Kemijoen Vanttauskosken alapuolisiin koskiin ja virtapaikkoihin kudulle. Sierilän patoallas toteutuessaan tuhoaisi merkittävät vaelluskalojen kutu- ja poikastuotantoon soveliaat Rovaniemen Kemijoen koskiosuudet.

Kemijoki Oy kirjoituksessaan (KL/LK 12.8) väittää, että Sierilän vesivoimalaitos olisi vastuullisesti ja modernisti suunniteltu, vaikka puutteellinen YVA on 1990 luvulta eikä ympäristöluvissa ole kaikkia paikallisten ja eri tahojen Lapin ELY:yyn toimittamia luontoarvoja huomioitu. Sierilän voimalaitoksen patoaltaan vaikutusalueella elää paljon uhanalaisia lajeja, mm. luontodirektiivin liitteiden II ja IVa lajit saukko, kirjokoskikorento, laaksoarho sekä lapinleinikki, joka on myös Suomen vastuulaji. Alueelta on löydetty vaarantuneeksi luokiteltua tataarikohokkia ja joen hiekkatörmissä pesii erittäin uhanalaiseksi luokiteltu törmäpääsky. Suomen ainoa havaintopaikka äärimmäisen uhanalaisesta ja erityisesti suojeltavasta lajista, apilakirjokääriäisestä, sijaitsee voimalaitoksen patoaltaan vaikutusalueella. Jokiuomassa on havaittu myös maailmanlaajuisesti erittäin uhanalaista, erityisesti suojeltavaa luontodirektiivin liitteiden II ja V lajia, jokihelmisimpukkaa eli raakkua. Veden alle jääviltä alueilta löytyy yhä edelleen uusia uhanalaisten lajien esiintymiä, mm. vaarantuneeksi luokiteltua luontodirektiivin liitteen V lajia jokirapua, sillä tehty YVA on ollut puutteellinen. Patoaltaan alle on jäämässä uhanalaisten lajien lisäksi myös lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä, kuten erilaisia tulvaniittyjä ja -metsiä sekä erilaisia perinnebiotooppeja. Kemijoen viimeisillä virtaosuuksilla sijaitsevat myös viimeiset vapaat koskiosuudet, korkeita hiekkatörmiä, laajoja hiekkasärkkiä ja -rantoja sekä niiden jatkeena matalien jokiosuuksien mm. Heinisuvannon ja Lapinsuvannon joenpohjan virtauksien mukaan elävät ”hiekkadyynit”.  Noita edellä mainittuja tietoja luontoarvoista Lapin ELY-keskus ei ollut toimittanut eteenpäin, jonka vuoksi KHO on tehnyt lopullisen päätöksen Sierilästä ilman oleellisia tietoja. Nuo lajit vaativat poikkeusluvan rakentamista varten. Olisi syytä pyytää ympäristöministeriötä tekemään selvitys Lapin ELY:stä ja täydentävä selvitys Sierilän alueen luontoarvoista. https://www.sll.fi/2017/08/25/sierilan-luontotiedot-katosivat-2/

Miten hanke voisi olla vastuullisesti ja modernisti suunniteltu, jos sosiaalisten vaikutuksien arviointi on tehty puutteellisesti? AVI on päätöksissään sivuuttanut sosiaalisten vaikutuksien arvioinnin. Yhtiö ei ota huomioon asukkaiden ja mökkiläisten vastustusta. Lähes kaikki alueen eri elinkeinojen edustajat; kalastus, matkailu, porotalous ja maatalous vastustavat hanketta. Jokivarren asukkailta on pakkolunastettu maita ja loput elävät löyhässä hirressä. Hankkeella ei ole sosiaalista toimilupaa. Valtion tulee omistajaohjata valtionyhtiöitä Kemijoki/Fortum siten, että se ei toteuta Sierilää vaan rakentaa vaelluskalaväylät ja siten edistää jokivartisten positiivisen elinvoiman kehittymistä. 

Mika Flöjt

Varakansanedustaja, Ekovihreiden puheenjohtaja