Kaivosalaa koskevan lainsäädännön tarkistamistarpeista

Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti (TEM 357/13.01.01/2019) kaivoslain toimivuutta. Selvityshenkilöksi asetettiin OTT Pekka Vihervuori. Selvitystyö perustui TEMin hankkimiin sidosryhmäpalautteisiin, kohdennettuun kuulemistilaisuuteen sidosryhmien oma-aloitteisiin palautteisiin, otakantaa.fi -sivuston palautteisiin, professori Ismo Pölösen arvioon, sekä TEMin, YMn ja Tukesin toimittamiin materiaaleihin.

Selvityshenkilö toimitti 26.4.2019 TEMille muistion alustavista havainnoistaan.

Annoin 13.5.2019 TEMille lausunnon, perustuen kokemuksiini kaivosalan hankkeisiin Savukoskella (Sokli), Kolarissa (Hannukainen), Kuusamossa ja Posiolla (Belvedere, Namura, Dragon Mining, Kuusamo Gold, Latitude 66), Paltamossa (Mawson, Namura, Mondo), sekä Sotkamossa ja Kajaanissa (Talvivaara/Terrafame).

Tässä esitän tiivistelmän lausunnostani. Lausunnossani otin kantaa mm. seuraaviin keskeisiin asiakohtiin:

– Yhdenvertaiseen käsittelytarpeeseen kaivosalan toimijoiden ja toisen osapuolen (eli kansalaisten, ympäristön, haitankärsijöiden ja muiden asianosaisten) välillä

– Kaivoslain tarkoituksen toteutumisen selvittämistarpeeseen (kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohdan 1. toteuttaminen suhteessa kaivoslain 1 §:n 1 momentin kohtien 2. ja 3. toteuttamiseen.

– Yleisten ja yksityisten etujen turvaamismenettelyn toimimattomuuteen.

– Kaivosalan etujen ja sen kanssa vastakkaisten etujen välistä intressivertailua ei tehdä, vaikka kaivoslain tarkoituskuvauksessa luodaan kuva kuin molempia osapuolia kohdeltaisiin tasapuolisesti.

– Hankkeisiin sisältyviä haitallisia aineita ei Tukes tuo julki, jonka vuoksi kaivoslain 1 §:n tavoitteet eivät voi toteutua.

– Edellisen vuoksi ei ympäristöviranomainenkaan saa kaikkea tietoa haitallisista aineista.

– Uraanin ympäristövaikutuksia ei ole missään hankkeessa arvioitu, vaikka jo vuonna 2006 YVA-asetuksen 6 §:n hankeluetteloon lisättiin 2 d) -kohta, jossa velvoitettiin selvittämään jo pienestäkin uraaninkäsittelystä aiheutuvat uraanin kemialliset ja ekologiset ympäristövaikutukset. Tätä ei ole tehty edes uudessa Terrafamen YVA-selvityksessä.

– Eduskunnan käsittelyssä oleva ns. ”yhteensovittamislaki” ei paranna kansalaisten oikeusturvajärjestelmän epäkohtia, vaan heikentää sitä.

– Oikeusvaikutteinen kaava määritettävä entistä yksikäsitteisemmin kaivoslain päätöksen perusteeksi.

– Kaivosluvan perusteena eivät voi olla kunnan ja kaivosyhtiön väliset sopimukset.

– Poronhoitolaki on velvoitettava otettavaksi huomioon koko poronhoitoalueen osalla.

– Varaus- etsintä- ja lupajärjestelmä on uusittava.

– Kaivoslain alaisten oikeuksien siirtomenettelyn epäkohdat on korjattava.

– Kaivoslain ja ydinenergialain suhteet, lupajärjestelmä, viranomaisten velvollisuudet ja vastuut on selkeytettävä.

– Malminetsintäkorvaus, louhintakorvaus, korvaus malmin arvosta sekä sivutuotekorvaus määritettävä uudelleen.

– Aidot jätevedenpuhdistamot määrättävä pakollisiksi kaivosyhtiöille ja arvokkaita vesistö- ja luontoalueita sekä ruokatuotantoalueita on voitava määritellä kaivostoiminnan ulkopuolelle.

Yhteenvetona totean, että Suomen kaivoslaki tarvitsee perustavanlaatuista uudistamista. Pelkkä kaivosvero keskustelu ei vastaa kansalaisyhteiskunnan esille nostamiin puutteisiin ja osoitettuihin uudistamistarpeisiin. 

Ja hyvää Suomen luonnon päivää – vaalitaan sen puhtautta. 

MikaFljt

YTM / kansainväliset suhteet ja politiikka, varakansanedustaja, maakuntahallituksen vpj, kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen. Ekovihreiden puheenjohtaja. <a href="http://www.mikaflojt.fi" title="www.mikaflojt.fi">www.mikaflojt.fi</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu