Jengirikollisuus – Miten hyvin jengirikollisuuden ennaltaehkäisy toimii kansainvälisen tutkimuksen mukaan?
Lupasin kertoa mitkä ovat asioita, joita on vaikea ratkaista. Tänään voisi ottaa aiheeksi tämän katujengirikollisuuden. Miksi sitä on vaikeaa ennaltaehkäistä ja sen onnistumisessa tulokset ovat kansainvälisesti heikkoja?
Kirjoitin tästä vuoden 2023 Iltalehden vaalikoneeseen [1].
Kansainvälisen systemaattisen ja meta-analyysi mukaan jengirikollisuuden kehittymisen ennaltaehkäisyn tulokset eivät ole rohkaisevia [2] ja toivoa ei kannata asettaa sen varaan, että voimme muuttaa jokaisen ihmisen kehityskulun.
Se on kiva aihe luoda turvallisuuden tunnetta ihmisille ottamalla esille vaikeita asioita ja luoda turvallisuuden tunnetta esittämällä jotain ratkaisuja tai myymällä toivoa, mutta jos Suomessa mennään siihen suuntaan, että valtio vain pyrkii lisämään vain ihmisten turvallisuuden tunnetta, niin se on kriminologian professorin Peter B. Kraskan mukaan indikaattori siitä, että valtio ei enää kykene enempää kontrolloimaan/vähentämään rikollisuutta [3, s. 85]. Tämä tarkoittaa, että valtio voi enää vaikuttaa ihmisten kokemukseen rikollisuuden pelosta ja luomalla turvallisuuden tunnetta heille.
Se jää tieteelle ja rikoksientorjunnan ammattilaisille ratkaistavaksi sekä viime kädessä ihmisile itsellensä, että voimmeko luoda tehokkaita ratkaisua, jolla voidaan vähentää vielä enemmän rikollisuutta? Se on vaikea kysymys vastata, että milloin saavutetaan se piste, että rikollisuutta ei voida enempää vähentää.
Lähteet ja kirjallisuutta
[1] https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2023/vaalikone#/vaalipiiri/431/ehdokas/64451
[2] Wong, Jennifer & Gravel, Jason & Bouchard, Martin & Morselli, Carlo & Descormiers, Karine. (2012). Effectiveness of street gang control strategies: A systematic review and meta-analysis of evaluation studies. http://dx.doi.org/10.13140/RG.2.1.1314.4086
[3] Peter B. Kraska. 2001. Militarizing the American Criminal Justice System : The Changing Roles of the Armed Forces and the Police. Boston: Northeastern University Press.
#rikollisuus #Crime #finland #kriminologia #Criminology
https://www.facebook.com/mluomala
Suomessa systemaattisesti pyritään hämärtämään ja salaamaan se, että jengirikollisuus on maahanmuuton tuote.
Ruotsin karmeista esimerkeistä ei opittu mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Kun maahanmuuton rikkaus ylettää lonkeronsa lähiöitä pidemmälle, se rupeaa olemaan ongelma. Päivä lehdetkin heräävät kun Serbialaiset saapuvat Porchella Lehtisaareen. Vuositolkulla meille on iskostettu aivan virkavaltaa myöten ettei ole jengi ongelmia ainakaan maahanmuuton aiheuttamana. Politiikot ovat työntäneet näitä ongelmia piiloon ja keskittyneet lähinnä vähemmistöjen ja värillisten ongelmiin. Vasentuneella politiikalla tää maa on saatu kovaa vauhtia Ruotsin tielle.
Ilmoita asiaton viesti
Katsoin tässä hiukan vanhoja uutisia vuodelta 2021 ja nykyisiä vuoden 2023 uutisia.
”Keskusrikospoliisin Christer Ahlgren pitää mahdollisena, että Ruotsin kaltainen jengiväkivalta lisääntyy Suomessa. Mantaqa on esimerkki entistä kovemmasta ja kansainvälisemmästä ryhmästä.” (2021) https://yle.fi/a/3-12153377
”Helsingin poliisissa on tutkittu syksyn ajan laajaa helsinkiläiseen katujengiin liittyvää rikoskokonaisuutta.
”Keskusrikospoliisi kertoo, että Suomessa muutamissa isoissa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla nopeasti noussut katujengi-ilmiö pohjautuu tiettyjen ongelmalähiöiden tilanteeseen. Toinen ilmiön aiheuttaja on tilanne, että Suomessa on ensimmäistä kertaa kasvamassa aikuisiksi iso joukko toisen polven maahanmuuttajaväestöä.
– Se rupeaa nyt näkymään, rikoskomisario Eero Pietilä keskusrikospoliisin (KRP) tiedusteluosastolta totesi Helsingin seudun kauppakamarin tiistaina järjestämässä tiedotustilaisuudessa.
Pietilän mukaan katujengit ovat pääosin parikymppisten toisen polven maahanmuuttajien ryhmiä. Keskeistä on, että jengeihin kuuluvat nuoret eivät näe itselleen mielekästä tulevaisuutta normaalissa yhteiskunnassa.” (2023) https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b5a2a7a9-d082-4897-ae84-8d87a1d091b9
Nyt tutkittavana ja jo osin oikeuden käsittelyssä olleessa kokonaisuudessa on yhteensä noin parikymmentä rikosta ja 23 epäiltyä. Epäillyt ovat 18–29-vuotiaita ja heidän epäillään tehneen rikoksia eri kokoonpanoissa ja rooleissa. Rikokset ajoittuvat vuosille 2021–2022. ” https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009450994.html
— Mitä Ruotsin kriminologiassa on havaittu? —
Ruotsissa tosiaan kova väkivalta tullut kaupunkialueille ja kaupunkialueilla tapahtuu tieteellisen tutkimuksen mukaan välillä käsikranaattien räjähdyksiä ja ammuskeluita [1].
Kirjallisuutta
[1] Sturup, J., Gerell, M., & Rostami, A. (2020). Explosive violence: A near-repeat study of hand grenade detonations and shootings in urban Sweden. European Journal of Criminology, 17(5), 661–677. https://doi.org/10.1177/1477370818820656
Ilmoita asiaton viesti