Yhteisblogi Juhana Vartiaisen kanssa: THL:n tulisi julkaista tieteellinen perusta, johon sen suositukset nojaavat

Koronakriisin hoidossa on kirjaimellisesti elintärkeää, että viranomaisten ja terveydenhoidon päättäjien toimet perustuvat parhaaseen tietoon ja siihen pohjautuvaan strategiaan. Epävarmuutta ei mitenkään voi poistaa, mutta luottamus päättäjiin ja asiantuntijoihin säilyy parhaiten, kun viranomaisten toimet ovat jatkuvan avoimen keskustelun läpivalaisussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi 17.3 skenaariolaskelmia tartunnoista ja kuolleisuudesta, sekä sairaalakapasiteetin tarpeesta. Laskelmat vaikuttavat huomattavan optimistisilta verrattuna muiden maiden vastaaviin laskelmiin. Keskeisin ero liittyy oletukseen koronaviruksen tappavuudesta.

Muistiossa käsitellään tapauskuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolemien osuutta varmennetetuista tautitapauksista, ja infektiokuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolemien osuutta kaikista tartunnan saaneista. Nämä suhdeluvut poikkeavat toisistaan, sillä osa tartunnan saaneista potee taudin kotona tai jopa oireettomasti, jolloin näitä tartuntoja ei koskaan varmenneta. Epidemian päätyttyä tapauskuolleisuus siis yliarvioi todellista infektiokuolleisuutta.

THL:n muistio ei mielestämme näytä ottavan huomioon sitä, että epidemian aikana mitattu tapauskuolleisuus saattaa toisaalta aliarvioida kuolleisuutta, koska osa tapauksista on vielä kesken. Tästä syystä Suomen tapauskuolleisuus näyttää tällä hetkellä hyvin alhaiselta. Suomessa on varmennettu yli 600 tartuntaa, mutta kuolintapauksia on ollut vasta yksi. Ajankuluessa näistä varmennetuista tartunnoista osa paranee ja osa kuolee. Näin ollen tuon 600 potilaan otoksen osalta tapauskuolleisuus tulee vielä nousemaan. Tämän hetkisestä tapauskuolleisuudesta tehdyt johtopäätökset voivat siksi aliarvioida todellista infektiokuolleisuutta.

Raportissa väitetään Wuhanin tapauskuolleisuuden olevan n. 2%. Tämä lienee ollut tilanne raporttia kirjoittaessa. Tällä hetkellä Kiinan mitattu tapauskuolleisuus on kuitenkin jo n. 4%. Lähde

THL:n kolmessa eri skenaariossa taudin saa 20 % (lievä), 40 % (keskiverto) tai 60 % (vaikea) Suomen väestöstä. Nämä prosentit vastaavat kansainvälisiä arvioita. Kaikissa kolmessa skenaariossa sairaalahoitoa tarvitsee enintään 1 % tartunnan saaneista ja infektiokuolleisuus on 0,05-0,1 % tartunnan saaneista.

Tämä kuolleisuusarvio 0,05-0,1% sairastuneista on normaalin kausi-influenssan luokkaa ja se poikkeaa selvästi tunnetuimmista kansainvälisistä arvioista. Tämän arvion perustelut pohdituttavat.

Erityisesti arvostetun Imperial Collegen raportti arvioi infektiokuolleisuuden olevan 0,9 % (vaihteluvälillä 0,4%-1,4%). Imperial Collegen optimistisin arvio on siis neljä kertaa pahempi kuin THL:n pessimistisin skenaario. Imperial Collegen pahin skenaario on 14 kertaa pahempi kuin THL:n pahin arvio. Tarve tehohoidolle on  Imperial Collegen arvion mukaan luonnollisesti suurempi.

Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n 19.3.2020 päivätyssä tilannekatsauksessa arvioidaan puolestaan infektiokuolleisuuden olevan 0,3-1,0%. Iso-Britannian hallituksen tiedeneuvoston raportti koronasta toteaa ”Our best estimate of the infection fatality rate is in the range of 0.5% to 1%.” Yhteistä näille kaikille arvioille on, että ne ovat kertaluokkaa korkeampia kuin THL:n vastaava arvio.

Tällä oletuksella on suuri merkitys kun varaudutaan tulevaan epidemiahuippuun. Kansainvälisissä arvioissa  sairaalahoidon tarve arvioidaan vastaavasti huomattavasti suuremmaksi kuin THL:n skenaarioissa.

THL:n arvioi voi toki osoittautua oikeaksi ja toivokaamme sitä. Iso kysymys on “Mitä jos se ei pidä paikkansa?” Imperial College, Iso-Britannian hallitus ja WHO toimivat sen oletuksen pohjalta, että kuolleisuus on lähempänä 1 prosenttia.

Jos THL on väärässä, valittu toimintastrategia on väärä ja nykyiset toimet alimitoitettuja. Tuhansia ihmisiä kuolee kun hoitoa ei pystytä tarjoamaan kaikille sitä tarvitseville. Jos hoitoa ei pystytä tarjoamaan, niin infektiokuolleisuus nousee dramaattisesti.

Mielestämme näistä oletuksista tarvitaan avointa keskustelua ja lopulta poliittinen päätös. Aikaa on vähän.

 

Juhana Vartiainen on helsinkiläinen kansanedustaja ja VTT ekonomisti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu