Maahanmuutto -keskustelu: Suunta tulisi mennä realismiin (valikoiva maahanmuuttopolitiikka)

Maahanmuutto -keskustelu

Maahanmuuttoasiat puhuttavat jatkuvasti. Nyt on uutissa emeritusprofessori Matti Virén näkemykset maahanmuutton kustannuksien arviointiin [1] sekä samassa Iltasanomien pamfletissa on viite hollantilaiseen tutkimusraporttiin [2].
Maahanmuuttokeskustelu on mielestäni mennyt välillä hyvin mustavalkoiseksi ja siellä korostuu tietyt teemat jotka ovat tuottavuus, ihmisarvo, rikollisuuden pelko ja erilaiset maailmankuva asiat, että millainen maailman tulee olla. Maahanmuuttokeskustelussa tulisi tehdä erot keskustellaanko humanitäärisestä maahanmuutosta, työperäisestä maahanmuutosta jne. Tietysti näissä keskusteluissa tulee esille erilaisten ihmisten arvot: mitä mieltä he ovat maahanmuuton erilaisista ilmiöistä.

Maahanmuutolla on karkeasti sanottuna positiivisia puolia sekä negatiivisia puolia.

”Maahanmuuttajat ovat kaikki nuoria, mikä tarkoittaa, että he osallistuvat merkittävästi julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan kustannusten rahoittamiseen. Kotimaisista vanhukset ja köyhät hyötyvät eniten julkisista menoista. Koska nämä kaksi äänestäjätyyppiä eivät kuitenkaan sisäistä maahanmuuton myönteisiä verotuksellisia vaikutuksia, heillä on yhteinen intressi tukea ehdokkaita, jotka pyrkivät hillitsemään maahanmuuttoa ja lisäämään suurituloisten verotaakkaa. Väestön ikääntyminen kasvattaa tällaisten sosiodemografisten ryhmien kokoa ja poliittista valtaa, mikä johtaa rajoittavampaan maahanmuuttopolitiikkaan, laajempaan julkiseen sektoriin, korkeampiin veroasteisiin ja alhaisempaan yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.” (käännös) [3]

”Politiikka muuttaa sekä maahanmuuttajien että syntyperäisten kansalaisten käyttäytymistä aineellisten ja psykologisten polkujen kautta, ja kummankin osapuolen päätöksenteon ja niiden keskinäisen riippuvuuden huomioon ottaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan ymmärtää, miksi saman politiikan arvioidut vaikutukset vaihtelevat eri yhteyksissä, ja jotta voidaan ennakoida tahattomia seurauksia. ” (käännös) [4]

”Tulokset viittaavat siihen, että sosiaalipoliittiset esteet kollektiiviselle toiminnalle julkishyödykkeiden tarjoamiseksi saattavat liittyä vähemmän väestörakenteen moninaisuuteen kuin väestörakenteen muutosnopeuteen. Samojen tulosten perusteella voidaan löytää mikrotason selitys, joka ylittää (maahanmuuton ja etnisen monimuotoisuuden) eroosiovaikutukset sosiaaliseen luottamukseen ja korostaa transaktiokustannusten lieventävää vaikutusta.” (käännös) [5]

”(Ruotsia koskeva tutkimus) Tutkimus (vuosina 2002-2017) kattaa seitsemän eri rikosluokkaa ja erottaa toisistaan seitsemän alkuperäaluetta. Perustuen 33 prosenttiin väestöstä (2017), 58 prosenttia kaikista rikoksista perustellusti epäillyistä on maahanmuuttajia. Murhan, tapon ja murhayrityksen osalta luvut ovat 73 prosenttia, kun taas ryöstön osuus on 70 prosenttia. Rekisteröimättömät maahanmuuttajat liittyvät noin 13 prosenttiin kokonaisrikollisuudesta. Kun otetaan huomioon, että tämä ryhmä on pieni, ei-rekisteröityjen maahanmuuttajien rikosalttius on merkittävä.” (käännös) [6]

”Tutkimus: Tutkimus: Maahanmuuttajat perustavat Yhdysvalloissa todennäköisemmin yrityksiä ja luovat työpaikkoja.” (käännös) [7]

”Tutkimus paljastaa, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat eivät ole joutuneet vankilaan todennäköisemmin kuin Yhdysvalloissa syntyneet henkilöt vuoden 1880 jälkeen.” (käännös) [8], [9]

”Maahanmuuttajat syyllistyvät rikoksiin huomattavasti harvemmin kuin Yhdysvalloissa syntyneet.”(käännös) [10]

Omia tulkintojani

Itse katson, että maahanmuuttokeskustelun tulisi mennä siihen suuntaan, että meillä on lopulta valikoiva maahanmuuttopolitiikka, jossa valitsemme meille tuottavat ihmiset töihin ja opiskelemaan meille sekä toivon mukaan he jäävät meille Suomeen töihin. Myös on oltava käytännöllinen, ja löydettävä he ketkä pystyvät sopeutumaan Suomeen. Epäonnistunut maahanmuuttopolitiikka on jokaiselle iso pettymys, niin itse henkilölle joka tulee tai pääsee Suomeen ja niille ketkä ovat jo täällä. Sellaista jyrkkää vaihtoehtoa ei pidä tuoda maahanmuuttokeskusteluun, koska kyseessä on hyvin kompleksinen ja monimutkainen ilmiö. Itse en halua lamauttaa ihmisten työn tekemisen moraalia ja suomalaisten työmoraalia. Päivän päätteeksi ongelmia voidaan vähentää ja siihen tarvitaan tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa.

Mitä mieltä olette?

Lähteitä ja kirjallisuutta

[1] Mika Koskinen. Hollantilaistutkimus: Maahanmuutolla rajut kustannukset – Tätä Suomessa ei ole selvitetty. Iltasanomat 15.9.2024. https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d9403997-b5cc-4315-9957-46e42a3edf56

[2] Jan H. van de Beek, Hans Roodenburg, Joop Hartog, Gerrit W. Kreffer. Borderless Welfare State The Consequences of Immigration for Public Finances. Research report. 2023. ISBN: 9789083334820. https://demo-demo.nl/wp-content/uploads/2023/06/Borderless_Welfare_State-2.pdf

[3] Dotti, V. (2024). No country for young people? The rise of anti-immigration politics in ageing societies. Journal of Public Economics, 238, 105199. https://doi.org/10.1016/j.jpubeco.2024.105199

[4] Fouka, V. (2024). State Policy and Immigrant Integration. Annual Review of Political Science, 27(1), 25–46. https://doi.org/10.1146/annurev-polisci-051921-102651

[5] Ssekajja, G. (2024). Immigration, ethnic diversity and public goods provisioning: Evidence from rural communities in Uganda. Ethnicities, 24(3), 359–385. https://doi.org/10.1177/14687968231193549

[6] Adamson, G. Migrants and Crime in Sweden in the Twenty-First Century. Soc 57, 9–21 (2020). https://doi.org/10.1007/s12115-019-00436-8

[7] https://news.mit.edu/2022/study-immigrants-more-likely-start-firms-create-jobs-0509

[8] https://siepr.stanford.edu/news/mythical-tie-between-immigration-and-crime

[9] Abramitzky, R., Boustan, L. P., Jácome, E., Pérez, S., & Torres, J. D. (2023). Law-Abiding Immigrants: The Incarceration Gap Between Immigrants and the US-born, 1870–2020. https://doi.org/10.3386/w31440

[10] https://news.northwestern.edu/stories/2024/03/immigrants-are-significantly-less-likely-to-commit-crimes-than-the-us-born/

#mikkoluomala #mluomala #kokonaispolitiikka #maahanmuutto #valikoivamaahanmuuttopolitiikka #kuntavaalit2025 #aluevaalit2025