Sananvapaus – Illuusio ja loputon sosiaalinen konflikti – rajoitettu sananvapaus on todellisuus
Sananvapaus, mitä se on?
Katsotaan muutamat määritelmät:
Yleinen ihmisoikeusjulistuksen määritelmä
”19. artikla.
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.” [1]
EU:n perusoikeuskirjan määritelmä
”11 artikla – Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.
2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.” [2]
Suomen perustuslain määritelmä
”12 § Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia.
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. ” [3]
Todellisuus?
Näiden hienojen oikeuksien lisäksi on erityislakeja esim. rikoslain (39/1889) 24 luvun 9 § [4] jotka rajoittavat sananvapautta sekä sitten on myös käytäntöjä jossa kontrolloidaan mitä voidaan julkaista, tiedottaa ja jakaa. Miksi? Koska maailmassa ei ole yhteisymmärrystä ja yhteisymmärys on illuusio [5-8]. Me olemme erimieltä. Me olemme erimieltä siitä mikä on loukkaavaa viesintää [9] ja mitä on disinformaatio ja miksi jotkut uskovat siihen [10]?
Jopa kyberrikollisuuden vakavuudesta ei ole yhteisymmärrystä ihmisillä [11].
Tässä mahdollisesti loputtomassa sosiaalisessa konfliktissa ei ole vielä löytynyt ratkaisua [12], jossa ratkaisemme joidenkien ihmisten taipumusta sadistisuuteen [13] ja rikollisuuteen [14, s. 17]. Jonka takia meillä tulee olemaan rajoitettu sananvapaus, koska joudumme punitsemaan ”oikeuksia” kenen sanoma, kerronta, tieto ovat pitäviä ja arvokkaita ”yhteisölle”.
Se on myös myytti, että olisimme yhtämieltä että miten rikosoikeusjärjestelmää tulisi uudistaa [15-16]. Jokaisella organisaatiolla on vallan keskittymistä [17] ja siellä viestintää tullaan kontrolloimaan [18].
Päivän päätteeksi meillä on rajoitettu sananvapaus ja se sosiaalinen taistelu jatkuu, että mitä saa sanoa ja mikä on luetettavaa tietoa.
Kirjallisuutta ja lähteitä
[1] Universal Declaration of Human Rights – Finnish
[2] EU:n perusoikeuskirja – 11 artikla – Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
[3] Suomen perustuslaki (1999/731) 12 § Sananvapaus ja julkisuus
[4] Suomen rikoslaki (39/1889) 24 luvun 9 §
[5] Connor Desai, Saoirse & Xie, Belinda & Hayes, Brett. (2022). Getting to the source of the illusion of consensus. Cognition. 223. 105023. https://doi.org/10.1016/j.cognition.2022.105023
[6] Slater, M.H., Huxster, J.K. & Scholfield, E.R. Public Conceptions of Scientific Consensus. Erkenn (2022). https://doi.org/10.1007/s10670-022-00569-z
[7] Lewandowsky, S., Cook, J., Fay, N. et al. Science by social media: Attitudes towards climate change are mediated by perceived social consensus. Mem Cogn 47, 1445–1456 (2019). https://doi.org/10.3758/s13421-019-00948-y
[8] Chinn S, Hart PS. Effects of consensus messages and political ideology on climate change attitudes: inconsistent findings and the effect of a pretest. Clim Change. 2021;167(3-4):47. Epub 2021 Aug 21. PMID: 34456399; PMCID: PMC8380189. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8380189/
[9] Kenyon, Andrew T. “What Conversation? Free Speech and Defamation Law.” The Modern Law Review 73, no. 5 (2010): 697–720. ttp://www.jstor.org/stable/40865580
[10] Ecker, U.K.H., Lewandowsky, S., Cook, J. et al. The psychological drivers of misinformation belief and its resistance to correction. Nat Rev Psychol 1, 13–29 (2022). https://doi.org/10.1038/s44159-021-00006-y
[11] Fissel, E. R., & Lee, J. R. (2023). The Cybercrime Illusion: Examining the Impact of Cybercrime Misbeliefs on Perceptions of Cybercrime Seriousness. Journal of Criminology, 0(0). https://doi.org/10.1177/26338076231174639
[12] Oberschall, Anthony. “Theories of Social Conflict.” Annual Review of Sociology 4 (1978): 291–315. http://www.jstor.org/stable/2945973
[13] Reich J. Prevalence and characteristics of sadistic personality disorder in an outpatient veterans population. Psychiatry Res. 1993 Sep;48(3):267-76. PMID: 8272448. https://doi.org/10.1016/0165-1781(93)90077-t
[14] Dennis, Howitt. ”Introduction to Forensic and Criminal Psychology”. 2nd edition. 2006. Pearson Education Limited. ISBN-13 978-0-13-029758-7.
[15] Levin, Benjamin. “THE CONSENSUS MYTH IN CRIMINAL JUSTICE REFORM.” Michigan Law Review 117, no. 2 (2018): 259–318. https://doi.org/10.36644/mlr.117.2.consensus
[16] Frampton, Thomas, The Dangerous Few: Taking Seriously Prison Abolition and its Skeptics (June 10, 2022). Harvard Law Review, Vol. 135, p. 2013. https://harvardlawreview.org/wp-content/uploads/2022/06/135-Harv.-L.-Rev.-2013.pdf
[17] Drochon, H. Robert Michels, the iron law of oligarchy and dynamic democracy. Constellations. 2020; 27: 185–198. https://doi.org/10.1111/1467-8675.12494
[18] SagePub. Encyclopedia of Communication theory. https://edge.sagepub.com/system/files/77593_9.2ref.pdf
#mluomala #mikkoluomala #kokonaispolitiikka #sananvapaus #rajoitettusananvapaus
Sananvapaus ei rikosoikeudellisesti tarkoita oikeutta tuoda julki kaikkea mitä sylki suuhun tuo.
Perustuslaki takaa sen, että normaaleina aikoina voit ilmaista itseäsi täysin vapaasti kenenkään estämättä tai rajoittamatta. Alempitasoinen lainsäädäntö määrittelee kuitenkin sen, että sanomisella ei voi tahallisesti loukata tai vahingoittaa ketään. Lait eivät ole ristiriidassa keskenään. Voit sanoa mitä haluat, mutta vastaat myös itse sanomisistasi.
Voit täysin vapaasti haukkua naapurisi tai pilkata vähemmistöjä, jos lompakkosi sen kestää.
Pidettäköön sitä sitten sananvapauden rajoittamisena, että alustantarjoajan on edesvastuun uhalla poistettava laittomana pidettävä materiaali palvelustaan.
Maailman vapaimmassa maassa Yhdysvalloissa ei ole rikoslaissa vastaavia alempitasoisia lakeja, joilla säädellään sanomisen sisältöä. Siitä huolimatta sielläkin käydään jatkuvaa oikeudellista kädenvääntöä siitä, mitä julkisuudessa saa sanoa ja mitä ei saa.
Itse olen sitä mieltä, että perusmuotoisen kunnianloukkauksen voisi poistaa rikoslaista ja täsmentää niitä tunnusmerkistötekijöitä, joilla törkeä kunnianloukkaus täyttyy. Tämä säästäisi todella paljon oikeuslaitoksen resursseja.
Ilmoita asiaton viesti
USA on liittovaltio, jossa on jäseninä varsin itsenäisiä osavaltioita, joilla on mm. omat oikeuslaitoksensa. Liittovaltiolla on rajoitetut valtaoikeudet ja ne liittyvät puolustuspolitiikkaan, ulkopolitiikkaan ja ulkomaankauppaan. Lisäksi liittovaltiolla on rajoitettu veronkanto-oikeus.
Muutoin osavaltiot ovat suvereeneja valtioita, mikä ei aina tule esille USA:sta uutisoidessa. Ne ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan oikeuksistaan liittovaltiolle.
Perustuslaki – tarkemmin: Bill of Rights – kirjoitettiin 1787. Useat valtiot olivat erittäin skeptisiä sen suhteen, miten liittovaltio tulisi määrittelemään monia asioia, mm. sananvapautta. Siksi se kirjattiin mukaan tähän perustamisasiakirjaan. Tästä huolimatta ja johtuen osavaltioiden itsenäisestä asemasta, on tulkinta osavaltiokohtaista. Se valitettavasti riippuu myös vallassa olevasta puolueesta.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä toteamus kirjoituksessa ”Tässä mahdollisesti loputtomassa sosiaalisessa konfliktissa ei ole vielä löytynyt ratkaisua [12], jossa ratkaisemme joidenkien ihmisten taipumusta sadistisuuteen [12] ja rikollisuuteen [13, s. 17]. Jonka takia meillä tulee olemaan rajoitettu sananvapaus, koska joudumme punnitsemaan ”oikeuksia” kenen sanoma, kerronta, tieto ovat pitäviä ja arvokkaita ”yhteisölle”.” on juuri sellainen ideologiselle tulkinnalle rikoslakiimme sorvattu säädös jota näyttää käytetyn mainitulla tavalla ihan riippuen siitä kenen päätettävissä tulkinta on.
Eipä tainnut edustaja, ex-ministeri, Räsänen tuolloin lakia säädettäessä arvata mihin ko. lain epämääräinen muoto kirjoitetussa laissa johtaa. Ideologia lain käyttäjällä eli tulkitsijalla on vallan suuri.
Kuten kirjoituksessa todetaan on rajoitettu sananvapaus, toisin kuin alunperin on sanottu ja tarkoitettu. Ideologialla on valtava merkitys muutoinkin kansalaisten joka päiväiseen elämään. Onhan medioilla jokseenkin täydellinen sanavapaus aiheesta kuin aiheesta. Voidaan kirjoittaa pahimmassa tapauksessa ”puutaheinää” (lue: vastoin totuutta) kunhan jossain vaiheessa nuhteita JSN:ltä saaneena oikaisee kirjoitetun jutun. Jopa huomaamattomasti.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä lisäys tuo ideologiaan perustuva lain tulkitseminen.
Lakihan on juuri kuin sitä luetaan ja vaarallisimmat lait ovat sellaisia, jota voidaan tulkita monivivahteisesti.
Esim. kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lakina sinänsä selkeä ja täytyy olla suoranainen typerys, jos sellaiseen syyllistyy vahingossa.
Ongelmaksi laki muodostuu, jos kansanryhmiä ryhdytään laventamaan vastaajan vahingoksi tai jos ryhdytään tutkimaan tekstejä, jotka on kirjoitettu täysin eri aikana kuin mitä me nyt elämme.
Esimerkiksi Tintti Afrikassa (alunperin Tintti Kongossa) sarjakuva-albumin piirtäminen ja julkaiseminen vuonna 2023 johtaisi sekä taiteilijan että kustantajan leivättömän pöydän äärelle. Sata vuotta sitten asia ei ollut minkäänlainen juridinen ongelma. Samoin takavuosien Pahkasika-lehti, jota julkaistiin 1900-luvun puolella, olisi nyt syyttäjien hampaissa, jos lehden sisältö olisi samansisältöistä kuin originaalikappaleissa.
Nykyaikana rohkeinta mediasisältöä julkaisee Seiska-lehti ja senkin artikkelit ovat suorastaan sanoen pliisuja.
Ilmoita asiaton viesti
Suomi oli ahdingossa 1992 ja 1993. Suuri lama oli ankara. Pahimmillaan taisi 25 prosenttia työikäisistä olla a) työttöminä tai b) työvoimaviranomaisen temppukoulutuksessa.
*** ***
Tuolloin Suomi oli myös suvaitsevaisimmillaan. Sen merkkinä pidän sitä, että keksittiin roudareille uusi aamuhoukute: markan kaurapuuro ja yläosaton kassaneiti!
Kuulostaa hyväksikäytöltä. Kenties. Mutta tuolloin kansalla oli loputtomalta tuntuva innovointikyky. Tahto ja nälkä tehdä työtä.
– Erilaiset ratkaisut ymmärrettiin itse kunkin keinoiksi löytää elämään leivän särvintä. Ei turhia moralisoitu… vapautta riitti mutta valinnassa oli myös vastuu.
**** *****
Tuolloin kävin neuvonpitoa eräiden valtiotieteilijöiden kanssa. Silloinen sosiologian proffa totesi ”kyllä, Suomi on nyt vapaimmillaan sekä sisäisistä että ulkoisista paineista ja kontrollista…. mutta kun kontrolli löystyy ja kansa on vapaata, aina joku sen takaisin ottaa”.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion sisäinen vapaus ja ihmisten oikeus tulla kuulluksi on arvo, jonka puolesta on käyty taisteluun, toisinaan jopa asein.
Nyky-Suomessa kontrolli, kansalaisten keskinäinen kyttäys ja ”tekosuvaitsevaisuus” ovat menneet liian pitkälle. Ei elämään ole yksinkertaista muottia, on monenlaista puheenpartta ja monenlaista sanojaa.
– värikäs puhe ja värikäs elämä… maailma on silloin neutraalia maailmaa kiinnostavampi ja elettävämpi.
Ilmoita asiaton viesti
Erittäin onnistunut, naseva, ja asiat halki puhuva kirjoitus!
Mutta mihin vedetään raja? Entä korvaus vahingosta?
Jos joku kirjoittaa tuohtuneena kuinka ”x-maalainen sika” teki jollekin vääryyttä, ja joku sen pohjalta alkaa julkisesti moittia kuinka kirjoittajan mielestä ”x-maalaiset ovat sikoja”, niin on varmaa, että tämä pieni siteerausvirhe (kaikki x-maalaiset, yhden sijasta) jää huomaamatta ja kirjoittajan maine on mennyttä.
Vaikka siteerausvirhe on pieni, mahdollisesti tahaton tai tahallinen, niin silti taloudellinen haitta on uhrille suuri. Minkälainen sanktio siitä pitäisi asettaa?
Ilmoita asiaton viesti
Laki on hyvä nykyisellään, kun sitä ei voi vahingossa rikkoa.
Ilmoita asiaton viesti
tämä pieni siteerausvirhe (kaikki x-maalaiset, yhden sijasta) jää huomaamatta ja kirjoittajan maine on mennyttä.
——————————–
Mitenkä seuraavat kaksi nimittelyä eroavat toisistaan?
Turkkilainen apina.
Turkkilaiset apinat.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta raja menee ilmenee siitä, tarkoittaako kirjoittaja niillä joitain tiettyjä yksilöitä, vaiko yleistäen että kaikki turkkilaiset olisivat ”apinoita”.
Yksilöihin viitattaessa sana turkkilainen / turkkilaiset ovat vain selvennyksenä minkämaalaisia viitatut henkilöt (sattuvat) olemaan ilman että hän haukkuisi kaikkia Turkin kansalaisia apinoiksi.
Kun ex-presidentti Kekkonen käytti termiä ”saatanan tunarit”, hän tiettävädti tarkoitti tiettyjä suomalaisia henkilöitä – mutta ei suinkaan kaikkia suomalaisia.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta raja menee ilmenee siitä, tarkoittaako kirjoittaja niillä joitain tiettyjä yksilöitä, vaiko yleistäen että kaikki turkkilaiset olisivat ”apinoita”.
Yksilöihin viitattaessa sana turkkilainen / turkkilaiset ovat vain selvennyksenä minkämaalaisia viitatut henkilöt (sattuvat) olemaan ilman että hän haukkuisi kaikkia Turkin kansalaisia apinoiksi.
———————————–
Tiesikö hän edes kyseisen miehen kansalaisuuden?
Jos Purra halusi loukata ainoastaan kyseistä henkilöä hän olisi pilkannut häntä apinaksi, mutta koska hän lisäsi siihen ”Turkkilainen”, hän ei voi mitenkään olla loukkaamatta kaikkia Turkkilaisia.
Kuvittele sama asia, jos kyseessä olisi ollut (oletetusti) Suomalainen?
Ilmoita asiaton viesti
Meillähän on tästä hyvä esimerkki kuluneen kesän uutisoinnissa. Suuri mediatalo vääristeli ison puolueen pj:n sanomisia ja jätti huomioimatta kontekstin.
Ilmoita asiaton viesti
Rasistinen kommentti siis näyttää jotenkin paremmalta kun ottaa huomioon että se on kirjoitettu rasistisen kontekstiin. Just joo.
Ilmoita asiaton viesti
Voisitko tarkentaa?
Ilmoita asiaton viesti