Hyvinvointi: syntymästä asti saatu lahja vai asia, joka pitää ansaita rakentamalla yhteisöä?

Hyvinvointi: syntymästä asti saatu lahja vai asia, joka pitää ansaita rakentamalla yhteisöä?

Eri lähteissä ja medioissa tiedotetaan, että leikkauksia ei pidä tehdä [1–3], mutta samalla erilaisia tukijaisia pitäisi vain jakaa ympäriinsä [4-18]. Tilanne on kuin metaforisesti sanottuna linnun pesässä, jossa pienemmät linnut huutavat isommalle linnulle, että lisää tukijaisia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö ruokittavien suiden tarpeisiin pitäisi vastata. Nyt on kyse siitä, mitkä toiminnot yhteiskunnassa ovat verovaroilla ja kohtuullisella velalla rahoitettavat tärkeät toiminnot. Mutta miten rahoittaa tärkeimmät toiminnot, kun aluksi pitäisi käydä kivuliaat keskustelut kenen toiminnot ovat tärkeitä, joiden rahoittaminen on välttämätöntä. Se Nokia ajan kultasampo on takana [19, s. 4], [20] eikä meillä ole varaa nykyiseen yhteiskuntaan [21].

Olemmeko luoneet yhteiskunnan, jossa asiat ratkaistaan vain jakamalla tukijaisia ympäriinsä ja ottamalla lisää velkaa, sekä jättämällä velka sitten muille hoidettavaksi?

Kun katsoo julkisyhteisöjen rahoitusjäämän käyrää vuodelta 2021, on havaittavissa 2007 vuoden jälkeen valtion rahoitusjäämä meni pakkaselle vuoden 2008 kuluessa ja sosiaaliturvarahastot jatkoivat laskua, vaikka siellä oli pientä ”nousua” (Kuvio 1): [22]. Vuosien 2003 – 2006 välissä valtion talous käy hiukan pakkasella.

Kuvio 1. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä [22]
Kuvio 1. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä (2021) [22].

Valtion taloudenarvioesitykset ovat seuraavat:

Hintojen ja korkojen nousu on vähentänyt kotitalouksien kulutusta ja yksityisiä investointeja. Suomen talous ei kasvakaan v. 2023 edellisvuodesta. Inflaatio on kuitenkin nopeasti hidastumassa ja v. 2024 hintojen nousu on kotitalouksen tulojen kasvua hitaampaa. Lisäksi korkojen nousu on pysähtynyt.” [23]

Talouskasvu on seisahtunut ja monet aikaisemmin päätetyt toimet sekä inflaatiosta johtuva menojen nousu kasvattavat vuoden 2023 alijäämää.” [23]

Kuvio 2. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen [22]
Kuvio 2. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen [23].

Rahaa on, mutta se on velka rahaa (Kuvio 2): [23].

Tilannetta korjataan ottamalla lisää velkaa:

Vuoden 2024 talousarvioesitys on 11,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa.” [23]

Ei hätää, ehkä joku tulee meidän velkojien maksajaksi, jos emme saa Suomesta taloudellisesti houkuttelevaa kohdetta, jossa syntyy yksityiselle sektorille työpaikkoja ja voimme tehdä vientiä muihin markkina-alueisiin.

EU:ssa on jo ehdotettu 4 asiaa jota Suomen tulisi tehdä oman talouden korjaamiseksi [24], jotka Yle on meille tiedottanut 24.5.2023:

1.”Suomen on lakkautettava nykyiset energiatuet vuoden loppuun mennessä, jotta julkisessa taloudessa saavutetaan säästöjä. Komissio kannustaa Suomea harjoittamaan varovaista finanssipolitiikkaa ja käyttämään EU:n varoja vihreän siirtymän ja digitalisaation edistämiseen. Sosiaaliturvaa on parannettava ja ihmisiä on kannustettava työn vastaanottamiseen.” [24] (käännös)

2. ”Suomen on jatkettava elvytyssuunnitelmansa toteuttamista ja käytettävä EU:n varoja elvytyksen ja sietokyvyn vahvistamiseen.” [24] (käännös)

3. ”Suomen on korjattava työvoima- ja osaajapulaansa panostamalla uudelleenkoulutukseen ja parantamalla korkeakoulutuksen tarjontaa kysytyillä aloilla.” [24] (käännös)

4. ”Suomen on vähennettävä riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista ja nopeutettava uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Komissio toivoi, että Suomi parantaa lupamenettelyjä julkisten ja yksityisten investointien helpottamiseksi.” [24] (käännös)

Suomen toipumissuunnitelma toisiaan löytyy Euroopan Unionin sivulta [25].

Jos Suomessa ei pystytä korjaamaan taloutta, niin sitten saamme kokea miltä se tuntuu, kun uuden lainan saamiseksi katsotaan, että asiat ovat oikeasti tehty ja sitten olemme enemmän altavastaajan asemassa. Kreikalla on tästä kokemusta, kun muut tulevat hoitamaan heidän talouttansa kuntoon [26].

Tässä asiassa tarvitaan meitä kaikkia. Yhteiskunta voi olla vastuullinen sen ihmisille, jos sille kertyy varoja ja resursseja, joita se voi jakaa perustellusti yhteisön jäsenille ja sitten tietysti ihmisten pitäisi pystyä tuottamaan esim. palveluita toisillensa, kun tarvitsemme erikoistunutta osaamista arkisten asioiden ratkaisussa. Meidän täytyy antaa mahdollisuudet ihmisille menestyä, koska silloin annamme käytännössä puitteet sille, että Suomen varallisuus tulee kasvamaan. Suomen pitää olla houkutteleva sijoituskohde ja meillä pitää olla vientiteollisuutta, joka vastaa maailman markkinoiden tarpeisiin. Yhteiskuntamme ei kehity, jos päästämme metaforamaisesti mahan ulos ja jatkamme keskinäistä kiukuttelua, narratiivia että lisää tutkijaisia vaan kaikille jne. On käärittävä hihat ja ryhdyttävä rakentamaan Suomea, joka on kuitenkin meidän yhteinen kotimme.

Mitä mieltä olette?

Kirjallisuutta ja Lähteitä

[1] Jonni Aromaa ja Pia Parkkinen. Kulttuurista voi kadota lähivuosina kymmeniä miljoonia – ”Näen leikkaukset arvopohjan murenemisena”, sanoo rahanjakaja. YLE 10.4.2024. https://yle.fi/a/74-20082767

[2] Akseli Vanhala. ”Leipää, ei leikkauksia!” Tuhannet osoittavat mieltä hallituksen leikkauksia vastaan. Iltasanomat 5.10.2023. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009903518.html

[3] Teemu Luukka. Edes eläkkeet eivät ole turvassa, kun hallitus etsii uusia miljardi­säästöjä. HS 5.2.2024. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010156865.html

[4] Päivi Lakka, Terhi Toivonen ja Anni Kavander. Hallitus leikkaa yli miljardin kehitysyhteistyöstä – Kehitysministeri Tavio: Tuki Ukrainalle jatkuu .YLE 18.1.2024. https://yle.fi/a/74-20070078

[5] Antti Honkamaa. Suomen kehitysapurahoja vedätettiin härskisti Tansanian virkamiesten taskuihin – Suomi aikoo antaa silti miljoonia euroja lisää. Taloussanomat 7.9.2023. https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-kehitysapurahoja-vedatettiin-harskisti-tansanian-virkamiesten-taskuihin-suomi-aikoo-antaa-silti-miljoonia-euroja-lisaa/55547d39-d491-45a2-8c9d-2b436572dd98

[6] Juha Ristamäki. IL:n tiedot: PS haluaa leikata kehitysavusta vähintään 500 miljoonaa, RKP:lle käy korkeintaan 100 miljoonaa. Iltalehti 16.5.2023. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6689ad84-53b0-4332-9fd1-15765b4235af

[7] Eeva Törmänen. Nyt tuli jakoon lisää taloyhtiöiden suosimaa tukirahaa – ”Alkaa olla viimeiset hetket”. Talouselämä 7.12.2023. https://www.talouselama.fi/uutiset/nyt-tuli-jakoon-lisaa-taloyhtioiden-suosimaa-tukirahaa-alkaa-olla-viimeiset-hetket/6c7be7b3-842c-4e95-808c-f858ab2a5f12

[8] Heidi Kivekäs. Hallitus myönsi lisäkorvauksia turkistarhoille – summa nousee yli 50 miljoonaan. Animalia 29.2.2024. https://animalia.fi/2024/02/29/hallitus-myonsi-lisakorvauksia-turkistarhoille-summa-nousee-yli-50-miljoonaan/

[9] Valtioneuvosto. Suomi osallistuu Tsekin ampumatarvikealoitteeseen 30 miljoonalla eurolla. Puolustusministeriö 21.3.2024. https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-osallistuu-t-ekin-ampumatarvikealoitteeseen-30-miljoonalla-eurolla

[10] Valtioneuvosto. Suomi tukee Vihreän ilmastorahaston lisärahoitusta. Ulkoministeriö 5.10.2023. https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-tukee-vihrean-ilmastorahaston-lisarahoitusta

[11] Valtioneuvosto. Lisärahoitusta lintuinfluenssan takia lopetetuista turkiseläimistä maksettaviin korvauksiin. Maa- ja metsätalousministeriö 29.2.2024. https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/lisarahoitusta-lintuinfluenssan-takia-lopetetuista-turkiselaimista-maksettaviin-korvauksiin

[12] Päivi Savela. Centria sai ministeriöltä lisärahoitusta: Ylivieskassa ryhdytään kouluttamaan lähihoitajista sairaanhoitajia. Keskipohjanmaa 28.3.2024. https://www.keskipohjanmaa.fi/artikkeli/centria-sai-ministeriolta-lisarahoitusta-ylivieskassa-ryhdytaan-kouluttamaan-lahihoitajista-sairaan

[13] Valtioneuvosto. Lisärahoitusta oikeudenhoidon toimijoille ja rikollisuuden ehkäisyyn. Oikeusministeriö 9.10.2023. https://oikeusministerio.fi/-/lisarahoitusta-oikeudenhoidon-toimijoille-ja-rikollisuuden-ehkaisyyn

[14] Valtioneuvosto. Ammatillisen koulutuksen järjestäjille 2,14 miljardia vuodelle 2024. Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.12.2023. https://valtioneuvosto.fi/-//1410845/ammatillisen-koulutuksen-jarjestajille-2-14-miljardia-vuodelle-2024

[15] Metropolia. Metropolialle merkittävä lisärahoitus sosiaali- ja terveysalan koulutusten uusiin aloituspaikkoihin. 1.3.2024. https://www.metropolia.fi/fi/metropoliasta/ajankohtaista/uutiset/metropolialle-merkittava-lisarahoitus-sosiaali-ja-terveysalan-koulutusten-uusiin-aloituspaikkoihin

[16] Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. YTHS:n vuoden 2024 rahoitus riittämätön kattamaan suunniteltua toimintaa – opiskelijamäärä vahvassa kasvussa. YTHS 4.3.2024. https://www.yths.fi/ajankohtaista/2024/ythsn-vuoden-2024-rahoitus-riittamaton-kattamaan-suunniteltua-toimintaa-opiskelijamaara-vahvassa-kasvussa/

[17] STT. Tuomioistuinlaitokselle merkittävää lisärahoitusta. STT 10.10.2023. https://www.sttinfo.fi/tiedote/70036223/tuomioistuinlaitokselle-merkittavaa-lisarahoitusta?publisherId=69817820&lang=fi

[18] Google hakusana: ”lisärahoitusta 2024”

[19] Ali-Yrkkö, Jyrki, Ylhäinen, Ilkka, Pajarinen, Mika & Kuusi, Tero. Suurimpien yritysten rooli Suomen kansantaloudessa. Raportti 109. Etla 25.3.2021. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/ETLA-Raportit-Reports-109.pdf

[20] Petri Sajari. Nokia oli pitkään Suomen tärkein yritys, mutta sitten yhtiöstä lähti lyhyessä ajassa yli 21 000 työntekijää – uusi tutkimus selvitti, mitä heille tapahtui. HS 18.1.2021. https://www.hs.fi/talous/art-2000007746371.html

[21] Tuomas Savonen. Työministeri Satonen: Suomi ei voi enää mitoittaa menojaan Nokian loiston päivien mukaisesti. STT 2024. https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/ty%C3%B6ministeri-satonen-suomi-ei-voi-en%C3%A4%C3%A4-mitoittaa-menojaan-nokian-loiston-p%C3%A4ivien-mukaisesti/ar-BB1izM94

[22] Valtiokonttori. Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2021. https://www.valtionvelka.fi/annualreview2021/toimintaymparisto/

[23] Valtiovarainministeriö. Talousarvioesitys 2024. https://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2024&lang=fi&maindoc=/2024/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:3:5:

[24] Yle News. European Commission says Finland’s debt is exceptional, proposes 4 ways to cut it. 24.5.2023. https://yle.fi/a/74-20033369

[25] Euroopan Komissio. Finland’s recovery and resilience plan. https://commission.europa.eu/business-economy-euro/economic-recovery/recovery-and-resilience-facility/country-pages/finlands-recovery-and-resilience-plan_en

[26] EUROPEAN COURT OF AUDITORS. The Commission’s intervention in the Greek financial crisis. Special report 17. 2017. https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/greek-crisis-17-2017/en/

#talouskuntoon #yhdessäenemmän #kokonaispolitiikka #eurovaalit2024 #valtiontalous #sortitout

Mikko Luomala
Liike Nyt Espoo
Ehdolla europarlamenttivaaleissa

Olen kyberkriminologian tohtoriopiskelijana Vaasan yliopistossa. Suomen tulevaisuus on toimivien valintojen varassa! Olen ehdolla vuoden 2024 eurovaaleissa. Äänestä 34 https://linktr.ee/mikkoluomala

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu