Kuusamon Kuusinkijoen vesivoimalan purku Suomen valtion vaelluskalojen kärkihankerahoista
Kuusamon Kuusinkijoen vesivoimalan purku Suomen valtion vaelluskalojen kärkihankerahoista
Kuusamon valtuuston tilinpäätöksessä 2015 lausutaan näin:
Elinvoima ohjelman ja kaupunkistrategian tukeminen kaupungin kehittämisrahalla:
Vesistöjen vaaliminen ja kalastusmatkailun kehittäminen:
”Aloitetaan selvitys Kuusingin voimalaitoksen ja kanavan ennallistamisesta. Tavoitteena saada Kuusinki, Kuusamon kalastusmatkailiun eturinne, luonnontilaan, joka parantaa koko vesistön virkistykäyttöä, matkailukäyttöä ja ainutlaatuisen vaellustaimenen tilaa. Hanke hyödyntää koko vesistöä Järvi-Kuusamoa myöten.”
Kuva liite 1 Kuusamon valtuuston tilinpäätös 2015
Kuusinki on yksi merkittävimmistä vaellustaimen vesistä koko Suomessa ja yksi tunnetuin kalastusmatkailu kohteemme Suomessa. Järjestetäänhän nyt siellä jo toisen kerran perhokalastuksen MM-kisat. Pitää huomioida että tämä on vasta kolmas kerta kun perhokalastuksen MM-kisat järjestetään Suomessa ja jo toisen kerran siis Kuusingilla.
_
Kansainvälinen ja kansallinen perhokalastus ja kalastusmedia on ensi vuoden aika Kuusamossa. Tämä olisi erittäin hyvä mahdollisuus viestiä ja korostaa Kuusamon hienoja jokia ja järviä maailmalle ja nostaa Kuusamon vetovoimaa sekä brändiä saattamalla kuuluisa Kuusinki luonnontilaa Kuusamolaisten kalastajien, vaelluskalojen ja kalastusmatkailijoiden iloksi.
_
Edellä kuvattuun esitän, että Kuusamon luontokaupunki ehdollisena esittää Suomen Maa- ja Metsätalousministeriölle (MMM) kalastusneuvos Markku Myllylän kuntalaisaloitetta soveltaen, että MMM sisällyttää Kuusingin myllykosken voimalaitoksen purkamisen ja Kuusingin kanavan sekä Kuusingin Myllykosken sivu-uoman ns. Piilijoen ennallistamisen MMM:n 50% valtiolta rahoitettavien hankkeiden listalle, mikäli hankkeeseen saadaan 50% yksityistä rahaa hallituskauden aikana. Hankkeeseen kerättäisiin yksityisiä 50% osuuden varoja kansallisesti ja kansainvälisesti. Muistutan, että Suomen valtion budjetissa on hallituskaudelle 18 miljoonaa euroa vaelluskalojen kärkihankevaroihin, ja vuodelle 2020 valtion budjettiin on varattu 6 miljoonaa euroa. Suomen WWF kerää jo rahapoolia näiden purkukohteiden yksityisosuuden rahoittamiseen.
_
Kuusamon luontokaupunki, vesialueidenomistajat ja muut toimijat mm. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) käsittelisi asiaa julkisessa Kuusinki -seminaarissa perhokalastuksen MM-kisojen yhteydessä Kuusamossa elokuussa 2020. Sitä ennen hankepakettiin selvitettäisiin ja neuvoteltaisiin eri toimijoiden (mukaanlukien vesialueiden omistajat, kalastustahot ja voimayhtiö jne) kesken yhteistä näkemystä ja rahoitusta. Perhokalastuksen MM-kisojen avajaisissa julkistettaisiin yhteistyö paketti MMM ministerin suulla Kuusingin luonnontilaan saattamisesta.
_
Toivottavasti Maa- ja Metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) ja Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) yhdessä avaavat perhokalastuksen MM-kisat Kuusamossa elokuussa 2020 ja julkistavat Kuusingin Myllykosken purkamishankkeen aloituksen Suomen valtion vaelluskalojen kärkihankevaroista yhdessä ulkopuolisen yksityisen rahoituksen kanssa.
Ja merialueella puolestaan kun ymmärrettäisiin, että hylje- ja merimetsokantaa tulisi harventaa, jotta vaelluskalan päätyminen eritoten harmaahylkeiden kitaan saataisiin vähenemään.
Tämän syksyn siiankalastus verkoilla piti lopettaa marraskuun alussa, koska juuri kun siikaa alkoi tulemaan lokakuun puolessa välissä, niin hylkeiden haitat kasvoivat niin suuriksi (syödyt siiat ja meritaimenet sekä revityt verkot), että kalastus oli pakko lopettaa. Tämä kokemus Espoon välisaaristosta jo toisena syksynä, mutta edellistä pahempana.
Tätä sanovat kaikki merialueen kalastajat ja Espoon vedet eivät ole edes pahimpia hyljealueita.
Harmaahyljekanta on muuten kasvanut nelinkertaiseksi 2010-luvulla Itämeren altaalla. Hylkeet ovat myös kesyyntyneet, kun niitä ei juurikaan enää metsästetä (avovedessä vaikeaa ja kun hyljettä ei saa käyttää kaupallisesti hyväksi).
Näin ollen kotimaisen ekologisen ja terveellisen lähiruuan alkutuotanto, merikalastus, on suurissa vaikeuksissa, kun asioista päättävät eivät halua ymmärtää, että pitäisi tehdä haittaeläimien harvennusta.
Kansantalous ja ilmastokin kiittäisi, kun voitaisiin edes yrittää korvata Norjan kassi-lohta ja Viron tuontikuhaa kotimaisella luonnonkalalla! Ja vielä: ammattimainen merikalastus ammattina ei kuolisi pois.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, nämäkin terveiset myös maa- ja metsätalousministerille ja ympäristöministerille sekä monelle vihreälle! T: luonnonystävä ja kaupallinen kalastaja
Ilmoita asiaton viesti
Hmm. Täytyy myöntää että Itämeren kalojen syöntiä itse vältän Itämeren kokonaisvaltaisen huonon tilan vuoksi (erilaiset saasteet, en siis puhu rehevöitymisestä joka näyttää saavan useimmiten median ja poliitikkojen huomion sekä nostetaan maatalous tikun nokkaan, vaikka taitaa ne todelliset vakavammat ongelmat olla erilaisten teollisuuspäästöjen ja dumppauksien seurausta). Helcomin raporttien mukaan Itämeri on moniongelmallisesti vakavasti saastunut. Siten kaikin keinoin meren saastumista tulisi vähentää jotta tulevaisuudessa Itämeren kalat olisivat entistäkin syömäkelpoisempia.
Ilmoita asiaton viesti
Tilanne ei ole Mika enää ollenkaan niin paha kuin annat ymmärtää esimerkiksi silakankin osalta. Et kai vaan ole sitten sitä mieltä, että ei tarvita koko merikalastustakaan?!? Et ottanut ollenkaan kantaa hylkeisiin, jotka nekin voivat kovin hyvin saasteiden vähenemisen myötä… Etkä ekologiseen lähiruokaan luonnonkalasta etkä lihan syönnin toivottuun vähenemiseen… Hmmm.
Ilmoita asiaton viesti
Piti aivan tarkistaa, montako voimalaitosta on Paanajärven ja Kantalahden välissä ja löysin kolme Google Earthin avulla. Siis voinemme unohtaa merilohen nousun Kuusinkijokeen.
Pienet vesivoimalaitokset on todellakin syytä purkaa vaelluskalareiteiltä.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse on nykyisen Venäjän Paana- ja Pääjärvestä nousevista vaellustaimenista Suomen puolen Kuusinkijoen ja siitä edelleen Järvi-Kuusamon vesistöön aina Kuusamojärveä myöten.
Ilmoita asiaton viesti