Korkein oikeus jauhotti Lokan

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden toimittaja ja tietokirjailija Johanna Vehkoolle antaman tuomion Oulun entisen kaupunginvaltuutetun Junes Lokan kunnian (?) loukkauksesta. Kunnianloukkaus koski Vehkoon rajatulle yleisölle näkyvää Facebook-päivitystä, jossa hän luonnehti Lokkaa muun muassa rasistiksi ja natsipelleksi.

Suomi on sittenkin oikeusvaltio, jossa on sanavapaus. Usko tähän meinasi jo horjua tämän keissin aikaisemmissa vaiheissa.

Asia on juuri niin kuin Vehkoo itse totesi: ”Tämän ei olisi koskaan pitänyt edetä syytteeseen, kun ajatellaan, millaisia kunnianloukkausjuttuja pysähtyy esitutkinta- ja syyteharkintavaiheessa. Oli tärkeää saada sananvapautta tukeva ennakkopäätös.”

Korkein oikeus hylkäsi toimittaja Johanna Vehkoon syytteen Junes Lokan kunnian loukkaamisesta – Kotimaa | HS.fi

Ei kannata arvon natsipellenkään tehtailla enää jatkuvasti uusia haasteita samalla tavalla kuin ilmeisesti on tehnyt aiemmin.

Jotkut ovat ihmetelleet, mitä se hyödyttää, jos natsipelleä sanoo natsipelleksi. Eihän se mitään hyödytä, mutta ei se mitään haittaakaan. Jos on törkyturpa, ei pidä olla herkkähipiäinen. Kaiken maailman mielensä pahoittajien ei pitäisi haastaa tolkun ihmisiä käräjille. Tämä ehkä hiukan hillitsee seuraavia prinsessoja. Lokallahan on ollut tapana provosoida ja onnistuessaan se on sitten vienyt jutun käräjille. On hyvä, jos hän ja hänen kaltaisensa lakkaavat haaskaamasta valtion varoja turhanpäiväiseen käräjöintiin. Niin paljon kuin inhoankin entisen mestarin (tai jonkun hänen opetuslapsensa) keksimää termiä haittamaahanmuuttaja, on myönnettävä, että tämä Marokon lahja Kelalle on ehkä juuri sellainen.

”Vehkoo toivoo, että Suomessa keskusteltaisiin paljon enemmän siitä, miten oikeuslaitosta ja ylipäänsä yhteiskunnan virallisia rakenteita voidaan käyttää poliittiseen trollaukseen.”

Journalistiliitto: Poliisi, syyttäjä ja alemmat oikeusasteet epäonnistuivat Vehkoon tapauksessa – Kansan Uutiset

Kerran Junes Lokka soitti minulle ja halusi jutella kanssani Halla-ahosta. En saanut ensin selvää hänen nimestään mutta kysyin, koska minusta oli hiukan outoa, että mielipiteeni Jussista ketään tuntematonta ihmistä kiinnostaisi. Kun kuulin hänen nimensä, naurahdin ja sanoin ei kiinnosta, kiitos ja kuulemiin, ja katkaisin puhelun. Myöhemmin se kuulemma inisi Twitterissä, että minä en puhu Juneksen kanssa. Voi kyynel.

Miksi kaikista maailman ihmisitä juuri minä? En todellakaan tiedä. Ehkä olin jossain yhteydessä sanonut entisestä mestarista jotain tosi mehukasta. Sääli etten muista mitä se oli.

Olen kuullut, että Lokalla on tapana nauhoittaa puheluita kertomatta sitä keskustelukumppanille. Varmaan se odotti minun puhuvan ohi suuni niin että saisi natsipelleilyynsä uutta virtaa.

Hiljattain kuulin, että natsipelle on soittanut Tuomas Enbuskelle nauhoittaen puhelun ja esittänyt sen kanavallaan. Enbuske teki Lokasta ja Wiikistä (Lokan kainaloinen kananen) haastattelun, joka kai hyllytettiin ainakin toistaiseksi. Alhaista tuollainen puhelujen nauhoittaminen, mutta linjassa natsipellen tekemisten kanssa.

Juneksen omaa suosikkitermiä lainatakseni: korkein oikeus jauhotti Lokan.

Ai niin, joku oli löytänyt YouTubesta hauskan videon, jolla toimittaja Puppula haastattelee natsipelleä tämän oikeusjutun tiimoilta. Jos Puppulaa ei olisi, hänet pitäisi keksiä.

”Puppula ei tietenkään tunne asiaa, mutta se ei toimeliasta toimittamista häiritse. Hän tietää, missä sosiaalisen median lohkoissa sanaa feminismi inhotaan ja pilkataan erityisen paljon. Sinne hän suuntaa.

Jutun tekemisen metodi on yksinkertainen: Hän ei ravistele tutkimukseen kohdistuvia ennakkoluuloja vaan käyttää niitä hyväkseen. Palkinnoksi tulee mukavasti peukkuja, jakoja ja öyhötystä. Puppulan työnantaja myös ymmärtää, ettei tärkeintä ole journalismi vaan tykkäysten määrä ja kohujen suuruus.”

”Puppula osaa myös suojautua kritiikiltä. Jos joku erehtyy juttuja kritisoimaan, hän julistautuu sananvapauden marttyyriksi.”

+3
MikaLamminp

Olen julkaissut teokset Eila ja Ossi – Suomen kielen alkeisoppikirja (Gummerus 2010), Mies joka putosi jaloilleen (romaani, Oppian 2020) ja Siltoja – Opettajan koronapäiväkirja (Oppian 2021).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu