Kaivoslain uudistamista viivästetty – Teollisuudelle ohituskaista?

Mistä oikein on kyse?

Nykyisen kaivoslain tavoite on hieno: edistää kaivostoimintaa ja järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ja että yleiset ja yksityiset edut turvataan.

Mutta vain kaivostoimintaa on edistetty, muita tavoitteita ei.

Vuoden 2019 alussa kansalaisaloitteessa vaadittua intressiselvityksiä ei vieläkään ole valmisteltu.

Uuden kaivoslain valmistelua on kaivosministeriö TEM viivyttänyt:

Intressivertailujen valmistelua ei aloitettu, ja kun talousvaliokunta velvoitti sellaiset tekemään, TEM ilmoitti lain viivästyvän vuodella.

TEM asetti intressivertailuryhmän vain kaivosalan edustajista.

Intressityöryhmä ei tehnyt ehdotusta; ”liian vaikeaa” vaikka Kanadassa asia peruskauraa ja osa kaivoshankkeita.

TEM pyytäessään lausuntoja lakiluonnoksesta ”unohti” pyytää lausuntoja kunnilta; lausuntoaikaa oli jatkettava.

Lausuntojen yhteenveto viivästyi, ja kesäkatkon vuoksi lausuntojen yhteenveto tulee käsiteltäväksi vasta syksyllä.

Kriittisiä lausuntoja on niin paljon, että TEM joutuu valmistelemaan uuden ehdotuksen, mutta siinäkään ei tule olemaan intressivertailua, koska sellaista ei ole valmisteltu.

Kaivoslain valmistelua on viivästetty ja vierelle luodaan ohituskaistaa

Viivyttely näkyy kansalaisille ja kunnille. Lisäksi nyt puhtaan jo teollisuuden ”ohituskaistasta”, jota perustellaan (budjettiriihessä sovittuun) vihreän siirtymän investointien nopeuttamiseksi (ympäristölainsäädäntöön tehtävien muutosten avulla). Se koskee kaivoksiakin, koska niihin tarvitaan ympäristölupa. Vihreään siirtymään kuuluisivat myös akkuklusteri-hankkeet. Kaikki kaivosyhtiöt perustelevat hankkeitaan akkumineraaleilla.

Ohituskaista luo uutta konfliktia. Vihreän siirtymän hankkeita olisivat hankkeet, joilla ”ei olisi merkittävää haittaa”, hakijan omaan ilmoitukseen perustuen. On absurdia, että YVA-velvoite voitaisiin ohittaa luvanhakijan ilmoituksella ”ei merkittävää haittaa”.

Ohituskaistaa on KTM toteuttanut 1980-90 luvulla; Sokli, Talvivaara, Kuusamon Juomasuo, Ylitornion Rompas. Alunpitäen ”ei merkittävää haittaa” uraanihankkeita. Niissä on edelleen jatkuvat valitusprosessit ympäristöhaittojen vuoksi, ja nyt yhtiöt hakevat uusia lupia akkumineraaleilla perustellen.

Tapaus Kuusamo

Kuusamon kaupungin yleiskaavaa ei hyväksytty kaivoshankkeen luvan myöntämisen esteeksi. Juomasuon 1992 avatun avolouhoksen jälkihoitotyöt on tekemättä ja GTK:n Kouervaaran 40 vuotta vanhat kairaukset vuotavat edelleen radioaktiivisia aineita alapuolisiin vesitöihin.

Nykyinen kaivosyhtiö Kuusamossa on ottanut kaivoslain vastaisen ohituskaistan käyttöönsä tehden ”maanomistajan luvalla” syväkairauksia jopa tunnetulla GTK:n 2017 määrittelemällä uraanivyöhykkeellä, tunnettuihin uraanimalmioihin kuten Kitkajoen Juomasuo ja Kitkan Kouervaara.

Tapaus Terrafame, on ohituskaistamenettelystä surkein esimerkkinä. Tätäkö halutaan monistaa.

Voivatko kansalaiset luottaa lainvalmisteluun?

Tämä kaivoslakiluonnos ja samaan aikaan valmistelu ohituskaistoiksi ei sellaista luottamusta luo. Toissa viikolla kaivosteollisuus juhlikin taikurishowlla kaivoslain uudistamisen pilaamista Eteläranta 10:n tilaisuudessa.

Pohjois-Suomen ja Lapin ryöstö jatkuu.

Mika Flöjt

Varakansanedustaja, maakuntavaltuutettu, Vihreät

 

+4
MikaFljt
Vihreät Kuusamo

YTM / kansainväliset suhteet ja politiikka, varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuuston sekä Kuusamon valtuuston jäsen. Oulun vaalipiirin Vihreiden varapuheenjohtaja, Koillismaan Vihreiden ja Ekovihreiden puheenjohtaja. Kuusamon kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsen.
www.mikaflojt.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu