Globaalimuutoksien aikakaudella on vaalittava puhdasta ruokatuotantoa
(Julkaistu Koillismaan Uutisissa 26.5.2021)
Maapallomme ja siten myös Suomi on kohtaamassa ennennäkemättömät haasteiden vuodet ja vuosikymmenet niin taloudessa kuin luonnonvarojen ja ekosysteemien kantokyvyssä. Globaalimuutokset voimistuvat eri korkeiden saastepäästöjen johdosta vääjäämättömästi ja ekologinen kestokyky on koetuksella. WMO datan mukaan globaalisesti yläilmakehässä on jo niin paljon päästöjä ettei ilmastonmuutosta enää voida pysäyttää, kun hiilidioksi säilyy yläilmakehässä n. 100 vuotta. Siksi vääjäämättömästi voimistuvaan ilmastonmuutoksen pitää yrittää myös sopeutua. Samalla korkean koulutuksen kautta ihmiskunnan pitää yrittää keksiä keinoja, joilla yläilmakehässä olevia päästöjä voitaisiin ottaa sieltä pois.
Yleisesti luonnonvarojen kulutus on kestämättömällä tasolla – kulutamme, louhimme, kalastamme ja hakkaamme sekä rasitamme yli planeetan vuosittaisen kestokyvyn. Maapallomme kemikalisoituu ja radioaktivisoituu kaukokulkeutuvien päästöjen johdosta – näkymättömästi. Kemikaalit ja radionuklidit saastuttavat ruokamme, vetemme ja ympäristömme ja vaikuttavat perimäämme ja tulevien sukupolvien terveyteen. Koska meillä on jo valmiiksi globaalit haasteet maapallolla niskassamme, ei meidän pidä paikallisesti tekemään sellaisia ratkaisuja, jotka pilaavat puhtaat vetemme ja maamme.
Samaan aikaan globaaleja ympäristöongelmia ratkaistaan kansainvälisillä ympäristösopimuksilla ja yhteisillä toimilla – tähän tarvitaan aikaa. Suomessa tulee edistää energiansäästöä, kiertotaloutta, hybridienergiaratkaisuja; maa- ja aurinkovoimaa ja mm. biokaasuntuotantoa. Alueellisesti ja pohjoismaissa meidän tulee rakentaa suurtuulivoimaa Suomen aavanmeren alueille mm. Perämerellä, mikä asia on jo huomioitu maakuntien merialuesuunnittelussa. Pohjois-Pohjanmaan olemassa olevien lukuisten olemassa olevien maatuulivoimaloiden lisäksi. Pohjoismaisen yhteistyön kautta yhteispohjoismaiseen energiaverkkoon tuulivoimaa voidaan tuottaa myös norjalaisten kehittämillä ns. poijutuulivoimaloilla joita mahtuisi aavalle Norjanmerelle todella suuria määriä. Yleisesti tuulivoimaa maalla paikkoihin, missä luonto- ja maisema-arvot otetaan huomioon. Kuusamossa mm. olemassa olevan Saukkovaaran tuulivoima-alueen yhteyteen olemassa olevan siirtolinjan varteen kohti Kuusamon teollisuusaluetta.
Voimistuvat globaalimuutoksien laineet heijastuvat suoraan ja epäsuoraan myös Suomeen, kaupunkeihin ja maaseudulle. Kuusamo, Posio ja Taivalkoski, Koillismaa ja Lappi ei ole tästä kehityksestä ulkopuolella. Tarvitsemme aikaa näihin ratkaisuihin samalla vaalien omia helmiämme, puhtaita vesiä ja maita. Siksi meidän tulee luontokaupungin hankinnoissa edistää lähiruokatuotantoa- ja villiruokatuotteita (kalat, maatalous, porotalous, marjat ja villiyrtit jne) sekä puolustaa alueen luontaiselinkeinoja. Ilmastonmuutoksen takia Koillismaan ja Lapin puhtaiden vesien ja maiden arvo ruokatuotteineen nousee. Meidän ei tule edistää sellaisia ratkaisuja, jotka pilaavat tätä arvokasta, kaunista ja puhdasta elinympäristöämme, josta monet elinkeinomme ja virkistyksemme kumpuavat.
Vihreät ehdokkaat Kuusamossa, Posiolla ja Taivalkoskella
Tuohon listaan voisi lisätä myös hallittu väestön vähentäminen, sillä ihmisten määrä on se ratkaiseva kysymys tulevaisuuden kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Väestön hallitsematon lisääntyminen on luonnon ja lajien tuhoutumisen perussyy. Se vaan on asia, joka vähemmän tuntuu kiinnostavan.
Ilmoita asiaton viesti
Vuosi sitten Turun sanomissa oli Esko Valtaojan kolumni ”Tussahtava väestöräjähdys”. Washingtonin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan maailman väkiluku kääntyy laskuun paljon oletettua nopeammin. Vuonna 2100 meitä ei olekaan yhtätoista miljardia, vaan alle yhdeksän miljardia eli vain kymmenyksen enemmän kuin tänään. Jo alle viidenkymmenen vuoden kuluttua väkiluku on kääntynyt laskuun lähes kaikissa maissa. Positiivista kehitystä ajavat ennen kaikkea tyttöjen ja naisten koulutus, ehkäisyn saatavuus sekä yleinen elintason nousu. Tämä on erinomainen uutinen maailman luonnolle. Kaiken koronahulinan keskellä tämä olisi mennyt ilman Valtaojan kolumnia minultakin ohi.
Ilmoita asiaton viesti
”Puhdasta” ruokatuotantoa?
Mitä se on? (kuten katekismuksesa)
Tottahan tuo tietenkin on. Jos tuottaisimme kaiken ravinnon ”puhtaasti” niin väkiluku ei olisi lähelläkään 7 500 miljoonaa.
Siitä olisivat epäsäännöllisesti sännöllisesti toistuvat katovuodet kaikkialla maailmassa pitäneet huolen.
Nykyistä väkimäärää ei pystytä ravitsemaan muulla tavoin kuin kemikaaleilla lannoittamalla viljelysmaita. Samoin kasvien biologiaan puuttumalla niin että saadaan suurempia satoja. Samaan luokkaan kuuluvat myös kasvis- ja”tuho”eläinmyrkyt joilla puututaan luonnon tasapainoon ja sitä kautta saadaan suurempia ”teollisia” satoja.
Ilmoita asiaton viesti
Poijutuulivoimaloita mahtuu melko rajallisesti, koskapa niitä ei voi perustaa syvään veteen. Ei riitä kettingit tai narut.
1000 m kettinki ei riitä kuin 300 metrin syvyiseen veteen. Ne eivät voi olla kovin lähekkäin, koska ne kääntyilevät. Jos taas ne ankkuroidaan pysyvämmin, tarvitaan lisää kettinkejä tai naruja.
Kelluvaan tuulimyllyyn kohdistuu vielä enemmän vieraita kiihtyvyyksiä ja värinöitä kuin maalla seisovaan. Näätsen kun tuuli ei ole tasaista ja kun itse tuulikaan ei ole tasaista niin epätasaisuus lisääntyy jos myllykin heiluu. Sellainen lyhentää elinikää dramaattisesti.
Vaikka kaikkea voi tehdä, mutta kaikkea ei kannata tehdä. Matalikot tarvitaan kalastukseen, ei tuulivoima-alustoiksi.
Ilmoita asiaton viesti