Kuusamon Kitkajoen Juomasuon uraanista ja säteilystä 

Kaivosyhtiöt pyrkivät louhimaan rikasta malmia, siten Kitkajoen Juomasuolla he tulisivat louhimaan uraanipitoista malmia, koska mm.- ”kulta on uraanipahkuroiden sisässä” ja ”uraania on 187 kertaa kultaa enemmän” (GTK:n Heikki Pankka Juomasuosta). Lisäksi STUK:in Mika Markkanen toteaa Juomasuon säteilymittauksien jälkeen, että Juomasuon malmi on yllättävän uraanipitoista:

STUK:in raportti Juomasuon uraanista ja säteilystä (28.10.1992), kun normaali ’turvallinen taustasäteilytason’ raja on alle 0,30 µSv/h : ”jo louhittu malmi oli ennakkotietoihin nähden yllättävän uraanipitoista. Kasan päältä mitatut annosnopeudet olivat välillä 5,5 – 6,7 µSv/h ja kasan sivuilla annosnopeudet olivat välillä 4,5 – 6,9 µSv/h. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että B-louhoksen malmissa, ainakin ensimmäisessä 2000 tonnin erässä, uraanipitoisuus on suuruusluokaltaan lähes 1000 ppm.” Ja Koelouhoksella täyttyi työntekijöillä vuosittainen säteilyannos ja koerikastamolla jo parissa kuukaudessa uraanin korkean uraanipitoisuuden takia: ”Tärypöytärikasteen U-pitoisuus oli 1,9 – 45,4%.

”Latituden” lobbari Jussi Lähde (KS 2.12) ei nähtävästi ole selvillä, että 1000 ppm on pelkkä taloudellisuusraja uraanimalmiolle, siis jos kaivos avattaisiin pelkkänä uraanikaivoksena, mutta kun uraani on kytköksissä muihin mineraaleihin, kuten kultaan tai kobolttiin on taloudellisuusraja käytännössä alhaisempi. Kyseinen 1000 ppm ei myöskään ole ympäristöturvallisuusraja eikä terveysturvallisuusraja kuten STUK:in viranomaisena tekemät Juomasuon mittaukset ja Outokummun raportit osoittavat.1000 t uraania on kansainvälinen raja suurelle ja pienelle uraanimalmiolle. Juomasuolla siis koelouhittiin 1990 luvulla 2000 t malmia, jonka uraanipitoisuus on STUK:in raportin mukaan lähes 1000ppm. Ja Rukan Sivakkaharjussa on GTK:n uraanidatarekisterin mukaan uraanin keskipitoisuus 0,12% eli yli 1000 ppm. Latitude ei ole luopunut Rukan alueen kaivospiireistä.

Päinvastoin yhtiö on laajentanut varauksia ja valtaushakemuksia koko uraanivyöhykkeelle. Kuusamon uraanivyöhykkeen karttoja, missä mm. Kitkajärven Kouervaara ja Kitkajoen Juomasuo on merkitty erillisin uraanimerkein on esitelty Atomiteknillisen seuran ja IAEA:n seminaareissa. Geologi Heikki Pankan Michiganin yliopiston lisensiaattityössä Juomasuon malmio on merkitty uraani-kulta-koboltti merkein.

Mika Flöjt

Valtuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, Vihreät