MOT: Kiusaajien luvattu maa – Mitä on ihmisyys?
MOT: Kiusaajien luvattu maa
”Miksi kiusaamista ei saada loppumaan? MOT tutkii vakavia tapauksia, joissa kiusaaminen on jatkunut jopa vuosia koulun, poliisin ja lastensuojelun toimista huolimatta” [1]
Mitä on ihmisyys? Kuka määrittelee?
Valitettavasti se on osa ihmisyyttä olla myös ”paha”, ”moraaliton”, ”ilkeä” jne. Ihminen on siellä sen tekijänä ja (uhri/tekijä)kokemuksen kokijana.
Välillä roolit sitten vaihtuvat, että uhristä tulee tekijä ja tekijästä myös uhri. Vaikkakin valitettavasti joillekin kumuloituu suuria sortamiskokemuksia ja ovat vuosikausia uhreja.
Itselläni herää kysymys, että miten tehokkaita ovat nämä kiusaamisen vastaiset ohjelmat [2-3], kun tämä ilmiö vain toistuu ja toistuu?
Selvää on että tämä ilmiö ei ole kadonnut ja nyt siitä uudelleen tiedotetaan esim. MOT toimesta. Tuolla on ihmisiä joita ei ole ikinä tuotu oikeuden eteen teoistansa. Nyt sitten aikuisena neutralisoivat omia tekojansa [4].
Jotkut ihmiset näkevät kiusaamisen selvitymiskeinona [5]. Ihmisyys on näköjään jotain muutakin kuin hyviä asioita.
Vuoden 1958 suomeksi käänetyssä Kriminologian perusteet (Theoretical criminology) kirjan sivulla 284 on kirjoitettu seuraavaa:
”Rikoksentekijä on ja tulee aina olemaan inhimillinen olento” [6, s.284]
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] MOT.: Kiusaajien luvattu maa. 2023. https://areena.yle.fi/1-63858260
[2] Zych, Izabela & Ortega-Ruiz, Rosario & Del Rey, Rosario. (2015). Systematic review of theoretical studies on bullying and cyberbullying: Facts, knowledge, prevention, and intervention. Aggression and Violent Behavior. https://www.researchgate.net/publication/284014260_Systematic_review_of_theoretical_studies_on_bullying_and_cyberbullying_Facts_knowledge_prevention_and_intervention
[3] Gaffney, H., Ttofi, M. M., & Farrington, D. P. (2021). Effectiveness of school-based programs to reduce bullying perpetration and victimization: An updated systematic review and meta-analysis. Campbell Systematic Reviews, 17, e1143. https://doi.org/10.1002/cl2.1143
[4] Zhang, Sixuan & Leidner, Dorothy. (2018). From Improper to Acceptable: How Perpetrators Neutralize Workplace Bullying Behaviors in the Cyber World. Information & Management. 55. https://www.researchgate.net/publication/324128116_From_Improper_to_Acceptable_How_Perpetrators_Neutralize_Workplace_Bullying_Behaviors_in_the_Cyber_World
[5] Hassan, Nazirah. (2020). BULLYING AND ITS FOUR FUNCTIONS: A STUDY OF YOUNG OFFENDERS IN JUVENILE JUSTICE INSTITUTIONS. International Journal of Psychosocial Rehabilitation. 24. 4207-4223. https://www.researchgate.net/publication/340119001_BULLYING_AND_ITS_FOUR_FUNCTIONS_A_STUDY_OF_YOUNG_OFFENDERS_IN_JUVENILE_JUSTICE_INSTITUTIONS
[6] Vold, George B.: Kriminologian perusteet. Suom. Katriina Virtanen. WSOY, Porvoo 1966. Alkuperäinen teos julkaistu 1958: Theoretical criminology. https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.2055855
#stopbullying #stopharrasment #stopkiusaaminen #uhrikokemus #tekijäkokemus #mluomala #mikkoluomala #kokonaispolitiikka
Koska en tunne kiusaamisem vastaisten ohjelmien sisältöä, em lähde niitä kritisoimaan sinänsä, mutta yleisesti ottaen mietityttää se, että onko jonkin asian vastustamisella haluttua tehoa, vai onko tärkeää löytää ja määrittää se päinvastainen asia, mitä kannatetaan.
Ilmoita asiaton viesti
ei vaan kiinnosta!
Kiusaaminen on asia johon harvat ottavat kantaa, koska eivät ymmärrä ja sulkevat silmänsä. Asiaa kuvastaa aamulehden juttu:
https://www.aamulehti.fi/rikos/art-2000009823690.html
joka on nyt luetuimpien sijalla 170! Miksi ei ole 10 kärjessä? No ei kiinnosta!
Tuolla on kyllä kommenteissa hyviä ideoita, koko teksti kommentteineen pitäisi luetuttaa jokaisella oppilaalla sekä opettajilla ja poliiseilla sekä päättäjillä, ja toivoa, että järkeä päähän putkahtaisi, muuten ei meno muutu.
Monia vastaavia ollut lehdissä viime aikoina ja nyt tänään MOT.
Mikä saisi ihmiset järkiintymään? Vanhemmillekin vastuuta!
Ilmoita asiaton viesti
”20 lapsen vanhemmat päättivät, etteivät oppilaat mene enää kouluun – syynä yhden luokkatoverin käytös
Yhden oppilaan käytös on vaarantanut luokan turvallisuuden jo yli vuoden ajan. Vanhemmat vaativat koululta ja kaupungilta toimia turvallisuuden takaamiseksi.” https://yle.fi/a/74-20049311
”Yle uutisoi, että 24 huoltajaa on allekirjoittanut kirjeen, jonka mukaan lapset eivät palaa kouluun, ennen kuin koulu takaa heille turvallisen oppimisympäristön.” https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/4e376d08-5828-490c-b791-2a0ae0f0a41c
Ilmoita asiaton viesti
”– Tilanteeseen on nyt saatu ratkaisu, jonka pitäisi rauhoittaa tilanne koulussa pysyvästi, kertoo perusopetuksen johtaja Tommi Tuominen mediatiedotteessa.
Ratkaisu solmittiin Turun kasvatuksen ja opetuksen johdon sekä tilanteeseen liittyvien henkilöiden kesken tiistaina 12. syyskuuta.
– Nyt syntynyt ratkaisu on sellainen, joka rauhoittaa koulun tilanteen. Oppilaat voivat palata kouluun turvallisin mielin, Tuominen kertoo.” https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9d2777b6-7b94-49af-8830-449e1e80d78c
Ilmoita asiaton viesti
”Oikeuspsykiatri Alo Jüriloo on uransa aikana tavannut lukuisia nuoria pahantekijöitä. Hän on työskennellyt muun muassa Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkärinä.
Jüriloo huomauttaa, ettei pahantekoihin ajautumiseen ole yhtä kaavaa, vaan lapsen käyttäytymiseen vaikuttavat biologiset, psykologiset ja sosiaaliset tekijät.
– Biologisilla tekijöillä eli perimällä on suurempi merkitys kuin ehkä haluamme ajatellakaan. Toisaalta suuri merkitys on myös kasvuolosuhteilla ja vanhempien kyvyillä ohjata lapsen kehitystä hyvän suuntaan.
Jüriloo antaa karkean esimerkin.
Jos vaikkapa psykopatiaan yhdistetyt geenit saanut lapsi syntyy perheeseen, jossa hänelle tehdään selväksi kielletyn ja sallitun välinen ero, opetetaan tekojen seuraukset ja ohjataan hyvään käyttäytymiseen, lapsi oppii todennäköisesti tulemaan toimeen vaikeiden tunteidensa kanssa.
– Tällöin ihmisen kehitys ei välttämättä mene esimerkiksi rikollisuuden suuntaan, vaan hänestä voi tulla vaikkapa yritysjohtaja tai poliitikko. Henkilöt, joilla on synnynnäisesti tunnekylmiä ja pelottomia piirteitä, voivat olla myös tehokkaita ja tavoitteellisia, Jüriloo kiteyttää.
Hänen mukaansa antisosiaaliseen kehitykseen kuljetaan usein käytöshäiriön, päihteiden käytön ja väärään seuraan ajautumisen kautta.” https://yle.fi/a/74-20049929
Ilmoita asiaton viesti