Atlantin valtameren virtausten kriittinen järjestelmä voi romahtaa jo vuonna 2030! Onko toivoa? Ei ilman kokonaispolitiikkaa!

14.2.2024 tiedotettiin että huoleen ei ole syytä

”Suomi hautautumassa jäähän? Tutkimusprofessori tyrmää tuoreen tutkimuksen kauhuskenaariot. – En ihan itse allekirjoita sitä tutkimusta. Olen sitä mieltä, ettei tällaista katastrofaalista kylmenemistä olisi tapahtumassa, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Haapala sanoo.” [1]

Uutisessa viitataan tutkimukseen joka on julkaisu Science -lehdessä: ”Physics-based early warning signal shows that AMOC is on tipping course”

Mikä on tilanne 3.8.2024?

Nyt on tiedotettu (3.8.2024 klo 23:18), että tilanne olisi mahdollisesti todella heikko ja Suomen ilmasto tulisi mahdollisesti jäähtymään todella merkittävästi [2]. Uutisessa kerrotaan että tutkimus ”Probability Estimates of a 21st Century AMOC Collapse” johon pamfletti perustuu, ei ole vielä vertaisarvioitu [2], [3]. Joka sinänsä antaa mahdollisuuden vielä, että odotellaan rauhassa ajatukselle.

Tutkimuksen ulkopuolinen tutkija oli antanut kommentit CNN:lle, jossa hän painottaa että meidän pitää tehdä kaikemme tämän AMOC (Atlantic Meridional Overturning Circulation/Atlantin termohaliininen kierto) romahtamisen estämiseksi:

”AMOC:n romahtaminen ”on todella suuri vaara, jonka välttämiseksi meidän pitäisi tehdä kaikkemme”, sanoo saksalainen Potsdamin yliopiston fysikaalinen merentutkija Stefan Rahmstorf, joka ei osallistunut uusimpaan tutkimukseen. ” (käännös) [4]

Uusi keskustelu suuntaus ilmastokeskustelussa: kokonaisilmastonmuutoskeskustelu

Siinä tapauksessa tässä ympäristökeskustellussa on siirryttävä kokonaisilmastonmuutoskeskusteluun, jossa on puhuttava esim. sodan ilmastovaikutuksista [5-8], ihmisten lemmikkien hiilijalan jäljestä [9-12], jne., kun tilanne alkaa näyttämään determistisen heikolta. Eikä vaan pistemäisesti nostaa yksittäisiä hiilijälkeä tekeviä asioita julkiseen keskusteluun, vaan keskustella kokonaisuudesta mitkä kaikki vaikuttavat. Lihansyönnistä [13], lentokoneista [14], autoista [15] ja laivoista [16] keskustelu ei enää riitä ilmastokeskustelussa. Ilmastoasiat ovat yksi asia kuitenkin kokonaispolitiikassa.

Mitä mieltä olette?

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Mikael Kaivanto. Suomi hautautumassa jäähän? Tutkimusprofessori tyrmää tuoreen tutkimuksen kauhuskenaariot. Iltalehti 14.2.2024. https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/146e2d89-0c6d-4c1a-9ee3-9ed602a72729

[2] Riku Isokoski. Tuore tutkimus: Maailma voi mullistua jo 2030-luvulla – Suomelle seuraus olisi hirveä. Iltalehti 3.8.2024 klo 23:18. https://www.iltalehti.fi/saauutiset/a/942f1139-2a08-4f47-99a9-2472d13b3922

[3] Emma J.V. Smolders, Ren´e M. van Westen ja Henk A. Dijkstra. Probability Estimates of a 21st Century AMOC Collapse. 2024. Vertaisarvioimaton.https://www.researchgate.net/publication/381510992_Probability_Estimates_of_a_21st_Century_AMOC_Collapse

[4] Angela Dewan ja Angela Fritz. A critical system of Atlantic Ocean currents could collapse as early as the 2030s, new research suggests. CNN 3.8.2024. https://edition.cnn.com/2024/08/02/climate/atlantic-circulation-collapse-timing/index.html

[5] Rawtani, D., Gupta, G., Khatri, N., Rao, P. K., & Hussain, C. M. (2022). Environmental damages due to war in Ukraine: A perspective. Science of The Total Environment, 850, 157932. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2022.157932

[6] Hryhorczuk, D., Levy, B.S., Prodanchuk, M. et al. The environmental health impacts of Russia’s war on Ukraine. J Occup Med Toxicol 19, 1 (2024). https://doi.org/10.1186/s12995-023-00398-y

[7] Meaza, H., Ghebreyohannes, T., Nyssen, J., Tesfamariam, Z., Demissie, B., Poesen, J., Gebrehiwot, M., Weldemichel, T. G., Deckers, S., Gidey, D. G., & Vanmaercke, M. (2024). Managing the environmental impacts of war: What can be learned from conflict-vulnerable communities? Science of The Total Environment, 927, 171974. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2024.171974

[8] Ferreira, M. (2023, October 9). The Russia-Ukraine war and climate change: Analysis of one year of data-visualisations. IASDR 2023: Life-Changing Design. https://doi.org/10.21606/iasdr.2023.431

[9] Okin, G. S. (2017). Environmental impacts of food consumption by dogs and cats. PLOS ONE, 12(8), e0181301. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0181301

[10] Alexander, P., Berri, A., Moran, D., Reay, D., & Rounsevell, M. D. A. (2020). The global environmental paw print of pet food. Global Environmental Change, 65, 102153. https://doi.org/10.1016/j.gloenvcha.2020.102153

[11] Protopopova A, Ly LH, Eagan BH, Brown KM. Climate Change and Companion Animals: Identifying Links and Opportunities for Mitigation and Adaptation Strategies. Integr Comp Biol. 2021 Jul 23;61(1):166-181. PMID: 33871032; PMCID: PMC8300940. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8300940/

[12] Sophia Khatsenkova. Fact-check: Do pets pollute as much as cars? Euronews 27.02.2024. https://www.euronews.com/my-europe/2024/02/27/fact-check-do-pets-pollute-as-much-as-cars

[13] Ivanovich, C.C., Sun, T., Gordon, D.R. et al. Future warming from global food consumption. Nat. Clim. Chang. 13, 297–302 (2023). https://doi.org/10.1038/s41558-023-01605-8

[14] Dolšak, N., Prakash, A. Different approaches to reducing aviation emissions: reviewing the structure-agency debate in climate policy. Clim Action 1, 2 (2022). https://doi.org/10.1007/s44168-022-00001-w

[15] Thana Singam, V., Mohd Zahari, H., & Mohamad Rafiuddin, N. (2024). A systematic review on carbon emission of light duty vehicles in urban environment. Social Sciences & Humanities Open, 10, 100924. https://doi.org/10.1016/j.ssaho.2024.100924

[16] Semab, B., Iqbal, K. M. J., Amir, S., & Tariq, M. A. U. R. (2023). Development of greenhouse gas emissions baseline and identification of carbon offset cost for maritime vessels of a developing country. Frontiers in Environmental Science, 10. https://doi.org/10.3389/fenvs.2022.1076585

#kokonaispolitiikka #ympäristö #ilmasto #mikkoluomala #mluomala #kuntavaalit2025 #kuntavaalit #aluevaalit2025 #aluevaalit #kokonaisilmastonmuutoskeskustelu