Varo, autuas!
”On uskonnollisia tai kristillisiä piirejä jotka antavat kirkonkirouksensa niille seksuaalisille muunnelmille jotka poikkeavat heidän omista ahtaista, säikyistä, kireistä seksuaalisista malleistaan. He viittaavat tai vetoavat Raamattuun mutta eivät osaa lukea Raamattuaan. Sillä Raamattuhan ei ensisijaisesti käsittele yksityiskohtia, marginaalisia asioita kuten sukupuolisen käyttäytymisen eri muodot. Raamattu käsittelee oleellista, meidän suhdettamme toisiimme ja Jumalaan, elämää ja kuolemaa, mutta enemmän elämää.”
Christer Kihlman, Vastaus on ei! (suom. Pentti Saaritsa, 2000)
Olen lukenut kaikki Christer Kihlmanilta suomennetut teokset. Varo, autuas! (suom. Kristiina Kivivuori, 1960) oli ensimmäinen romaani, vahvasti Faulkner-vaikutteinen. Antti Majanderin kahden vuoden takainen lauantaiessee Helsingin Sanomissa käsittelee Christer Kihlmanin romaania Varo, autuas! , johon Majander perehtyi vasta silloin. ”Toista yhtä myrkyllistä romaania ei äkkiseltään tule mieleen. Kihlmanin teoksessa vastenmielisen mädännäisiä ovat jopa lapset.”
Se upp salige! on tekijänsä ensimmäinen romaani, tosin ei Kihlmanin esikoisteos, hän julkaisi sitä ennen kaksi runokokoelmaa, joita ei ole suomennettu ja joita en ole löytänyt edes kirjastosta. Voi olla, että varastosta löytyisi, sieltä lainasin joskus pienen Huutomerkki-sarjassa ilmestyneen esseekokoelmankin Mistä minä tiedän. Suomennoksen nimi on hauskasti kaksimielinen.
Kihlman on kirjoittanut esseitä tai jotain asiaproosaa sen jälkeenkin, mutta ne ovat unohtuneet jonnekin Helsingin Sanomien sivuille, muistaakseni hän kirjoitti Persianlahden sodan aikaan useita kolumneja matkoiltaan sotaakäyvässä islamilaisessa maailmassa ja muustakin.
Sininen äiti on ehkä kuuluisin ja raskain romaani, olin aivan rikki sen luettuani. Madeleine on lyyristä proosaa, sen suomensikin Pentti Saarikoski. Ihminen joka järkkyi oli lähtölaukaus sittemmin kovin suosituksi nousseelle genrelle jota nykyään kai kutsutaan autofiktioksi. Tätä linjaa Kihlman itse jatkoi teoksissaan Kaikki minun lapseni, Puhtaita elämän unelmat ja Tuuliajolla tappion maisemissa, jotka on suomentanut Pentti Saaritsa. Hän suomensi myös romaanin Kallis prinssi, jonka itsenäisen jatko-osan Gerdt Bladhin tuho suomensi Oili Suominen.
Olen myös nähnyt Kihlmanin näytelmän Casablancan koirat ja lukenut näytelmän Henkikulta. Christer Kihlmanin teokset ovat universaaleja. Ne kertovat nuoren miehen kapinoinnista porvarillisuutta ja pikkusieluisuutta vastaan.
Kihlman oli ensimmäinen suomalainen kirjailija, joka avoimesti kirjoitti homoseksuaalisuudesta. Silti suomenkielisessä mediassa Kihlman aina nostetaan esiin kirjailijana, joka kertoo suomenruotsalaisen yläluokan falskiudesta ja kakkaa omaan pesäänsä.
”Kihlmanin todellinen panos suomalaisessa kirjallisuudessa on paljon suurempi, mutta koska hän on suomenruotsalainen, nostetaan automaattisesti esille asioita, jotka tukevat omaa käsitystä suomenruotsalaisesta yläluokasta”, Anna-Lena Laurén toteaa Suomen Kuvalehden kolumnissaan (14. elokuuta 2020).
Kihlman kuoli viime vuonna 90 vuoden iässä. Olisi hauska kuulla mitä hän ajattelee erään takiaispuolueen entisestä puheenjohtajasta, joka on ristiretkellä yhdenvertaisuutta vastaan. Päivi Räsästä vastaan nostetut syytteet kaatuivat 30.3.2022 käräjäoikeudessa. Teologi Niko Huttusen mukaan laki ja teologiset pohdinnat menivät sekaisin. Julkisuudessa esiintyi monesti kanta, että Päivi Räsänen esittäisi asiat niin kuin ne Raamatussa sanotaan ja että muut tekisivät tulkintaa.
”Ei pidä paikkaansa. Kaikki tekevät tulkintaa, myös Päivi Räsänen.”
Kukaan ei ota Raamattua sellaisenaan, sillä siellä on kohtia, joihin kukaan ei voi sitoutua.
Olikin arvattavissa, että juttu ei päässyt päätökseen, vaan siitä valitettiin hovioikeuteen.
”On huomattava, että yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon loukkaaminen on jo lähtökohtaisesti ja itsessään vakavaa. On vaikea mieltää, että voisi ylipäätään olla sellaista ’lievää’ yhdenvertaisuuden ja ihmisarvon loukkaamista, joka jäisi kiihottamisrikossäännöksen tarkoittaman rangaistavuuden alan ulkopuolelle”, syyttäjät toteavat valituksessaan.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000008842782.html?fbclid=IwAR1UFRnME5Gx3ZWNsq_ub77rgAcD5SofG_wyiI_eoDEHJS-hWBJiplJMSFM
Samaan aikaa toisaalla: Ukrainan asevoimissa palvelevat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat sotilaat ovat ottaneet tunnuksekseen yksisarvisen.
– Fantastisia mielikuvitusolentoja, aivan kuin homot armeijassa, sanoo Oleksandr Zhuhan.
https://yle.fi/uutiset/3-12314941/64-3-83232?utm_medium=social&utm_source=facebook-share&fbclid=IwAR39X6kEljdPdcppk0wZo6Ic8x5NUVShV-wBVaQkUHeZJc7-mBkicKfjom0
Fantastinen juttu. Rakastan Ukrainaa päivä päivältä enemmän.
”…seksuaalisille muunnelmille jotka poikkeavat heidän omista ahtaista, säikyistä, kireistä seksuaalisista malleistaan”, voisi kai koskea vastapuoltakin. On olemassa ihmisiä jotka ovat ahtaita ja säikkyjä, pöö!
Pelottaako sellaiset ihmiset? Onko paheksuttavaa jos ihmisillä on fobioita? Onko sallittua olla vain väljä, peloton ja leväperäinen?
Ilmoita asiaton viesti
Jos olet lukenut Kihlmanin Etelä-Amerikkaan sijoittuvat kirjat Alla minä söner ja Livsdrömmen rena, tiedät että ei ollut kyse pikkupojasta. Juan oli aikuinen mies. Toki paljon nuorempi kuin Kihlman, mutta onhan Jenni Haukiokin nuorempi kuin miehensä. Kirjat ovat kiehtovia tarinoita polyamoriasta.
Ilmoita asiaton viesti
Alla mina söner ja kyse onkin vain Juanista. Kuinka monta on Juan?
Omaelämäkerrallisista teoksista tendeerataan jättämään eräitä yksityiskohtia pois. Sitten on toinen kirjallisuuden laji, tyyliin My Secret Life.. Tällaisia on mm. Therouxilla ja Simenonilla.
Ilmoita asiaton viesti
Eräiden väitteide mukaan? Esitä joko väite ja todenna se, tai jätä kokonaan sanomatta. Älä levittele ilkeämielisiä huhuja, edes vainajista.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä puhuttiin kirjallisuudesta, ei lainopista.
Ei tässä mitään ole tapahtunut. Sielläpäin suojaikärajat ovat aivan erilaiset kuin täällä eikä siihen aikaan ajateltu että Suomen lakia sovellettaisiin tekoihin joita tehdään toisessa maanosassa.
Onpa tätä sivuttu HS:nkin sivuilla ehkä 15 vuotta sitten.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten sanoin, lienee syytä joko esittää yksilöity syytös, tai olla sanomatta mitään. Älä levitä huhuja. Kommenttini koski tämän alustan siisteyttä, ei kirjallisuutta, eikä lainoppia.
Ilmoita asiaton viesti
Jätetään sitten historiaan tuo asia eikä sanota mitään.
Sellainenko on todempaa, tuskin.
Maininta ensimmäisessä kommentistani Kihlmanista on poistettu.
Ilmoita asiaton viesti
Todempaa? Jos ei ole puheille katetta, on fiksumpaa olla hiljaa. Kommenttini ei siis liittynyt varsinaisesti väitteen todenperäisyyteen, vaan siihen oliko sille peruste.
Hyvä päätös joka tapauksessa, poistaa juoruilu.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, on vähän turhauttavaa yrittää keskustella asiasta sellaisen kanssa joka ei tiedä mitään mutta on kuullut eräitä väitteitä eli juoruja. Kihlman on joka tapauksessa merkittävä kirjailija. Olen joskus sanonut että Knausgård on Norjan Kihlman joka on Suomen Dostojevski.
Ilmoita asiaton viesti
Kyse ei ole ihan pelkistä juoruista mutta antaa olla, että jäisi minustakin nykysopivuuteen soveltuva väljä, peloton ja leväperäinen mielikuva.
Ilmoita asiaton viesti
Sinusta on jäänyt moraalipanikoivan hurskastelijan kuva.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta tuntuu että Lamminpää on ahdasmielisempi kuin minä. Minulle on helpompaa hyväksyä se, että ihmisten näkemyksissä on kirjoa ja että kirjo ovat hyväksyttävää.
Panikoiva, miten niin?
Ilmoita asiaton viesti
Minä en ole ollenkaan ahdasmielinen. En vain sorru velttoon arvorelativismiin enkä kannanoton välttelyyn. Enkä juoruiluun tai mustamaalaamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Lamminpään ulostulojen nojalla arvioin että suhtautuminen on varsin ahdasmielistä persuja ja räsäsiä kohtaan.
Miksi et muuten lue kirjallisuutta alkukielellä? Ei se ole vaikeaa jos olet ollut koulussa hereillä oppituntien aikaan.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi muuten luulet etten lue?
Suvaitsemattomuuden suvaitseminen ei ole suvaitsevaisuutta vaan kannanoton välttelyä, velttoa arvorelativismia. Luoja minua siltä varjelkoon.
Tuntuu siltä että luet minua kuin Hitler Nietzscheä tai Räsänen Raamattua.
Ilmoita asiaton viesti
Jotenkin sain mielikuvan ettet osaisi.
Lamminpäällä on velttofobia.
Voisitko muuten avata hiukan tuota polyamoriaa? Se ei kuulosta ihan siltä että kyse olisi ollut vain yhdestä Juanista.
Ja, tottahan toki, 90-vuotias kirjailijanero on mitä kunnioitettavin henkilö. Ja siihen ei kuulu ollenkaan se mitä harrasteli Etelä-Amerikassa ollessaan nuori. Ja kun ei kerran ole niitä todisteitakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun mielikuvillasi ja todellisuudella on harvemmin mitään tekemistä toistensa kanssa. Luin suomennoksen Kaikki minun lapseni (1980) jo 1980-luvun loppupuolella jos en väärin muista, luin silloin putkeen kaikki suomennetut Kihlmanit, niin innostunut olin romaaneista Kallis prinssi (1975) ja Gerdt Bladhin tuho (1987). Vasta viime vuonna tulin lukeneeksi tämän myös ruotsiksi. Tällä kertaa huomiota kiinnitti se että Alla mina söner taitaa olla ensimmäisiä ja ehkä paras polyamorian kuvaus mitä on kirjoitettu. Kihlman matkustaa Buenos Airesiin tarkoituksenaan kerätä aineistoa Kalliin prinssin jatko-osaan, mutta ihastuukin parikymppiseen taksipoikaan, kuten poikaprostitiuoituja Argentiinassa kutsuttiin. Juan ja Christer ystävystyvät ja tutustuvat myös toistensa perheisiin, vaikka Christer on naimisissa ja hänellä on Juanin ikäisiä lapsia, ja Juankin seurustelee ja kirjan edetessä menee myös naimisiin Lilitansa kanssa. Juan tulee käymään Suomessa ja asuu Kihlmaneilla, Lilita tulee perässä. Juan kaipaa kuitenkin takasin kotikonnuilleen, Lilita voisi jäädäkin Eurooppaan jossa hän on nopeasti tajunnut naisen mahdollisuuksien olevan jotain aivan muuta kuin kotimaassaan, mutta taipuu miehensä tahtoon ja menee tämän mukana takaisin Buenos Airesiin.
Kirjan alussa Juan ei omista muuta kuin kaksi paitaa ja farkut. Lopussa hänellä on vaimo ja kaksio ja suomalainen sydänystävä. Ainutkertainen kirja, autofiktiota parhaimmillaan. Kihlman tekee elämästä kirjan, kirjasta elämän.
Ilmoita asiaton viesti
Okei. Onko Kihlmania sanottu joskus dekadentiksi? Mitä dekadentti tarkoittaa? Olisiko perusteita nimittää nuorta Kihlmania dekadentiksi?
Mitä tarkoittaa kun sanotaan ”vastenmielisen mädännäisiä ovat jopa lapset”.?
Suomessa ei ajatella että lapset olisivat mädännäisiä mutta yhden tutun on kyllä katulapsijoukko (n. 40 henkeä) ryöstänyt Brasiliassa, joten ainakin hän ajattelee nykyisin että lapsetkin voivat olla mätiä.
Mikä on taksipojan alaikäraja?
Ilmoita asiaton viesti
Kihlman ei mahdu tuollaisiin mustavalkoisia luokitteluihin. Lue ne kirjat ja muodosta mielipiteesi itse. Etenkin Gerdt Bladhin tuho on yksi Suomen kirjallisuuden tärkeimmistä teoksista ja ehkä paras avain 1980-luvun sivistyneistön arvotyhjiöön.
Ilmoita asiaton viesti
Joo täytyy yrittää. Se mitä olen lukenut e vakuuttanut.
Mitä mieltä Lamminpää on termistä elostelija? Sellainen vanhan maailman sana kuvaamaan väljää, ei-kireää seksuaalista mallia.
Ilmoita asiaton viesti
Kai sinä itsekin tiedät että leimaavalta se kuulostaa. Sitä voi kuvitella käyttävän sellaisten ihmisten, jotka ovat ulkoisesti nuhteettomia mutta eettisesti mätiä. Heille on tärkeää heristää sormea ja hurskastella. Ymmärtäminen on heille liian vaivalloista, tuomitseminen käy tuosta vain.
Ilmoita asiaton viesti
Minkä Kihlmanin kirjan olet lukenut?
Ilmoita asiaton viesti
Vaikeamielinen persunvastustaja valjastaa edesmenneen kirjailijan ja tämän koko ansiokkaan tuotannon jälkijättöisen harhakampanjaan, mihin se ei kuitenkaan sisältönsä puolesta sovi onnettoman oikeusprosessin tueksi. Christer Kihlmanin romaani- tms. hahmot ovat joillekin loukkaavia, vaikka niitä enää harvemmat lukevat: Tämä antaa huonon kuvan kansanryhmästämme, tämä loukkaa yhdenvertaisuuttamme ja ihmisarvoamme sekä voi vaikuttaa syrjintää ja sortoa edistävästi.
Omalla logiikallaan syyttäjät voisivat määrätä rikostutkinnan kirjaluettelosta. Sitten kaivetaan Kihlman-parka haudastaan ja valtakunnansyyttäjä herjaa mätänevää kalmoa. Teologian tohtori Päivi Räsänen kutsutaan antamaan asiantuntijalausunto siitä, vaikuttaako maallinen tuomio tilanteeseen taivaassa
Ilmoita asiaton viesti
Räsänen ei ole teologian tohtori eikä tällä jutulla ollut mitään tekemistä persujen kanssa. Kommenttisi on todella kummallinen.
Oletko muuten persu? Niillä on tapana ottaa osumia aina vaikkei niihin edes tähtäisi.
Ilmoita asiaton viesti
En ole persu. Äänestin viimeksi sosialidemokraattien ehdokasta. Kaunokirjallinen kommentti kuvaa sitä, kuinka hyvässä tarkoituksessa tehty sananvapauden rajoittaminen on taipuvainen kääntymään tavoitteitaan ja sitä ikään kuin suojeltavaa kansanryhmää vastaan
Ilmoita asiaton viesti
En tullut tuosta hullua hurskaammaksi. En ole kuitenkaan valjastamassa Kihlmanin tuotantoa minkään agendan palvelukseen. Arvostan häntä suuresti. Olen lukenut hänen tuotantoaan käsittelevää tutkimusta myös.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on vaikeamielinen?
Kihlman ei tykännyt persuista, mutta eihän niistä kukaan tolkun ihminen tykkää.
Edelleenkään Persut eivät ole tämän blogin aihe. He eivät kiinnosta minua enää.
Ilmoita asiaton viesti
Homoissa tai sukupuolettomista tai mistää LQTBI- mitä kaikkea onkaa, olen tuntenut jo kauan sellaisia ja hyviä tyyppejä ❤️
Ilmoita asiaton viesti
Jokainen Sanna Ukkolan kolumni, jokainen alaikäisille sateenkaarinuorille lähetetty uhkaus, jokainen Soinin tai Räsäsen aasimainen pyrkimys ratsastaa Jeesuksella. Niiden vastapainoksi tarvitaan Pride. Kuukausi, teemapäiviä, kulkueita, sateenkaarilippuja, keskinäistä rakkautta ja solidaarisuutta. Vastarintaa.
Siksi Pride. Tekemään näkyväksi.
Ilmoita asiaton viesti