Valmiuslain uudistus ja hybridivaikuttaminen

Puolustusvaliokunnassa käsittelyssämme on tällä hetkellä valmiuslain uudistus, jonka jarruttamisesta hallitus syyttää perussuomalaisia. Tahtotilana on säätää uusi laki kiireellisenä. Tähän vaaditaan 5/6 enemmistön tuki eduskunnalta. Koska sisäministeri Mikkonen on näkyvästi rummuttanut omaa näkökulmaansa valtamediassa, on syytä nostaa esiin muutama seikka myös toisesta näkökannasta.

Turvallisuusympäristön viimeaikainen muutos ja koronapandemia herättivät ymmärtämään valmiuslain uudistustarpeen. On selvää, että erityyppisten uhkien kirjo on laajempi kuin aiemmin. Aiemmin valmiuslaki yhdistettiin lähinnä aseellisen konfliktin torjumiseen. Nyt valtiollisen vaikuttamisen keinot ovat monimutkaistuneet ja Euroopan vakaus on hauraammalla pohjalla kuin kymmeniin vuosiin.

Perussuomalaiset ei vastusta valmiuslain uudistamista. Kaikki muut uudistuksen osa-alueet ovat kannatettavia, mutta laajamittaisen maahantulon tilanteessa hallituksen esitys ennemminkin horjuttaa kuin turvaa isänmaamme sisäistä turvallisuutta.

Laajamittainen maahantulo on yksi osa niin kutsuttua hybridivaikuttamista. Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan keinovalikoimaa, jonka avulla pyritään horjuttamaan toisen valtion sisäistä vakautta ja turvallisuutta. Siihen luetaan niin poliittisia, taloudellisia kuin sotilaallisiakin keinoja sekä informaatio- ja kybervaikuttamista. Hybridivaikuttamisessa voidaan hyödyntää vaikkapa rikollisryhmiä tai pakolaisia. Hybridivaikuttamisen keinojen laajan kirjon vuoksi sille on tyypillistä, että sitä voi olla vaikea tunnistaa. Valmiuslain oleellisin tarkoitus on turvata valtion alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Sen käyttökynnys on kuitenkin erittäin korkea. Hybridivaikuttamisen moniulotteisuuden ja valmiuslain käyttökynnyksen vuoksi ei yksin riitä, että siitä on maininta valmiuslaissa. Eikä varsinkaan riitä, että keinovalikoimaan lisätään ainoastaan siirtolaisten vastaanottamisen helpottaminen. Rajat on saatava sulkea lain nojalla kokonaan.

Perussuomalaiset vaati muun opposition tuella rajojen sulkemisen mahdollistavia pykäliä välikysymyksessä jo marraskuussa. Silloin elettiin aikaa, jona Valko-Venäjä työnsi tuhansia siirtolaisia järjestelmällisesti Puolan ja Liettuan rajoille vastauksena EU:n asettamille pakotteille. Sisäministeri Mikkosen tällöin ehdottama ratkaisu oli diplomatia. Hallitus kuitenkin myös sitoutui aloittamaan valmiuslain uudistuksen. Valmiuslakiin ei kuitenkaan hallituksen esittämänä ole tulossa juuri niitä rajojen sulkemisen mahdollistavia pykäliä. Selityksenä kansainväliset sopimukset ja EU:n tuen puute. Mikäli Suomea vastaan sitten toteutettaisiin hybridioperaatio, niin hallitus vastaisi siihen kansalaisiin kohdistuvilla pakkokeinoilla, kuten suurten, majoitukseen soveltuvien rakennusten haltuunotoilla ja suomalaisten sosiaalitukien keskeytyksillä. Sen sijaan, että tehtäisiin selväksi rajojemme koskemattomuus – mille EU antoi jo hiljaisen siunauksensa Valko-Venäjän ja Turkin harjoittamien hybridihyökkäysten kohdalla – järjestettäisiin hyökkäyksen välineenä käytettäville ihmismassoille lokoisat oltavat omien kansalaistemme kustannuksella.

Kerta toisensa jälkeen on nähty, että Marinin hallituksen arvojärjestys on päälaellaan. Sen sijaan, että tehtäisiin päätöksiä suomalaisten parhaaksi, on Eurooppaministeri Tuppuraisen suulla tehty selväksi, että ”Oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista”.

Perussuomalaiset vaativat, että rajavartioilla on laillinen oikeus pysäyttää Suomen puolelle pyrkivät ihmismassat tilanteessa, jossa toinen valtio käyttää pakolaisia keinona horjuttaa Suomen turvallisuutta ja suvereniteettiä. Hallituksen mielestä tämä on vain persujen poliittista peliä.