Iiro Viinanen – Kansanmuisti? Kuka joutuu seuraavaksi tekemään kipeitä päätöksiä?
Elämme aikoja, jossa edessä on kipeät päätökset, jotka eivät sinänsä ole mitään uutta auringon alla. Kansanmuisti saattaa vielä muistaa 1990-luvun laman ja sen aikakauden vaikeat päätökset talouden sopeuttamisessa sekä leikkauksissa, jotka piti tehdä esim. valtion luottoluokituksen pelastamiseksi [1–2]. Nämä päätökset henkilöityivät Iiro Viinaseen [3–4]
Vanhasta polusta on nostalgia mielessä kiva pitää kiinni ja jatkaa yli velkaantumisen rutiinia. Miksemme emme voi sitä tehdä? Emme ole Suurvalta, joka voi vain nostaa velkakattoa [5] ja ottaa lisää velkaa ja sanella jyrkät ehdot ”kansainväliselle” yhteisölle. Jos emme saa omaa velkaantumista kuntoon, niin vaikka valtiolla saa olla velkaa [6], niin jokainen voi miettiä, että eikö Euroopan Unioni puuttuisi jossain kohtaa velkaantumiseemme, kuten Kreikalle kävi [7]?
Se näyttää jäävän mielikuvaksi, että olisi olemassa valinta, jossa kaikki ”voittaisivat”, kun näyttää enemmän siltä, että on valintoja, jotka luovat yhteisen kärsimystarinan, jossa jotkut ovat enemmän tai vähemmän kärsijöitä.
Onko meillä varaa enää hyvinvointivaltioon? Totuuksia tähän kysymykseen on ja on esitetty näkemyksiä, että ei olisi enää varaa. [8]
Seuraavan 4 vuoden aikana se tai ne henkilöt saattavat löytyä, jotka joutuvat tekemään päätöksiä Suomen eteen, että selviämme sivilisaationa eteenpäin, kuten Iiro Viinanen joutui aikanaan tekemään. Jos ei löydy, niin ne siirtyvät seuraaville päätöksentekijöille, jotka joutuvat ne tekemään.
Kriiseistä uusiin kriiseihin [9].
Vaikea voittaa.
Lähteitä ja kirjallisuutta
[1] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/06/iiro-viinanen-lama-ajan-rautanyrkki
[2] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/05/02/yrittajat-torjuivat-lamaa-lapissa-1991
[3] https://areena.yle.fi/1-46896
[4] https://fi.wikipedia.org/wiki/Iiro_Viinanen
[5] https://www.whitehouse.gov/cea/written-materials/2023/05/03/debt-ceiling-scenarios/
[6] Mqolombeni, Nokwanda, Devi Datt Tewari, and Kehinde Damilola Ilesanmi. 2023. ”Exploring The Role of High Government Debt on Economic Growth: A Nonlinearity and Threshold Analysis for Africa’s Developing Countries” Economies 11, no. 2: 51. https://doi.org/10.3390/economies11020051
[7] https://op.europa.eu/webpub/eca/special-reports/greek-crisis-17-2017/en/
[8] https://areena.yle.fi/podcastit/1-2403858
[9] https://yle.fi/a/3-11686368
#mluomala #kokonaispolitiikka #velka #talous #liikenytelää
Eihän Suomen velkataakka mikään poikkeuksellisen suuri ole nytkään. Parhaimmilla mahdollisilla luottoluokituksilla mennään edelleen. Toki velan karttumiselle on tehtävä jotain nopeasti koska Suomen tulevaisuus väestörakenteen osalta on huono ja tämän sanoivat myös luottoluokittajat. Mutta onhan tuon tiennyt ajatteleva ihminen koko ajan.
Itse muistan 90-luvun laman hyvin. En joutunut siitä kärsimään mitenkään. Mutta tiedän että moni joutui hyvinkin rajusti ja olen tavannut ihmisiä, etenkin yrittäjiä, jotka vihaavat Iiro Viinasta edelleen. Mutta tuo antipatia johtunee enemmän devalvaatiosta ja valuuttalainoista.
Ilmoita asiaton viesti
Asuin Japanissa vuodet 1990-1995 ja tapasin siellä suurlähetystön kutsuilla Iiro Viinasen muutamaankin kertaan, kun hän oli siellä porukkansa kanssa rahaa vippaamassa. Lisäksi erään Tokion suomalaisen Business Councilin lounastilaisuuden esitelmöitsijänä oli Sixten Korkman, joka puhui Suomen meneillään olevasta velkaantumisesta suurin piirtein niin kuin itsekin mainitset eli: ”Velkaantuneisuuden taso ei ole ongelma verrokkimaihinnähden, mutta ongelmana on velan nopea kasvu”.
Ilmoita asiaton viesti
Jaksoin minäkin Ahon-Viinasen aikaan ihmetellä tätä herrojen tapaa keskustella mahdollisten lainanantajien kanssa. Lainausmerkit seuraavassa eivät merkitse suoraa sitaattia vaan ironiaa:
”Me olemme lopullisen katastrofin partaalla, ellemme saa heti lisää velkaa mihin hintaan tahansa. Ei meillä velkaa kovin paljon ole, mutta sen kasvuvauhti hirvittää. Antakaa rahaa, jotta vauhti sen kun kiihtyisi, muuten valtio ei mitenkään selviä menoistaan. Korko saisi tietysti olla kovin pieni, koska huomenna emme enää ehkä pysty maksamaan takaisin.”
Ilmoita asiaton viesti
En viitsi edes tarkistaa Viinasen roolia. Maamme suuri lama tuolloin oli uskomattoman typerien valopäiden yhteinen päätös ja malliesimerkki siitä, kun painetaan menemään laput silmillä. Trumpismia….aidoimillaan. Kukaan ei kuitenkaan ottanut vastuuta.
Ilmoita asiaton viesti