Kansalaisaloite: ”Elokapina määrättävä lakkautettavaksi” onko kansa puhunut?

26.9.2024 vireille laitettu kansalaisaloite on nyt (27.9.2024 klo 20:30) keränyt noin 58 033 allekirjoitusta. Media tiedottaa, että aloite etenee täten eduskuntaan [1]. Populistisessa mielessä voisi kysyä, että onko kansa puhunut ja nyt asialle on tehtävä jotain? Sitten on vasta näkemyksiä, että joidenkien mielestä elokapina on tärkeä asia [2]. On myös näkemyksiä, että heillä on tärkeä yhteiskunnallinen viesti [3-4].

Kontrolli muuttuu yhteiskunnassa jatkuvasti ja myös erilaiset oikeutukset omille ideologiselle teoille [5-7]. Tämä on osa tätä loputonta sosiaalista konfliktia, että millainen maailman tulee olla. Mihin pitää uskoa ja mitä pitää tehdä. Yhteiskunnan pitää kuitenkin valita, että millä tavalla keskustelu käydään: millainen maailman tulee olla? Siksi meillä on rajoitettu ilmaisuvapaus, koska sananvapauden varjolla on yritetty tehdä vääryyksiä esim. tehty graffiti ja vedottu sananvapauteen (oikeutus).

Mielestäni ilmastoasiat ovat yksi tärkeä osa politiikassa [8-9] ja niitä ei pidä sivuuttaa. Kokonaispolitiikassa ympäristöasioilla on väliä. Asioita tulee katsoa kokonaisuutena. Tietysti tässä eri medioiden maailmassa ilmastoasioista tiedotetaan eri tavalla ja siellä on politisoitumista [10]. Meidän ei kannata mennä siihen suuntaan, jossa sallimme omaisuuden vahingoittamisen. Muuttaako se maailma paremmaksi? Ei. Mutta keskustelu ei tähän pääty, vaan se jatkuu.

Mitä mieltä olette?

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Hannamari Ahonen. Kansalaisaloite Elokapinan lakkauttamisesta etenee eduskuntaan. 27.9.2024 klo 19:35. Iltalehti. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/a454e558-ca6f-40c7-8fda-2f4b83e6ed26

[2] Elina Ranta. Koneen Säätiö on tukenut taloudellisesti Elokapinaa – säätiön johtaja kommentoi nyt iskua Eduskuntataloon. Iltasanomat 25.9.2024.https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000010720330.html

[3] Ella Ikävalko. ”Elokapinaa ei ole. On vain joukko ihmisiä.” Elokapinan poliittinen logiikka vasemmistopopulismin näkökulmasta. Gradu 28.4.2023. Turun yliopisto. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/175025/Ikavalko_Ella_opinnayte.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[4] Paula Ahola. Me halutaan sanoo, et nyt on pakko – nuoret ilmastoaktiivisina kansalaistoimijoina. Gradu. Itä-Suomen yliopisto 2021. https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/25125/urn_nbn_fi_uef-20210597.pdf?sequence=1&isAllowed=y

[5] della Porta, D., & Haupt, H.-G. (2012). Patterns of Radicalization in Political Activism: An Introduction. Social Science History, 36(3), 311–320. http://www.jstor.org/stable/23258102

[6] https://www.clingendael.org/sites/default/files/pdfs/20080500_cscp_report_vries.pdf

[7] Campelo N, Oppetit A, Thompson C, Cohen D, Louet E. A Clinical and Psychopathological Approach to Radicalization Among Adolescents. Front Psychiatry. 2022 Apr 25;13:788154. PMID: 35546924; PMCID: PMC9081640. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9081640/

[8] Segal TR, Giudice LC. Systematic review of climate change effects on reproductive health. Fertil Steril. 2022 Aug;118(2):215-223. PMID: 35878942. https://doi.org/10.1016/j.fertnstert.2022.06.005

[9] Bornmann L, Haunschild R, Boyack K, Marx W, Minx JC. How relevant is climate change research for climate change policy? An empirical analysis based on Overton data. PLoS One. 2022 Sep 22;17(9):e0274693. PMID: 36137101; PMCID: PMC9499296. https://doi.org/10.1371%2Fjournal.pone.0274693

[10] Ophir, Y., Walter, D., Jamieson, P. E., & Jamieson, K. H. (2024). The Politicization of Climate Science: Media Consumption, Perceptions of Science and Scientists, and Support for Policy. Journal of Health Communication, 29(sup1), 18–27. https://doi.org/10.1080/10810730.2024.2357571

#kokonaispolitiikka #kuntavaalit2025 #kuntavaalit #aluevaalit #aluevaalit2025 #mikkoluomala #mluomala #mitätehdä