Rajaturvallisuus ja vanha ongelma uudelleen edessä vai onko toimivaa ratkaisua edes olemassa?
Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä (Valtioneuvoston päätös SM/2023/4)
”Laiton maahantulo Suomen itärajalla on kasvanut viime viikkoina merkittävästi erityisesti Kaakkois-Suomen alueen rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitoksen ja muiden viranomaisten tekemien havaintojen ja saamien tietojen perusteella on olemassa selviä viitteitä siitä, että vieraan valtion viranomaisilla tai muilla toimijoilla on ollut osuus rajan laittomasti ylittäneiden henkilöiden Suomeen saapumisen edesauttamisessa. Laittoman maahantulon ilmiö ja uhka sen laajenemisesta aiheuttavat vakavan uhan yleiselle järjestykselle ja kansalliselle turvallisuudelle. Tämän vuoksi on välttämätöntä toteuttaa seuraavat toimenpiteet:
– Suomen ja Venäjän federaation välisellä maarajalla suljetaan Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikat.
– Kansainvälisen suojelun hakeminen Suomen ja Venäjän federaation välisellä maarajalla keskitetään Vartiuksen ja Sallan rajanylityspaikoille. Kansainvälistä suojelua ei voi hakea maarajalla suljettavilla Vaalimaan, Nuijamaan, Imatran ja Niiralan rajanylityspaikoilla eikä avoinna olevilla Kuusamon, Raja-Joosepin ja Vainikkalan rajanylityspaikoilla. Päätös on voimassa 18.2.2024 asti.
Päätöksen sisältöä ja laajuutta arvioidaan säännöllisesti tilanteen kehittymisen perusteella. Päätös kumotaan tai sitä muutetaan, jos se ei ole enää välttämätön yleiselle järjestykselle tai kansalliselle turvallisuudelle aiheutuvan vakavan uhan torjumiseksi.
Esitys
Valtioneuvosto päättää rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä 18.11.2023–18.2.2024” [1]
Niin sanottu laiton maahanmuutto ilmiönä
Laiton maahantulo on ilmiönä vanha [2]. Laitonta maahantuloa on rinnastettu joissakin julkaisuissa hydrisodan käyntiin tai hyhdriuhkaan [3]. Jonkun määritelmän mukaan laiton maahantulija tarkoittaa paperitonta luonnollista henkilöä [4]. Millainen turvallisuusuhka on paperiton luonnollinen henkilö yhteiskunnalle? Katsotaan mitä on tutkittu maailmalla.
Tutkimuksia
”Rekisteröimättömät maahanmuuttajat ovat osallisina noin 13 prosentissa kokonaisrikollisuudesta. Kun otetaan huomioon, että tämä ryhmä on pieni, rekisteröimättömien maahanmuuttajien rikosalttius on merkittävä.” (Käännös) [5]
”Vastoin yleistä käsitystä havaitsemme, että paperittomien maahanmuuttajien pidätysten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin laillisten maahanmuuttajien ja syntyperäisten Yhdysvaltain kansalaisten, eikä ole näyttöä siitä, että paperittomien rikollisuus olisi lisääntynyt viime vuosina.” (Käännös) [6]
”Ilman merkityksellisiä muuttujia. Havaitsemme että paperittomilla maahanmuuttajilla ei ole positiivista yhteyttä omaisuusrikoksien, varkauksien ja murtovarkauksien kokonaismäärään. Rikollisen väkivaltamalleissa tilastollista yhteyttä ei ole. Vaikka tulokset perustuvat poikkileikkausaineistoon, ne heijastavat muita tutkimustuloksia, joiden mukaan maahanmuutto joko vähentää rikollisuutta tai ei vaikuta siihen keskimäärin lainkaan, ja ne täydentävät maahanmuuton ja rikollisuuden välistä suhdetta käsittelevää kasvavaa kirjallisuutta.” (Käännös) [7]
”Eräät uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että yhteisöissä, joihin maahanmuuttajaväestö on keskittynyt, on vähemmän rikollisuutta, koska nämä yhteisöt elpyvät.” (Käännös) [8]
Maahanmuutto käsitteen käyttö politiikan teossa uhkakuvana
”Maahanmuutto aseena kuulostaa länsimaiden kansallismielisten puolueiden (ja hallitusten) poliittiselta julkilausumalta. Politiikan ja inhimillisten kustannusten lisäksi mitä jos vastustaja (sekä valtiollinen että ei-valtiollinen toimija) kuitenkin käyttää hyväkseen globalisaation, sodan ja poliittisten levottomuuksien aiheuttamaa nykyistä maailmanlaajuista joukkomuuttokriisiä? Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan unioniin suuntautuvaa massamaahanmuuttoa laajemmassa turvallisuuskontekstissa, joka liittyy niin sanottuihin hybridiuhkiin ja/tai harmaan vyöhykkeen taktiikoihin. Siinä tarkastellaan siirtolaisuuden eri oikeudellisia luokkia ja sitä, miten lakia voidaan käyttää aseena niin sanottuna ”lainopillisena sodankäyntinä” laillisen ja laittoman siirtolaisuuden erottavien nykyisten oikeudellisten puitteiden heikentämiseksi. Kirjoittajat ovat tietoisia siitä, että asianomaiset poliittiset toimijat voivat käyttää tätä artikkelia argumenttina kansallismielisen ja maahanmuuttovastaisen politiikkansa ja politiikkansa puolesta. Uskomme kuitenkin, että koska nykyistä tyhjiötä saatetaan käyttää väärin poliittisten etujen tavoitteluun ideologisten puoluerajojen mukaisesti, on tarpeen esittää laajempi, oikeus- ja turvallisuusnäkökulma massamaahanmuuttoon.” (Käännös) [9]
Tulkintani
Paperittomat maahanmuuttajat ovat ruotsalaisen tutkimukseen mukaan rikosalttius vaarassa, ja tutkimuksen mukaan rekisteröimättömien maahanmuuttajien rikosalttius on merkittävä [5]. Sitten on tutkimuksia, jossa todetaan, että maahanmuutto ei lisäisi rikollisuutta tai se jopa vähentää sitä [6],[7],[8]. Sitten on luotu hybriuhka -termi ja sen alle on kytketty maahanmuuton käyttö ”aseena” toista valtiolta vastaan [9].
Tämä luo ongelman, että voiko mikään päätös olla kohta oikea? Kun maahanmuutolla on varmasti positiivisia vaikutuksia [10] ja erityisesti laillisella maahanmuutolla. Kuitenkin mitä tapahtuu, jos rajalla ei voida kontrolloida ketä tulee maahan? Vuonna 2017 julkaistun amerikkalaisen tutkimuksen mukaan rajavalvonta vähentää laitonta maahanmuuttoa [11].
Itselleni tulee tietynlainen pessimistisyys, että onko olemassa ratkaisuja, jolla saadaan aikaiseksi tehokkaita ratkaisuja, joilla ratkaistaan esim. poliittisia ongelmia, eikä vain luoda uusia ongelmia tai tehdään jotain, jonka uskotaan vain toimivan. Vai onko nämä turvallisuuskontrollit rajalla tarpeettomia? Jos eivät ole niin, mitä tämä kaikki sitten on?
Mitä mieltä olette?
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] VNK.: Valtioneuvoston päätös SM/2023/4 – Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen väliaikaisesta sulkemisesta ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittämisestä. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=95
[2] J.-P. Brodeur.: Ethnicity, Crime, and Immigration – kappale: 4.3 Issues Related to Illegal Immigration. Editoijat: Neil J. Smelser, Paul B. Baltes. International Encyclopedia of the Social & Behavioral Sciences, Pergamon, 2001, Pages 4828-4831, ISBN 9780080430768. https://doi.org/10.1016/B0-08-043076-7/02007-6
[3] Łubiński, P. (2022). Hybrid Warfare or Hybrid Threat – The Weaponization of Migration as an Example of the Use of Lawfare – Case Study of Poland. Polish Political Science Yearbook, 51, 1–13. https://doi.org/10.15804/ppsy202209
[4] Moini, J., Akinso, O., Ferdowsi, K., & Moini, M. (2023). Illegal immigrant issues. In Health Care Today in the United States (pp. 351–365). Elsevier. https://doi.org/10.1016/B978-0-323-99038-7.00018-7
[5] Adamson, G. Migrants and Crime in Sweden in the Twenty-First Century. Soc 57, 9–21 (2020). https://doi.org/10.1007/s12115-019-00436-8
[6] Light, M. T., He, J., & Robey, J. P. (2020). Comparing crime rates between undocumented immigrants, legal immigrants, and native-born US citizens in Texas. Proceedings of the National Academy of Sciences, 202014704. https://doi.org/10.1073/pnas.2014704117
[7] Robert M. Adelman, Yulin Yang, Lesley Williams Reid, James D. Bachmeier & Mike Maciag (2021) Using estimates of undocumented immigrants to study the immigration-crime relationship, Journal of Crime and Justice, 44:4, 375-400, https://doi.org/10.1080/0735648X.2020.1819375
[8] Bernat, F. (2019, August 28). Immigration and Crime. Oxford Research Encyclopedia of Criminology. Retrieved 19 Nov. 2023. https://doi.org/10.1093/acrefore/9780190264079.013.93
[9] Bachmann, Sascha-Dominik Oliver Vladimir and Paphiti, Anthony, Mass Migration as a Hybrid Threat? – A Legal Perspective (June 30, 2021). Polish Political Science Yearbook, vol. 50(1), 2021, pp. 119–145 , Available at SSRN: https://ssrn.com/abstract=3897464
[10] Chassamboulli, A., & Peri, G. (2020). The economic effect of immigration policies: analyzing and simulating the U.S. case. Journal of Economic Dynamics and Control, 114, 103898. https://doi.org/10.1016/j.jedc.2020.103898
[11] Alden, E. (2017). Is Border Enforcement Effective? What We Know and What it Means. Journal on Migration and Human Security, 5(2), 481-490. https://doi.org/10.1177/233150241700500213
#rajaturvallisuus #suomi #politiikka #politics #kokonaispolitiikka #mluomala #mikkoluomala
Montako FSB:n valitsemaa ja rajan yli ohjaamaa ”pakolaista” on tunkeutunut USA:han?
Ilmoita asiaton viesti
– –
– – ”Ulkomaalaisen oikeus tulla Suomeen ja oleskella täällä
Lähtökohtana on kansainvälisen oikeuden sääntö, jonka mukaan ulkomaalaisella ei ole yleisesti oikeutta asettua toiseen maahan. Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella täällä on siksi perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan säädettävä lailla. Lainsäädännön on kuitenkin vastattava Suomen kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita. Ihmisoikeussopimusten mukaan ulkomaalaiselle on turvattava menettelyllinen suoja päätettäessä hänen oikeudestaan tulla Suomeen tai jatkaa oleskeluaan täällä. Lailla säätämisen vaatimuksesta johtuu paitsi syrjinnän ja mielivallan kielto myös vaatimus päätöksenteon perusteiden ja päätöksentekomenettelyn sääntelemisestä ihmisten oikeusturvan takaavalla tavalla 139.
Ulkomaalaisen palauttamisen kielto
Ulkomaalaista ei perustuslain 9 §:n 4 momentin mukaan saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Palauttamiskielto kattaa kaikki sellaiset tosiasialliset tilanteet, joissa Suomen viranomaiset olisivat siirtääkseen ulkomaalaisen toiseen valtioon. Kiellettyä on myös henkilön siirtäminen Suomesta tai kuljettaminen Suomen alueen kautta sellaiseen maahan, josta tämä voisi joutua luovutetuksi edelleen kolmanteen maahan ja tämän seurauksena esimerkiksi kuolemanrangaistuksen tai kidutuksen uhriksi 140.
Kuolemanrangaistuksen kielto edellyttää riittäviä takeita siitä, ettei kuolemanrangaistusta määrätä. Pelkkä täytäntöönpanosta luopuminen ei poista luovuttamiselle perustuslaista johtuvia esteitä, vaan takeet on saatava siitä, ettei kuolemanrangaistusta tuomita 141.” – –
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/#
—
Jos Suomi aikoo lähteä palauttamaan näitä laittomasti(?) maahantulleita – osaksi myös venäläisiä – takaisin Venäjälle, miten sitten ”suu pannaan”, jos Venäjä ei annakaan takeita, että näitä palautettuja venäläisiä ei tuomita kuolemanrangaistukseen?
Ilman takeita heitä ei voi palauttaakaan. Jäävätkö he silloin Suomeen?
Ilmoita asiaton viesti