Lausunto talousvaliokunnalle luonnoksesta kaivoslaiksi

Kaivoslain valmistelu on pettymys

Kaivoslain kokonaisuudistuksen tähänastinen valmistelu on kansalaisille ja
kansalaisyhteisöille iso pettymys. Tietysti voi toimia ihmettä, eli sitä että
kaivosministeriö antaisi syksyllä eduskunnalle kaivoslakiehdotuksen, jossa on korjattu
nykyisen kaivoslain räikeät puutteet asianosaisten, kansalaisten ja kuntien etujen
huomioimisesta luvan myöntämisedellytysten selvittämiseksi, ja varmistettu
perustuslain tarkoittaman oikeusturvan toteutuminen sekä yleisten ja yksityisten
etujen turvaaminen.

Teollisuudelle ohituskaista?

Kansalaiset ja kunnat näkevät kaivoslain valmistelua hidastetun, mikä tarkoittaa
kansalaisten oikeusturvaloukkausten korjaamisten hidastamista.
Ja että nyt keväällä 2022 on vauhdikkaasti käynnistynyt suurhankkeiden
lupaprosessien vauhdittamislakien valmistelu.
Puhutaan teollisuuden ohituskaistasta. Tällainen kehitys ei ole hallitusohjelman
mukaista.

Vaikka kyseistä ohituskaistaa perustellaan kevään budjettiriihen päätöksiin perustuen
vihreän siirtymän investointien nopeuttamiseksi (ympäristölainsäädäntöön
tehtävien muutosten avulla), koskee ohituskaista kaivosalaakin, koska kaivoksiin
tarvitaan ympäristölupa. Lisäksi vihreään siirtymään on lueteltu kuuluvan
akkuklusteriin kuuluvat hankkeet. Se tarkoittaa myös kaivoshankkeita.

Uusi konflikti

Tältä osin on saatu aikaiseksi uusi konflikti. Vihreän siirtymän hankkeisiin kuuluisivat
hankkeet, jotka ”ottavat huomioon ei merkittävää haittaa -periaatteen”.
Luonnoksen mukaan tämä kuitenkin perustusii hakijan omaan ilmoitukseen, jonka
perusteeksi ei ole vaadittu selvityksiä.

On absurdia, että ympäristövaikutusten arviointivelvoite voitaisiin ohittaa luvanhakijan
ilmoituksella ”ei merkittävää haittaa”.

On syytä todeta, että kyseisenlaista ”ei merkittävää haittaa” ohituskaistaa on
kaivosministeriö KTM:n toimesta toteutettu 1980-90 luvuilla kaivospiireissä Sokli,
Talvivaara, Kuusamon Juomasuo, Ylitornion Rompas.

Ne olivat alunpitäen ”ei merkittävää haittaa” uraanihankkeita.
Nyt nuo kaikki hankkeet ovat edelleen jatkuvissa valitusprosesseissa
ympäristöhaittojen vuoksi, ja yhtiöt hakevat uusia lupia nyt akkumineraaleilla
perustellen. ”Ei aiheudu merkittävää haittaa” ohituskaistahankkeita on
oikeusistuimissa selvitelty jo 30 vuotta.

Kuusamon-Sallan-Posion alueella on estetty kuntia ohjaamasta kaivoshankkeita pois
uraanivyöhykkeeltä ja matkailualueilta, kaivosyhtiöt ovat kairanneet ja tehneet
koelouhoksia uraanivyöhykkeelle ja jättäneet niiden jälkihoidot tekemättä
(Juomasuo), Sallassa kaivosyhtiön alaurakoitsijana GTK kairasi Oulangan
kansallispuiston viereen selitellen kunnalle geologista retkeilykarttaa tekevänsä.
Myöhemmin kaivosyhtiö perusteli kairauksia tehdyn maanomistajan luvalla.
Vaikka Kuusamon uraanivyöhyke on GTK:n määrittämä, on tätä kaivoslain vastaista maanomistajan luvalla kairaamista nykyinenkin kaivosyhtiö Kuusamossa jatkanut (koska viranomaislupien saaminen kestäisi liian kauan), eikä valvontaviranomainen Tukes ole asiaan puuttunut. Kuin itse valittu ohituskaista olisi jo käytössä.

Kairattaessa uraania sisältävään malmioon näkyvät seuraukset konkreettisesti
Kuusamon Kouvervaarassa. Siellä GTK kairasi uraanin etsintätarkoituksessa 1980
luvun alussa. Kairauksista jäi Kouervaaran rinteeseen paineellista pohjavettä
pulppuavia kairausputkia, jotka pulppuavat edelleenkin. Tukes ei ole ryhtynyt
toimenpiteisiin. Paikallinen suojeluyhdistys Kitkan Viisaat ry on teettänyt
kairausputken vedestä syntyneen puron pohjasedimentistä näytteitä, joissa
radioaktiivisuuden raja-arvot ylittyvät 30-kertaisesti. Toimenpidepyynnön vuoksi GTK
selvitti 2021 asiaa ELY-keskukselle, ja selosti, että toisesta putkesta syntyneen puron
sedimentissä raja-arvo ylittyi vain 6 kertaisesti. Sitä pahempaa puroa ei GTK
selvittänyt, koska siinä ei vesi enää pulpunnut putkesta, vaan putken juuresta. Asia
on edelleen ELY-keskuksen selvitettävänä, 40 vuotta kairausten jälkeen.

Kuusamon Juomasuon 1992 avattu koelouhos saastuttaa ympäristöään, ja myös sen ympäristöstä ja puroista aiheutuu suojeluyhdistyksen analyysien mukaan raja-arvoja ylittäviä radio-aktiivisia pitoisuuksia. 30 vuotta toiminnan jälkeen. Tukes ei ole niihin puuttunut.

Kuusamon Kouervaaran kairausten ja Juomasuon avolouhoksen ympäristöhaitat
osoittavat ettei ennen varsinaista kaivoslupaa tehtävät toiminnat ole ”ei merkittävää
haittaa” toimintoja, vaan suuresti yleistä ja yksityistä etua haittaavia toimintoja. Sitä
yleistä etua ei kaivosyhtiön lainsäädännön vastainen ottama ohituskaista
”maanomistajan lupa” turvaa.

Kaivoslain ohituskaistamenettelystä on Talvivaara/Terrafame/Trafigura surkeimpana
esimerkkinä. Tätäkö halutaan taas.

Kaivosteollisuus ry juhli 24.5.2022 EK:n kanssa Eteläranta
10:ssä ”ohituskaista” juhlissa taianomaisin viihdykkein kaivosten
toimintaedellytyksistä Suomessa ja yhteiskunnan tulevaisuuden tarpeista.

Yhdessä Temmin kanssa he olivat jälleen kerran onnistuneet pilaaman kaivoslain uudistamisen siten,

että se olisi tuonyt oikeusvaltion myös ihmisille ja luonnolle kaivosyhtiöiden intressien sijaan.

Kuntien itsemääräämisoikeus ei toteudu

Kaivoslain 1 §:n mukainen tavoite ei toteudu, koska kunnan oikeusvaikutteisen
yleiskaavan kaivostoiminnan ohjausta eivät oikeusistuimen ole tulkinneet kaivoslain
luvanmyöstämisen edellytykseksi. Vert. tapaus Kuusamo.
Tämä epäkohta on uudessa kaivoslaislaissa korjattava, jotta toteutuisi tavoite
kaivoslain tavoite järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että
ne ovat yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä.

Yleiset ja yksityiset edut on turvattava

Tämäkään nykyisen kaivoslain tavoite ei ole toteutunut, koska Tukes ei ole
velvoittanut hakijoita selvittämään kaikkia asianosaisia, heille aiheutuvia haittoja,
haittojen estämiskeinoja eikä esittämään ehdotusta haittojen estämiseksi tarvittavista
lupamääräyksistä.

Tukes on kuuluttanut hankkeista lausuntopyyntöjä, joissa ei edes ollut ehdotuksia
sellaisiksi yksityiskohtaisiksi ’yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeelliset määräykset’,

joihin asianosaiset ja muut lausuntoja antavat viranomaiset (mukaan
lukien kunnat) voisivat lausunnoissaan antaa yksityiskohtaiset kannanottonsa.
Asianosaisten oikeusturvaa vaikuttaa oman elinympäristönsä tulevaisuuteen on
loukattu. Menettely on räikeässä ristiriidassa kaivoslain 1 §:n tavoitekuvauksen
kanssa.


Tämä kansalaisten kokemus johti kansalaisaloitteisiin vuoden 2019 alussa.
Tämän korjaaminen edellyttää intressivertailujen tekemistä, eikä kaivosministeriö TEM
ole halunnut sellaisia säädöksiä valmistella.

Kenelle kerätty louhintamaksu tai louhintavero suunnataan

Lakiluonnoksessa ehdotetaan kerätyt verot tai maksut jaettavan kiinteistön omistajien
kuntien ja valtion kesken.

On todettava, että maanomistus on Pohjois-Suomen osalta edelleen kesken, eikä ILO-
sopimusta ole valtio ratifioinut. Siten myöskin alkuperäiskansa saamelaisten
maanomistukseen verrattavissa oleva alueidensa käyttöoikeus on ratkaisematta myös
sen suhteen, että heidän historialliselle nautintaoikeusalueille toteutetaan
malminetsintää ja kaivoshankkeita, eikä niistä hankkeista ole kaivoslakiluonnoksessa
ehdotusta saamelaisyhteisöille tai saamelaishenkilöille suunnattavista
korvausperusteista.

Tällaiset säädökset on lakiin saatava, erityisesti Pohjois-Suomessa
entisiä saamelaisten hallussa olleita alueita nykyisin hallinnoivan Metsähallituksen
alueita koskevasti. Konflikti syntynee, mikäli noilla alueilla malminetsinnästä ja
kaivoshankkeista kerättävät korvaukset kohdistetaan valtiolle eikä saamelaisille sekä lapinkylien eri yhteisöille.

Lainvalmistelun huolellisuus ja viivytyksettömyys

Voivatko kansalaiset luottaa lainvalmistelutyöhön?

Tämä esitetty lakiluonnos ei sellaista luottamusta luo.
Lainvalmistelu on tehtävä viivytyksettä ja huolella virallisessa
lainvalmistelukoneistossa, ei ohituskaistoilla.

Eduskunnan valiokunnilla on vastuu valvoa, että hallitusohjelman tavoite
yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä Suomi toteutuu siten, että
yleiset ja yksityiset edut turvataan.

Sellainen Suomi on rakennettava, myös kaivoslain osalta.

———————————————————————-

Tiivistelmä tarkoituksellisista viivytyksistä

KAIVOSLAIN UUDISTAMISTA VIIVÄSTETTY – TEOLLISUUDELLE OHITUSKAISTA?

Mistä oikein on kyse.
Nykyisessä kaivoslaissa on kaunis ja hyvä tavoite (KL 1 §):
a. edistää kaivostoimintaa
b. järjestää sen edellyttämä alueiden käyttö ja malminetsintä niin, että ne ovat
yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä.
c. yleisten ja yksityisten etujen turvaamista
Vain kohta a. on toteutunut
Kaivoslaista on puuttuneet tarkemmat ohjaukset ja vaatimukset kohtien b. ja c.,
jonka vuoksi Tukes ei ole niitä kohtia tosiasiallisesti toteuttanut.
Sen puutteen ovat kansalaisyhteisöt kokeneet oikeusturvaloukkauksenaan, jonka
vuoksi tekivät jo vuoden 2019 alussa kansalaisaloitteen kaivoslain uudistamiseksi,
erityisesti kohtien b. ja c. toteuttamiseksi.
Myös Marinin hallitusohjelman tavoitteena on kaivoslain uudistaminen
Se on hyvä asia.
Mutta kaivoslain uudistaminen ole edennyt, koska kaivosministeriö TEM on kaikin
tavoin viivytellyt lain valmistelua. Se on huono asia.

Viivyttelyt näkyvät:
– hallituskauden alussa puoleen vuoteen TEM ei edes aloittanut KL 1 §:n
toteutumiseksi tarvittavia intressivertailusäädösten valmistelua (joita
kansalaisaloitteessa oli vaadittu),
– talousvaliokunta lausui, että sellaiset intressivertailusäädökset on laadittava
kaivoslakiin, jolloin TEM kuin yllättyneenä ilmoitti, että moisen vaatimuksen
vuoksi lain valmistelu viivästyy lisää vuodella,
– intressivertailun periaatteita valmistelemaan TEM nimitti työryhmän, joka
koostuu kaivosalan edustajista, joka kokoonpano sisällään estää uudistuksen
tavoitteena olevan kaivosalan yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden
saavuttamisen
intressityöryhmä on ilmaissut työnsä liian vaikeaksi, jotta intressisäädökset saataisiin mukaan luonnokseen kaivoslakiehdotuksesta, eli ne jäisivät pois
lakiluonnosehdotuksesta. Kanadassa intressivertailu toimii ja osataan. Oppia sieltä. 
–  lähettäessään lakiluonnosehdotuksen kaivoslaista lausuntopyynnöille, ”unohti”
TEM pyytää lausunnot kunnilta, jonka vuoksi lausuntoaikaa oli jatkettava, siten
lain valmistelu viivästyi lisää.
– tämän ”unohduksen” vuoksi lausuntojen yhteenveto siirtyy ehkä
juhannusviikolle, ehkä. Sitä ei kansanedustajat käsittele kesällä kesäkatkon
vuoksi.
– kriittisiä lausuntoja luonnoksesta on niin paljon, että eduskunnalle syyskauden
alussa annettava kaivosministeriön valmistelema ehdotus kaivoslaiksi on
varmasti erilainen, kuin nyt lausunnolla ollut luonnos, mutta siinäkään tuskin on
säädöksiä intressivertailujen tekemiseksi, koska vielä ei ole esitetty yhtäkään
luonnosta siitä.

+2
MikaFljt
Vihreät Kuusamo

YTM / kansainväliset suhteet ja politiikka, varakansanedustaja, maakunta- ja aluevaltuuston sekä Kuusamon valtuuston jäsen. Oulun vaalipiirin Vihreiden varapuheenjohtaja, Koillismaan Vihreiden ja Ekovihreiden puheenjohtaja. Kuusamon kasvatus- ja sivistyslautakunnan jäsen.
www.mikaflojt.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu