Ammattiliitot: Työn arjen turva vai taloudellisen kasvun portinvartija vai jotain muuta?
”Ammattiliittoja pidetään keskeisinä poliittisina toimijoina hyvinvointivaltioiden muodostamisessa. Niiden merkityksestä hyvinvointivaltioiden nykyiselle kohtalolle on kuitenkin kiistelty akateemisissa piireissä.” (käännös)[4]
Iltalehti tiedottaa:
”ltalehden tietojen mukaan SAK:ssa suunnitellaan yhä yleislakon omaisia toimia. Pohdinnassa on useammalla päivälle esimerkiksi suurten tehtaiden ja satamien sulku sekä joukkoliikenteen seisaus.” (19.12.2023) [6]
”Työmarkkinakolari näyttää vääjäämättömältä tilanteessa, jossa yksikään osapuoli ei osoita väistämisen merkkejä. ” (3.11.2023) [7]
Mitä on tapahtumassa?
Ammattiliittoja pelottaa oman vallan menettäminen [15]. Aikanaan perustettu YTK (Työttömyyskassa) -kassa oli kova isku heille.
”Kassan menestyessä ja ammattiliittojen jäsenmäärän samalla pudotessa, siihen kriittisesti suhtautuneet kirjoitukset lisääntyivät tuntuvasti. Kritiikki tuli pitkälti ammattiyhdistysliikkeen toimijoiden suunnalta. Loimaan kassan toimijat olivat puolestaan valinneet passiivisen strategian, jonka seurauksena kassaan liittyneitä myönteisiä kirjoituksia oli vähän. Liittojen ja työttömyyskassojen erillisyyden korostaminen voidaan kuitenkin katsoa erääksi esiintyneistä kestoteemoista, jonka esilläpito oli tärkeää yksityiselle työttömyyskassalle. Uutisoinnin negatiivisuutta lisäsivät viimeisellä tarkasteluvälillä Loimaan kassassa käyty niin kutsuttu johtajakiista sekä YTK:n ja YTK-Yhdistyksen kyseenalainen ja läheinen kytkös” [1]
Ammattiliitoilla on portinvartija rooli, josta he haluavat pitää kiinni.
”Korkeakoulutettujen ammatillisen keskusjärjestön (Akava) suhtautuminen maahanmuuttoon on ollut liberaalimpaa verrattuna Suomen ammattiliittojen keskusjärjestöön (SAK). Tutkimuksessani havaitsin, että ammattiliitot käyttävät edelleen portinvartijaroolia liittyen työperäiseen maahanmuuttoon” [2, s. 228]
Yleislakot uhkaavat jokaisen ihmisen elinkeinoja ja toimeentuloa
”Yleisesti ottaen pitkittynyt yleislakko vaikuttaa kielteisesti työllisyyteen, vähentää yritysten luottamusta ja lisää talouden stagflaation riskiä. Lisäksi tällaiset lakot haittaavat merkittävästi talouden kasvua ja investointimahdollisuuksia.” (käännös) [3, s. 521]
Talouskasvu on yksi valtion tärkeimmistä tukipilareista [3 , s. 519] ja sen romuttaminen uhkaa meidän jokaisen tulevaisuutta.
Se ei ole pelkästään Suomessa oleva ilmiö vaan esim. Espaniassa on massinoitu yleislakkoja (4.12.1988) [4], jolla yritetään kumota työelämän reformeja ammattiliittojen toimesta (trade unions). Heillä on omat syynsä vastustaa Valtion säästötoimenpiteitä.
Taulukko 1. [4]
Voimme katsoa taulukkoa 1 josta käy ilmi, että esim. Espaniassa ammattiyhdistysjohtajat päättivät kutsua koolle yleislakon, joka oli heidän viimeinen keinonsa, jokaisen työmarkkinauudistuksen yhteydessä, jonka he pitivät ”merkittävänä” ja josta ei ollut päästy sopimukseen.
Se on heidän keinonsa viestiä ”vallanpitäjälle” että kuka hallitsee. Mutta lakoilla ja yleislakoilla on sitten kovia vaikutuksia meidän kaikkien elinkeinoihin. Ilman työntekijöitä ei ole yrityksiä, mutta ilman riskinottajia ei muodostu yrityksiä ja elinkeinoja.
Pohdintaa
Itselläni on tietynlainen pessimistisyys, että pystyvätkö eri osapuolet vuosien saatossa parempaan ja löydettäisiin vaihtoehto, joka ei olisi liian jyrkkä. Näinä aikoina talouskasvun romuttaminen vie meidät todella huonoon suuntaan [8-13] eikä siihen ole onnistuttu pohtimaan mitään muuta parempaa polkua [5].
”Taloudellisten ja poliittisten näkökulmien yhdistäminen osoittaa, että lakkojen koko ja sekä lakkojen että työläismielenosoitusten esiintymistiheys olivat suurimmillaan konservatiivihallituksen kriisivuosina” (käännös) [14, s. 50]
Mitä mieltä olette?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Juha Petteri Häkkinen. Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu. Helsingin Yliopisto 2013. Pro gradu. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ff7bf4e9-0e37-420b-9b64-817f4cee865e/content
[2] Rolle Alho. Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto. Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015. https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87035/45949
[3] Tenza, Mlungisi. (2020). The effects of violent strikes on the economy of a developing country: a case of South Africa. Obiter, 41(3), 519-537. Retrieved December 22, 2023. http://www.scielo.org.za/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1682-58532020000300004
[4] del Rio Loira, P., & Fenger, M. (2019). Spanish trade unions against labour market reforms: strategic choices and outcomes. Transfer: European Review of Labour and Research, 25(4), 421-435. https://doi.org/10.1177/1024258918818267
[5] Corlet Walker, C., Druckman, A., & Jackson, T. (2021). *Welfare systems without economic growth: A review of the challenges and next steps for the field. Ecological Economics, 186, 107066. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2021.107066
[6] Elli Harju. IL:n tiedot: Suomi taas seis – ”Yleislakosta” ilmoitus tulossa. 19.12.2023 Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8c898d03-f46b-467d-889d-e53b024248ac
[7] Erno Lassi. Kommentti: ”Moderni yleislakko” saisi Suomen polvilleen – työmarkkinakolarin voi estää yllättävä taho. 3.11.2023 Iltalehti. https://www.is.fi/politiikka/art-2000009965235.html
[8] de Wet, JHvH. (2012). The financial impact of strikes: A worker’s perspective. Corporate Ownership & Control, 9(4-4), 400-407. https://doi.org/10.22495/cocv9i4c4art3
[9] Reshad N Ahsan ja Kazi Iqbal. Political Strikes and its Impact on Trade: Evidence from Bangladeshi Transaction-Level Export Data*. Working paper 2015. https://www.theigc.org/sites/default/files/2015/06/Ahsan-and-Iqbal-2015-Working-paper.pdf
[10] Abu S. SHONCHOY ja Kenmei TSUBOTA. Economic Impact of Political Protests (Strikes) on Manufacturing Firms: Evidence from Bangladesh. IDE DISCUSSION PAPER No. 523. https://www.ide.go.jp/library/English/Publish/Reports/Dp/pdf/523.pdf
[11] Ahsan RN, Iqbal K. How does violence affect exporters? Evidence from political strikes in Bangladesh. Rev Int Econ. 2020; 28: 599–625. https://doi.org/10.1111/roie.12464
[12] Office for National Statistics (ONS), released 8 March 2023. The impact of strikes in the UK: June 2022 to February 2023. https://www.ons.gov.uk/employmentandlabourmarket/peopleinwork/workplacedisputesandworkingconditions/articles/theimpactofstrikesintheuk/june2022tofebruary2023
[13] Jordaan, J. C. (2016). An estimation of the impact of the 2012 platinum-sector strike on the South African economy. South African Journal of Economic and Management Sciences, 19(2). https://doi.org/10.17159/2222-3436/2016/v19n2a9
[14] Nicholas Pohl. On the Usefulness of Combining Strike and Protest Research: Some Insights from the Spanish Case (2000-2016). EMPIRIA. Revista de Metodología de las Ciencias Sociales, núm. 52, pp. 21-52, 2021. https://doi.org/10.5944/empiria.52.2021.31364
[15] Visser, J. (2023). Will they rise again? Four scenarios for the future of trade unions. Economic and Industrial Democracy, 0(0). https://doi.org/10.1177/0143831X231178850
#mikkoluomala #mluomala #kokonaispolitiikka #yleislakko #vastavaltarakenne #eurovaalit2024
Ammattiliitot vastaavat näemmä työelämän huononnuksiin strategialla jota voisi nimittää vaikkapa hammurabin laiksi. Pitää kostaa silmä silmästä mutta ei kahden silmän edestä. Suomeksi tämä tarkoittaa että kun hallitus on laskenut saavansa huononnuksilla säästöjä tietyn summan, vaikka 42 miljoonaa niin lakkoilulla aiheutetaan juurikin 42 miljoonan kulungit. Näin hallitus oppii pian, että se ei voi vain heitellä säästöjä hatustaan koska se ei tule niitä saamaan. Tosin se toteuttaa ne tietenkin uhmalla koska ei halua menettää kasvojaan
Ilmoita asiaton viesti
Suomen itsehankittu ongelma: 15 vuotta velanottoa, eikä jarrua ollenkaan
Rahaa jaettu enemmän kuin sitä on ollut..
Talous ei ole kasvanut, mutta Suomi on jatkanut rahaa ja palveluita ikään kuin talous olisi koko ajan kasvanut. Palveluita on kehitetty, laajennettu, lisätty, otettu lisää ”tarjottimelle”. Tulonsiirtoja on kehitetty, laajennettu, lisätty, otettu lisää ”tarjottimelle”.
Rahaa ja rahanarvoisia toimintoja jaettu enemmän kuin rahaa on ollut.
Mitä oikein on tehty?
On toimittu suhteellisesti ja absoluuttisesti otettaen typeryyksiä.
Miten tuonkaltainen typeryyksien tekeminen on ollut mahdollista?
On toimittu typerästi, koska olemme typeriä. Lisäksi olemme lyhytnäköisiä ja laumasieluja. Lisäksi tällainen vastuuttomuus kuuluu poliittisen toiminnan logiikkaan. On kivampi antaa kuin ottaa ja pysyä vallassa. On kivampi luvata kuin kertoa ”mitä pitää tehdä”. Olemme eläneet kollektiivisen harhan vallassa.
Eräänlaista huippua tässä kollektiivisessa harhassa edustaa se, melko laajaksi osoittautunut tahto, että tätä samaa suuntausta pitää jatkaa.
Köyhyyden poistaminen on matemaattinen mahdottomuus..
Sillä köyhyyden poisto on mahdoton tehtävä tuskin palkansaajat tyytyisi pohjoismaalaiseen hyvinvointimalliin että kaikki pysyivät mukana, eikä tämän kaltaista syrjäytymistä tapahtuisi.
Mistä otetaan , mistä leikataan ja mitkä vaikutukset näillä kaikilla on ihmisten hyvinvointiin sekä että talous saadaan tasapainoon. Tätä ei ole edelliset hallituksetkaan halunneet ratkaista.
Jos julkinen sektori kasvaa ja palkansaajien elintasoa pidetään velalla putoaa ihmisiä köyhyysrajan alapuolelle ja köyhien lukumäärä lisääntyisi, vaikka heidän tulot hieman kohenisivatkin. Koska prosenttilasku on pelkkää matematiikkaa niin se ei ota huomioon (ostovoima) köyhtymistä, siten yleinen palkankorotus prosentti nostaa osan palkkatasoa suhteellisesti enemmän, eli jokainen prosenttikorotuksella tehty uusi työehtosopimus aiheuttaa lisää köyhyyttä. Aina joku putoaa sen köyhyysrajan tulotason alle, kun palkkoja nostetaan vaikka kansatalous ei kasvaisikaan.. Ja he jotka (julkinen sektori) siellä vihreällä oksalla jo olivat pysyvät siellä varmemmin sekä voivat paremmin. Tämä tipauttaa kelan asumistuki ja toimeen tulo loukkuihin he ovat nämä ihmiset ovat Tupon uhreja jotka jäävät palkkaratkaisujen ulkopuolelle . Koska palkat aina ketjuuntuvat kohonneisiin hintoihin ja tästä kärsii eniten vähävaraiset.
Suomen julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on vain 20 prosenttia, mutta sen osuus kaikista työllisistä on poikkeuksellisen suuri, lähes 30 prosenttia. Toisin sanoen julkinen sektori on liian suuri. Itse asiassa se on EU- ja OECD-maiden suurimpia suhteessa talouden kokoon. Viime vuosina rakenteellisia uudistuksia ei olla saatu aikaan muuta kuin puheiden asteelle joka estäisi jatkuvan velkaantumisen.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää täydennystä ja kommenttia. Olet asian ytimessä. Tulevissa kuntavaaleissa olisi tärkeää saada sitoutumattomat aktivoitumaan, koska tätä hallinto politiikkaa ei ole muutettu kuten olet sanonut yli vuosikymmeneen, niin tarvitaan ihmisiä jotka pystyvät asettumaan ehdolle ja näyttää esimerkkiä miten asiat pitää tehdä.
Ilmoita asiaton viesti