GTK kaivoslain intressivertailijana on kuin pukki kaalimaan vartijana

GTK kaivoslain intressivertailijana on kuin pukki kaalimaan vartijana

Täytyy kyllä ihmetellä sitä, että vielä vuonna 2021 joutuu Suomi -nimisessä valtiossa, tässä ”maailman onnellisimmassa ja vähiten korruptuneimmassa maassa*” todistamaan sitä, että kaivoshankkeiden keskeinen edistäjä TEM asettaa alaisensa kaivoshankkeiden keskeisen edistäjän, eli GTK:n kaivoslain uudistusta tekevän intressivertailu -työryhmän keskeiseksi jäseneksi.

Tässä on onnistuttu ylintä valtiojohtoa harhaanjohtamaan, kuin myös mediaa ja siten myös kansaa vuosikausia. GTK on keskeinen taho, joka pyrkii kaivoshankkeiden edistämiseen aina malminetsinnästä kaivostoimintaan, ja jopa myy palveluita kaivosyhtiöille tämän tavoitteen saavuttamiseksi alusta loppuun. GTK toimii kaksoisroolissa: se on asiantuntijalaitos, tutkimuslaitos, ennenkaikkea viime aikoina kaivosyhtiöitä palveleva konsulttiyritys, mutta toimii myös itse kaivoslain tarkoittamana malminetsijänä.

Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alusta. Heti sen jälkeen tuli voimaan myös uusi ympäristönsuojelulaki. Sen 24 §:ssä määriteltiin, että ”valtion viranomaiset ja tutkimuslaitokset voivat toimia tämän lain asiantuntijaviranomaisena tai -laitoksena siten kuin asetuksella tarvittaessa säädetään”. Vastaava säädös on nykyisen lain 25 §:ssä.

GTK ryhtyi kouluttamaan henkilöstöään uuden ympäristönsuojelulain luomaan uuteen mahdollisuuteen. Ohessa ote Kirsti Loukola-Ruskeeniemen toimittamasta GTK:n sisäisestä raportista vuoden 2000 alussa pidetystä koulutuspäivästä:[1]

”GTK:n rooli kaivosympäristötutkimuksissa

[…] Vaikka GTK:n päärooli kaivosympäristötutkimuksissa on viranomaistoimintaa tukeva, teemme myös tilaustöitä kaivosyrityksille. Pyrimme saamaan pitempiaikaisia toimeksiantosopimuksia, koska pienistä tilauksista on vaikea saada taloudellista katetta.

Tilaajat mieluiten teettäisivät koko projektin (esiselvityksen, kunnostussuunnitelman, riskianalyysin, kunnostuksen ja jälkiseurannan) samalla toimeksiannolla. GTK:ssa pitää sen vuoksi koota tutkimuspaketteja yhteistyössä eri maanrakennusyhtiöiden ja saastuneiden alueiden kunnostuksesta vastaavien konsulttiyritysten kanssa.

Suurin osa panostuksesta liittyy kunnostukseen, ei esiselvityksiin tai ympäristöseurantaan.

Tarjouksiin sisällytetään vain ne tutkimusmenetelmät, jotka suoranaisesti palvelevat tilaajan päämääriä. Esimerkiksi kemiallisia analyysejä ei pidä tarjota tarkalla ja kalliilla menetelmällä, mikäli kunnostustarve voidaan määrittää halvemmallakin. Toimeksiannot ovat yleensä käytännönläheisiä. Työskentelytavan pitää vastata tarjouspyynnön tarpeita. Ylitutkimus lisää kustannuksia ja vaikeuttaa menestymistä tarjouskilpailuissa.

GTK:n viranomaisroolia on syytä vahvistaa, vaikka se joissakin tilanteissa saattaa vaikeuttaa yhteistyötä yritysten kanssa. Tutkimuslaitoksen uskottavuus on parempi yleisön ja viranomaisten silmissä kuin pienten yrityksistä taloudellisesti riippuvaisten konsulttitoimistojen, mikä voi antaa lisäarvoa GTK:n asiantuntijapalveluille asiakkaan kannalta. Tätä on syytä korostaa eri yhteyksissä. […]”

Tuosta GTK:n sisäistä ohjeesta ilmenee, ettei henkilöstöä kannustettu eikä ohjattu ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn ympäristönsuojelulain tavoitteiden mukaisesti, vaan päinvastoin tuotiin esille suurten bisnesten odottavan kaivosten aiheuttamien ympäristöhaittojen jälkikäteisissä kunnostustoimissa.

Neuvottiin antamaan vaikutelma viranomaisroolista tai tutkimuslaitoksesta asiakkaan tilaamissa tilaustöissäkin. Vaikka olisi tullut ohjeistaa, että puolueeton asiantuntijalaitostoiminta ja konsulttitoiminta on selkeästi erotettava toisistaan.

Samaan aikaan GTK:n vastuulla oli pitää yllä maa- ja kallioperään liittyvät tiedostot sekä omista että kaivosyhtiöiden raportoimista tiedoista.

Mutta GTK ei ole ”viranomaisrooliaan” tuonut esille kaivoslain alaisten hankkeiden kuulemisprosesseissa eikä lupapäätösprosesseissa siten, että olisi tuonut yleisölle, asianosaisille tai hallintoviranomaisille tiedoksi tiedostoissaan olevia tietoja kyseisten hankkeiden ympäristölle haitallisista mineraaleista, niiden käsittelyjen johdosta ympäristölle ja vesitöille aiheutuvista ennakollisesti arvioitavissa olevista haitoista (eikä velvoittanut hanketoimijaa niitä tarkemmin selvittämään) ja joiden johdosta kaivannaisjätteet ja jälkihoitotoimenpiteet voisivat muodostua erittäin vaikeiksi ja pitkäaikaisiksi.

Ensimmäisenä esimerkkinä GTK:n toiminnasta olkoon Oulangan kansallispuiston Oulangan Kanjonin kyljessä tapahtuneet Agricola Resourcen uraanikairaukset (2006) Ylä-Oulankajokivarressa Sallan ja Kuusamon rajalla, missä GTK kairasi Agricolan alihankkijana uraania ilman silloisia KTM:n lupia ns. ”maanomistajien luvilla” (joita ei kuitenkaan ollut). Asiasta nousi kohu ja GTK:n edustajat rauhoittelivat mediassa kuntapäättäjiä vähättelemällä alueen uraanipitoisuuksia, vaikka samaan aikaan kyseiset kairaukset oli juuri analysoitu GTK:n Rovaniemen yksikössä yhteistyössä Agricolan kanssa todeten huippupitoisuuksia uraanissa. Niitä tietoja Yhtiö käytti markkinoinnissaan Lontoon pörssissä hakiessaan rahoitusta tutkimushankkeelle. Nyt tämä Oulangan – Hautajärven uraanivyöhykkeen uraanimalmiot ovat jälleen varaus- ja valtaushakemuksissa ”Latitude66” yhtiölle, jonka Kuusamon, Posion ja Sallan uraanikobolttihankkeen edistämiseksi GTK jälleen myy palveluitaan.

GTK:han on yhdessä STUK:in kanssa ovat vuosikymmeniä tienneet tutkimusraporttiensa pohjalta Kitkajoen Juomasuon uraanimalmion kovat uraanit ja suuren uraanimäärän, mutta sattumoisin jättänyt sen kertomatta 1990 -luvulta lähtien avonaisena olleen uraanilouhoksen vieressä olleille kyläläisille ja kaikille kuusamolaisille. Sekä ennenkaikkea eivät ole vaatineet Juomasuon uraanilouhoksen peittämistä. Louhos ympäristöineen on radioaktiivisesti saastunut ja Kitkan Viisaat on vaatinut PP-Elyltä louhoksen peittämistä.

Nyt Latitude66 uraanikultakoboltti -kaivoksen toteutumista edistävän tahon on TEM nimittänyt työryhmään, jonka tehtävänä on määritellä uuteen kaivoslakiin periaatteita intressivertailujen tekemiseksi. GTK siis arvioi tätäkin Kuusamon, Posion ja Sallan matkailu- ja luontoalueen elinkeinojen intressivertailua osana kaivoslain uudistamista. Täällä alueella muut elinkeinot pitävät intressejään arvokkaampina ja kestävämpinä kuin kaivosyhtiöiden heinäsirkkaparvien ”buum and bust” -teollisuuden resurssioperaatioita, joissa resurssit syödään ja kadotaan jättäen uraaniasisältävät kaivosjätteet ja jätevedet paikallisten tuhansien vuosien riesaksi.

Toisena esimerkkinä on GTK:n palvelutoiminta Dragon Miningin malmitutkimuksille Käsivarren Lätäsenon jokivarressa, perustellen julkisuudessa paikallisille tekevänsä maaperätutkimuksia, vähän samaan tapaan, kun aikoinaan kartoittaessaan Oulangan kansallispuistoa ”geologiselle retkeilykartalle” kun alue oli samaan aikaan Karhu Mining yhtiön varauksissa. Latituden edeltäjän Dragon Miningin Kuusamon Kitkajoen Juomasuon uraanikulta kaivoshankkeen aikana tiedustelin asiaa Rukan konferenssikeskuksen seminaarissa Kuusamon kuntapäättäjille GTK:n Rovaniemen yksiköltä, että mille yhtiöille GTK myy täyden palveluiden palveluitaan, niin GTK:n aluejohtaja totesi, että GTK:n konsulttipuolen ja yhtiöiden väliset yhteistyösopimukset ovat salaisia.

Kolmantena esimerkkinä GTK:n toiminnasta olkoon Talvivaaran kaivoshanke, jonka YVA-prosessissa, ympäristölupaprosessissa 2007 eikä lupapäätöksen valitusprosessien yhteydessä GTK tuonut esille tietämäänsä Talvivaaran malmion mustaliuskeen ympäristö- ja vesistövaikutusten ongelmaa (Kirsti Loukola-Ruskeeniemen & all tutkimus)[2] eikä myöskään omaan Suomen uraanivyöhykkeet tiedostoon sisältynyttä tietoa tuosta Talvivaaran kaivoshankkeen alueella olevasta uraanivyöhykkeestä (joka uraani sisältyi juuri tuohon mustaliuskeeseen).

Niinpä Talvivaaran kaivoksen alkuperäiseen ympäristölupaan ei uraanisanaa kirjattu.

Loukola-Ruskeeniemen kuvailema GTK:n sisäinen ohje onkin jo nyt toiminut ennakoidun erinomaisesti; GTK:lle on tullut sangen laajasti toimeksiantoja Talvivaara/Terrafamen ympäristön ja kaivoksen purkuvesistöjen tilan sekä pohjasedimenttien tilan selvittämistä kolmen laajan sakka-allasvuodon seurauksien selvittämisiksi. Uudet hankkeet odottavat pilattujen lähijärvien kunnostussuunnittelun ja toteutusten yhteydessä.

Neljäntenä esimerkkinä olkoon jo aiemmin sivuamani GTK:n Enontekiön käsivarressa toteuttama malminetsintähanke, jonka lupahakemuksessa GTK jätti kertomatta omassa uraanirekisterissään olevat tiedot alueen uraaneista. Tämä hanke osaltaan osoittaa GTK:n olevan osallinen kaivoslain alaisissa hankkeissa, ja jättävän niiden hankkeiden lupahakemuksissa oleellisia omissa virallisissa tiedostoissaan olevia tietoja kertomatta. Eikä ole edes KHO:lle niitä tietoja toimittanut käynnissä olevan valitusprosessin yhteydessä.

Viidentenä esimerkkinä toimikoon GTK:n toteuttama ”Kuusamon Syväreikä” -projekti, jonka GTK aloitti syksyllä 2020 Kuusamossa EU:n syvimmän reiän kairaamiseksi, johon projektiinsa ei hankkinut minkäänlaista lupaa, ei Tukesilta eikä ympäristöviranomaiselta. Kuin GTK:n ei edes tarvitsisi hakea lupia toiminnoilleen. GTK:ta koskevassa laissa ei GTK:lle ole myönnetty tällaista oikeutta toimia ilman asianomaisia lupia. YVA-direktiivissä on erikseen velvoitettu, että syväkairauksista on erikseen tehtävä YVA-selvitys, mutta sellaista ei GTK ole tehnyt. Täten GTK toimii Kuusamossa EU -direktiivien vastaisesti ja ilman minkäänlaista lupahakemusta ja lupaa. GTK:n kairauspaikkaruutu on sopivasti Laakso Mineralsin laajojen varaushakemuksien keskellä. Hankekokonaisuus on Ouluntienvarressa Käsmän kylän lähellä missä on laajoja vanhojen metsien suojelualuita. Kairauksista saatua tietoa GTK voi sitten sopivasti myydä viereisille kaivosyhtiöiden edustajille.

On todettava, että EU-säännösten mukaan jäsenvaltion on saatettava kansallinen lainsäädäntö sellaiseksi, etteivät toimivaltaiset viranomaiset myönnä lupia, jotka ovat direktiivien vastaisia.

Katson, että tämä käynnissä oleva kaivoslain kokonaisvaltainen uudistaminen on tehtävä sellaiseksi, että direktiivien velvoitteet täyttyvät. Siihen nähden kaivoslain tärkeimmän osa-alueen eli intressivertailun periaatteiden laatimiseksi TEM:in asettama työryhmä, johon TEM nimesi GTK:n, on asetuttu sen YVA-direktiivin velvoitteen vastaisesti, jonka mukaan toimivaltaisen viranomaisen on osoitettava puolueettomuutensa. Katson, että intressityöryhmänkin on osoitettava puolueettomuutensa, myös GTK:n siihen osallistumisen suhteen.

GTK:n toiminnasta merkittävä osa koostuu kaivosyhtiölle toteutettavista toimeksiannoista. Tämän vuoksi myös syntyy aiheellinen epäilys GTK:n puolueettomuudesta antamissaan lausunnoissa, ja toisaalta niistä lausunnoista, joita GTK ei ole antanut hankkeiden yleisten kuulemisvaiheiden yhteydessä. Täten syntyy myös epäilys puolueettomuudesta intressityöryhmässä. Kuinkahan moni edellä mainittujen esimerkkien pohjalta edelleen uskoo, että GTK aidosti aikoo ottaa ”virallisena kaivoslain kehittämisen intressivertailujen tekijänä” muiden elinkeinojen ja intressiryhmien sekä vesistöjen / luonnon oikeudet ja arvot suhteessa kaivosyhtiöiden tavoitteisiin samoille alueille ”puolueettomasti huomioon”.

Jos Suomeen todella halutaan muut elinkeinot, alueen ihmiset ja luontoa kunnioittava moderni kaivoslaki, niin kansalaisten luottamuksen saavuttamiseksi on GTK poistettava kaivoslain uudistamisen intressivertailujen periaatteiden tekemiseksi nimetystä ryhmästä, tai osoitettava uskottavasti GTK:n puolueettomuus.

Hallintolain mukaan tapauskohtaisesti tulisi selvittää onko yleislausekkeen eli hallintolain 28 §:n 1 momentin 7) –kohdan perusteella luottamus GTK:n toimintaan vaarantunut. (Mäenpää, Olli. Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Edita Publishing, Keuruu 2016, s. 185).

Edellä kuvattu selvitys tulee tehdä myös GTK:n osallisuudesta ”Intressivertailu kaivoslupaprosessin osana”-työryhmän työskentelyyn.

Tämä edellä mainittu huoli on nyt julki tuotu kaikella kunnioituksella tämän ”maailman vähiten korruptoituneen maan päättäjiä” kohtaan, ellei se korruptoimattomuus ole juuri se sinisilmäisyys, mikä samalla tekee koko tämän maan niin onnelliseksikin.

Ystävällisin terveisin Lapin kolonialismivyöhykkeeltä, missä paikallisten yhteisöjen perinteisiä oikeuksia ei haluta tunnustaa, jotta Suomi niminen hölmölä saa ulosmitata kaikki resurssit mahdollisimman halvalla valtionkassaan tai ulkomaille. Ja jossa Pukki saa olla kaalimaan vartijana, ihan TEM:in luvalla.

Mika Flöjt

ps. sama kaksoisrooli viranomaisena/konsulttina on myös Stukilla, joka toimii viranomaisena, mutta myös rahasta konsulttina uraania käsitteleville kaivosyhtiöille sekä uraanivoimaa edistäville ydinvoimayhtiöille. Valitettavasti siltäkin sektorilta löytyy Suomesta samantyyliset esimerkit missä viranomaisrooli- ja konsulttiroolit ovat menneet sekaisin uraanituotannon ja uraanivoiman edistämisessä.

*Todennäköisesti näiden kansainvälisten tunnustuksien taustalla on se, että kv. tahotkin uskovat niitä ”mantroja mitä suomessa hokemalla jatkuvasti toistetaan” ja he siten suomea taitamattomina eivät ymmärrä mitä Suomen somessa ja sanomalehdissä – sekä ennenkaikkea mitä kentällä todella tapahtuu.

[1] [Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti: ’GTK raportti S/49/0000/1/2000’. 1.2.2000.]

 

[2] [Loukola-Ruskeeniemi, K.; Uutela, A.; Tenhola, M.; Paukola. T.: ’Environmental impact of metalliferous black shales at Talvivaara in Finland, with indication of lake acidification 9000 years ago’. Journal of Geochemical Exploration. 1998.]

 

+3
MikaFljt
Vihreät Kuusamo

YTM / kansainväliset suhteet ja politiikka, varakansanedustaja, maakuntahallituksen vpj, kaupunginhallituksen ja valtuuston jäsen. Ekovihreiden puheenjohtaja.
www.mikaflojt.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu