Metaani lämmittänyt ilmakehää jo puoli astetta

Vaikka ilmastonmuutoksen yhteydessä keskitytään yleensä hiilidioksidiin, niin muutkin kaasut toimivat kasvihuonekaasuina. Näistä tärkeimmät ovat vesihöyry, metaani, typpioksiduuli ja troposfäärin otsoni. Typpioksiduulia syntyy maanviljelyssä, ja sen vaikutus ilmastonmuutokseen on 6 % ihmisperäisten kasvihuonekaasujen ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta. Typpioksiduuli (N2O) on ilmastovaikutuksella mitattuna Suomen toiseksi yleisin ihmistoiminnasta syntyvä kasvihuonekaasu.

Keskittymällä metaaniin voitaisiin ilmastonmuutokseen vaikuttaa jopa nopeammin, kuin keskittymällä hiilidioksidiin. Metaanin arvioidun vaikuttaneen jopa 0.5 astetta maapallon lämpenemiseen 1800-luvulta lähtien. Toisten arvioiden mukaan metaani on vastuussa noin 25–30 prosentista kasvihuonekaasujen aiheuttamasta ilmakehän lämpenemisestä. Maapallon keskilämpötila oli vuonna 2020 0.95 ° – 1.20 ° lämpimämpi kuin 1800-luvulla. Hiilidioksidipitoisuudet ilmakehässä ovat lisääntyneet 31 % ja metaanipitoisuudet 149 % esiteollisiin tasoihin nähden vuoden 1750 jälkeen. Asiantuntijat uskovat, että jos metaanipäästöjen määrää kyettäisiin leikkaamaan 40–45 prosenttia seuraavan vuosikymmenen aikana, se hillitsisi ilmaston lämpenemistä 0,3 celsiusastetta.

Metaani ei säily ilmakehässä yhtä pitkään, kuin hiilidioksidi, joka säilyy ilmakehässä satoja vuosia. Metaani häviää ilmakehästä parinkymmenen vuoden kuluessa. Sadan vuoden näkökulmasta IPCC laskee, että metaani lämmittää ilmakehää 28 kertaa niin voimakkaasti kuin hiilidioksidi.

Kuitenkin lyhyellä 20 vuoden aikavälillä metaanin lämmitysvaikutus on jopa 86-kertainen hiilidioksidiin verrattuna.

Noin 60 prosenttia metaanipäästöistä ilmakehään johtuu suoraan ihmisten toiminnasta, kuten öljyn- tai kaasuntuotannosta tai maataloudesta. Loput päästöistä johtuvat luonnollisista reaktioista, kuten soiden metaanipäästöistä.

Maatalous tuottaa metaanipäästöjä erityisesti karjan lannasta sekä jätevesistä, joissa syntyy biokaasua hapettoman hajoamisen kautta jätevesitankeissa tai avovedessä. Syntyvä kaasu on suurimmaksi osaksi metaania. Samanlaista kaasua syntyy myös kaatopaikoilla. Tekniikka näiden metaanipäästöjen kaappaamiseksi mädättämöissä on jo. Useat maat ovat ottaneet hankkeeksi mädättämöiden rakentamisen metaanipäästöjen vähentämiseksi. Metaania voivat päästellä märehtijät, kuten naudat, vuohet ja lampaat, jotka muutenkin ovat suurin ihmisen aiheuttaman metaanin lähde. Biojätteiden kierrätys on yksi keino vähentää metaanipäästöjä.

Metaania vapautuu öljynporauksen ja maakaasun porauksen ohipäästöistä. On arvioitu, että metaanivuodot vastaavat 2,3:a prosenttia tuotetusta maakaasusta. Hävikki lähestyy rajaa, jolloin maakaasun ilmastohyödyt verrattuna kivihiileen liukenevat olemattomiin. Yhden arvion mukaan raja rikkoutuu, kun vuodot ovat 2,8 prosenttia tuotannosta. Vuotoja voidaan vähentää, ja vuotojen vähentäminen olisi ehkä tehokkain keino hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ei ole tietoa siitä, kuinka paljon Venäjän maakaasun tuotannossa syntyy maakaasun ohipäästöjä.

Suokaasu on suurelta osin metaania ja siksi Suomen soiden ennallistaminen voi aiheuttaa metaanipäästöjen lisääntymistä. Kun soita ennallistetaan, voivat metaanipäästöt nousta.  Ennallistamisen alkuvaiheessa suo päästää ilmakehään metaania, joka on monin verroin hiilidioksidia ärhäkämpi ilmaston lämmittäjä. Vuonna 1995 ennallistetulla Soukonkorvella metaanipäästöt olivat vielä vuonna 2012 huomattavasti korkeammat ojitettuun aikaan verrattuna ja vastaavaa luonnontilaistakin suota korkeammalla. Soiden kuivatus on vähentänyt niiden aiheuttamia metaanipäästöjä, joskin olisi utopistista, että Siperian valtavat suoalueet kuivattaisiin metaanipäästöjen vähentämiseksi.

Siperian soihin on varastoituneena arviolta 70 miljardia tonnia metaania, noin neljännes kaikesta maailman maahan varastoituneesta metaanista. Tutkijat pelkäävät, että jos ikirouta saavuttaa sulamispisteen, se alkaa päästää suuria määriä metaania ilmakehään.

Myös Alaskasta on tullut viime vuosina samansuuntaisia tutkimustuloksia ikiroudan lämpötilan nousemisesta ja paikoittaisesta sulamisesta.

Alaskan ikiroudan lämpötila on 10 000 vuoden ajan pysytellyt noin seitsemän miinusasteen tuntumassa. Kanadalaistutkijat ovat varoittaneet, että Alaskan sisäosissa ikiroudan lämpötila on enää parin asteen päässä sulamispisteestä.

Metaania on myös Jäämeren pohjassa ja meriveden lämmitessä se voi vapautua suodattuen veden läpi ilmakehään. Ilmaston lämmetessä meitä siis uhkaa ikiroudan ja merenalaisten metaanivarastojen vapautuminen, joka johtaisi jälleen ilmaston lämpenemiseen. Kyseessä olisi siis noidankehä, jossa vapautuva metaani johtaisi nopeasti maapallon ilmakehän lämpenemiseen.

Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa ei kannattaisi keskittyä aina hiilidioksidiin, vaan myös metaanin vaikutukset kannattaisi muistaa.

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu